FI SV

Erityisavustukset nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen

Valtionavustusta voidaan myöntää erityisavustuksena valtakunnallisille hankkeille, joiden tavoitteena on edistää alle 29-vuotiaiden nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitoja.

Avustusta voivat hakea rekisteröidyt yhdistykset, muut yhteisöt ja säätiöt.

Hakuaika alkaa: 11.5.2018
Hakuaika päättyy: 15.6.2018 klo 16:15

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää tarkoitukseen yhteensä 800 000 euroa. Päätökset pyritään tekemään niin, että hankkeet voidaan aloittaa alkusyksyllä 2018.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Valtionavustuslaki (688/2001)
Nuorisolaki (1285/2016)

 

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Hankkeiden toteutusmuodot voivat vaihdella. Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeille:

  • joissa koulutetaan nuoria yrittäjyyteen, henkilökohtaisen talouden hallintaan ja työelämätaitoihin liittyvissä asioissa, joko yhteistyössä koulutusjärjestelmän kanssa tai osana koulun ulkopuolista oppimista;
  • tiedotushankkeille, jotka käsittelevät edellä mainittuja teemoja ja jotka on suunnattu nimenomaisesti nuorille; tai
  • nuorten parissa työskentelevien koulutukseen, jonka tavoitteena on varmistaa, että heillä on tarvittavat tiedot taidot nuorten opettamiseen yrittäjyydessä, talouden hallinnassa ja työelämäasioissa

 

Avustuksen tavoite

Avustuksella edistetään nuorten osallisuutta ja elämänhallintataitoja.

Yrittäjyys-, talous- ja työelämätaidot ovat osa elinikäistä oppimista, jossa ihmisen koulutus- ja oppimispolkujen eri vaiheissa valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen, suunnittelun ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Koulutuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea yrittäjyyden, talouden hallinnan ja työllistyvyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin ja hyvään osaamiseen. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri ja toimintatapa sekä talous- ja työelämätaidot toteutuvat parhaimmillaan yhteistyössä toimintaympäristön kanssa.

Yrittäjyys-, talous- ja työelämäkasvatuksessa painottuvat eri koulutusasteiden, työ- ja elinkeinoelämän, järjestöjen, hallinnollisten ja poliittisten päätöksentekijöiden sekä kotien kanssa tehtävä yhteistyö. Näissä verkostoissa kehitetään kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisympäristöjä sekä toimintakulttuuria, joissa oppijan yrittäjämäiset valmiudet ja elämänhallinta vahvistuvat. Siten myös oppijalla kehittyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet sekä toimintatapa, jotta hän kykenee toimimaan yrittäjämäisesti ja taloudellisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään yhdessä toisten kanssa. Tällä kaikella vahvistetaan myös sitä, että oppijan on helppo toimia tulevaisuuden työmarkkinoilla, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa toimien sekä hallita omaa talouttaan järkevästi.

 

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

 

Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • Avustettavien hankkeiden tavoitteena tulee olla alle 29-vuotiaiden nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämäkasvatus, nuorten kanssa työskentelevien valmiuksien kohottaminen edellä mainituista teemoista tai nuoriin kohdistuva tiedottaminen edellä mainituista sisällöistä;
  • Etusijalle asetetaan hankkeet, joita koskevat suunnitelmat ovat toteutuskelpoisia, konkreettisia ja yksityiskohtaisia siten, että suunnitelmassa on tuotu esiin toiminnan eri vaiheet, hakijan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa hanke sekä aikataulu ja yhteistyöverkostot;
  • Avustuksella tuettavan toiminnan tulee edistää nuorisolain 1285/2016 tavoitteita ja tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtia (2 §); ja
  • Avustusta ei saa käyttää valtionosuusrahoituksella tuotettuun toimintaan.

Avustus voi kattaa 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta ei saa siirtää toisen tahon käytettäväksi.

 

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

  • monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Ks. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma. OKM 2017
  • tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita
  • kestävän kehityksen edistäminen Ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (PDF).

 

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Miten avustusta haetaan?

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan?

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Myönnetyt avustukset

Nuoriso

Lisätietoja

Kulttuuriasiainneuvos  Immo Parviainen

immo.parviainen@minedu.fi

puh.02953 30248 (+ 358 2953 30248)
gsm 040 554 3202 (+358 40 554 3202)

 

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset