Valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuushaku vuosille 2020-2023

Nuorisolain (1285/2016) mukaan valtakunnallisella nuorisoalan osaamiskeskuksella tarkoitetaan yhteisöä, joka kehittää ja edistää nuorisoalan osaamista ja asiantuntijuutta valtakunnallisesti. Osaamiskeskuksen voivat myös muodostaa kahden tai useamman yhteisön sopimukseen perustuva yhteenliittymä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy harkintansa varaisesti osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden ajalle vuosille 2020-2023 valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman (VANUPO) sisältämien painopisteiden mukaisesti. Osaamiskeskukset muodostetaan painopistekohtaisesti. Ministeriön tarkoituksena on hyväksyä yhteensä kuusi osaamiskeskusta. Nämä kuusi osaamiskeskusta voivat toimia joko yhden yhteisön vastuulla tai useamman yhteisön yhteenliittyminä. Painopisteiden laajuuden vuoksi ministeriö suosittaa hakijoita muodostamaan yhteenliittymiä.

Hakuaika: 20.12.2019 klo 10:00 – 14.2.2020 klo 16:15.

Valtionapukelpoisuuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun alkupuolella. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii yhdessä kunkin valtionapukelpoiseksi hyväksymänsä osaamiskeskuksen kanssa sen tarkemmista osaamiskeskustehtävistä. Tässä yhteydessä pyritään laatimaan osaamiskeskuksen kelpoisuuskautta koskeva avustussuunnitelma. Osaamiskeskukset hakevat ministeriöstä valtionavustusta sovittujen tehtävien hoitamiseen. Valtionavustus haetaan vuodeksi kerrallaan, ministeriön ohjeiden mukaisesti. Osaamiskeskustoimintaan kohdennettujen valtionavustusten käyttöajassa tullaan ottamaan huomioon VANUPO:n ohjelmakausien välinen siirtymäaika.

Valtionapukelpoisuuteen sovelletaan seuraavia säädöksiä:
Nuorisolaki (1285/2016)
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja –politiikasta (211/2017)

 

Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuutta voi hakea kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö, tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä. Yhteenliittymän osapuolten tulee keskuudestaan nimetä osaamiskeskustoimintaa hallinnoiva yhteisö, joka toimii kyseisen osaamiskeskuksen koordinoijana.

Nuorisolain 4 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Nuorisotyön ja -politiikan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot. Valtion tulee tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien, nuorisoalan järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä nuorten kanssa.
Osaamiskeskukset muodostavat aluehallintovirastojen sekä lakisääteisten valtion nuorisoneuvoston ja arviointi- ja avustustoimikunnan kanssa verkoston, joka vahvistaa toimialan osaamista ja kehittämistä ja tiedonkulkua nuorisoalan yhteisöissä.  

Osaamiskeskukset ovat opetus- ja kulttuuriministeriölle yksi nuorisotyön kehittämisen väline. Osaamiskeskustoiminnan painopisteet reagoivat sellaisiin nuorisotyön ajankohtaisiin tarpeisiin, joihin opetus- ja kulttuuriministeriöllä on tavoiteohjausintressi. Koska osaamiskeskukset toimivat ainoastaan nuorisotyön alalla, niiden tehtävät eivät ole suoraan johdettavissa VANUPOn nuorisopolitiikan tavoitteista ja toimenpiteistä. Osaamiskeskukset tuottavat ja välittävät opetus- ja kulttuuriministeriölle sen tarvitsemaa tietoa. Osaamiskeskukset tukevat opetus- ja kulttuuriministeriötä sen informaatio-ohjauksessa ja kehittämistoiminnassa. Lisäksi osaamiskeskukset tarjoavat koulutusta ja tukea nuorisoalan toimijoille koko maassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii valtionapukelpoiseksi hyväksymiensä osaamiskeskusten kanssa erikseen niiden tarkemmista tehtävistä, valtionapukelpoisuushakemuksissa esitettyjen osaamiskeskussuunnitelmien pohjalta. Painopistekohtaisten osaamiskeskussuunnitelmien tulee vastata alla esitettyihin osaamiskeskusten tavoitteisiin, toisin sanoen niiden tulee sisältää toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

VANUPO:n painopisteet ohjelmakauden osaamiskeskus-toiminnalle ovat:

 

1. Nuorisotyö kunnassa

Nuorisotyö on kunnan lakisääteinen peruspalvelu. Se tukee nuorten kasvua ja toimijuutta omaehtoisen ja ohjatun toiminnan kautta. Nuorisotyötä tehdään yhä enemmän ns. seinättömästi, toimintaympäristöstä riippumatta ja yhteistyössä erilaisten kumppanien kanssa. Sen toimintatapoja, yhteistyöverkostoja ja työssä tarvittavaa osaamista on kehitetty, sekä kokonaisvaltaisesti että osa-alueittain tai työmuodoittain. Paikallisen nuorisotyön keskeiset haasteet koskevat sen laadun varmistamista, toiminnallisen tuloksellisuuden osoittamista ja tunnettuutta. Hyvien käytänteiden tunnetuksi tekemistä ja levittämistä sekä nuorisotyötä koskevan tiedontuotannon kehittämistä ja hyödyntämistä tulee jatkaa. Nuorisotyön vahvistaminen osana kunnassa tehtävää nuorten hyvinvointityötä on tärkeää. Nuorisotyön eri työtapojen, muotojen ja osa-alueiden (nuorten tieto- ja neuvontatyö, nuorten mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön ennaltaehkäisy, sukupuolisensitiivinen nuorisotyö sekä suomenruotsalainen nuorisotyö) kehittämisessä tulee pyrkiä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Myös yhteistyötä paikallistason eri toimijoiden (yhdistykset, seurakunnat) tulee vahvistaa.


Osaamiskeskuksen tavoitteena on

  • vahvistaa kunnallisen nuorisotyön osaamista ja verkostoyhteistyötä kuntien tilanne ja tarpeet huomioiden
  • vahvistaa ja kehittää kunnallisen nuorisotyön tunnettuutta ja tiedontuotantoa yhteistyössä aluehallinnon kanssa
  • kehittää ja mallintaa kunnallisen nuorisotyön laadun arviointia
  • koota, tehdä tunnetuksi ja levittää kunnallisen nuorisotyön hyviä käytänteitä  

 

2. Nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuva ja vaikuttavuus

Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä toimija nuorisotyön kentässä kuntien ohella tai kuntien kanssa, joko sopimuspohjaisessa tai toiminnallisessa yhteistyössä. Perinteinen yhdistysmuotoinen kansalaistoiminta on murrostilassa, vapaamuotoisen toiminnan lisääntyessä ja ostopalvelutoiminnan ohjatessa sisältöjä. Kansalaisjärjestöt tarjoavat osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä, sekä harrastustoiminnan mahdollisuuksia nuorille. Niiden nuorisotyötä ja -toimintaa koskevaa tiedontuotantoa tulee edelleen kehittää, nuorisoalan palvelutarjontaa koskevan kokonaisnäkemyksen tarkentamiseksi. Nuorten kansalaistoiminnalla on demokratiaa ja nuorten kasvua tukevia vaikutuksia, mutta näiden myönteisten vaikutusten todentaminen edellyttää järjestöjen vaikuttavuusarviointiosaamisen vahvistamista ja tutkimustietoa sen tueksi. Tarvitaan lisää tietoa muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista nuorisotyöhön ja –toimintaan järjestöissä ja millaisilla menetelmillä nuoria tavoitetaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kansalaistoiminnassa nuori hankkii osaamista, josta on hyötyä opinnoissa ja työelämässä, yksilöllisesti ja vapaamuotoisesti. Kansalaisjärjestöjen oppilaitos- ja työelämäyhteistyön vahvistaminen ja hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen systematisointi on siten tärkeää.

Osaamiskeskuksen tavoitteena on

  • kehittää kansalaisjärjestöjen nuorisotyötä koskevaa tiedontuotantoa yhteistyössä Nuorisotilastot.fi-palvelun kanssa
  • tutkia nuorten harrastus- ja muun kansalaisjärjestötoiminnan vaikutuksia nuorten kasvuun ja osallisuuteen, sekä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta  
  • vahvistaa ja kehittää kansalaisjärjestöjen vaikuttavuusarviointiosaamista  
  • selvittää kansalaistoiminnan muuttuvan toimintaympäristön (mm. ostopalvelutoiminta, vapaamuotoiset toimintaryhmät) vaikutuksia kansalaisjärjestöjen nuorisotyön ja –toiminnan näkökulmasta
  • vahvistaa ja systematisoida kansalaisjärjestöjen työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä kansalaistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi

 

3. Osallisuus ja vaikuttaminen

Nuorisolain 24 § velvoittaa viranomaisia tarjoamaan ja järjestämään nuorille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin nuorisotyötä ja –politiikka koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyössä nuorten osallisuuden edistäminen on läpäisevä teema. Nuorisolain 24 §:n toimeenpanon vahvistamisessa nuorisotyön tulokulma on demokratiakasvatuksen edistämisessä ja nuorten osallisuutta koskevan tietoisuuden lisääminen: nuorten ja viranomaisten välistä vuoropuhelua tulee laajentaa ja syventää, mikä edellyttää digitaalisten välineiden ja osallisuuden laatukriteerien edelleen kehittämistä, tunnetuksi tekemistä ja käyttöön oton tukemista, eri ryhmiin kuuluvien nuorten yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Nuorten osallisuuden kokemus yhteiskunnassa on sidoksissa nuorten radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin. Niitä on nuorisotyössä pyritty ennaltaehkäisemään täydennyskoulutustoiminnalla ja monialaisella yhteistyöllä. Ilmiö kytkeytyy myös sisäisen turvallisuuden edistämiseen. Tarvitaan lisää tietoa koskien nuorten osallisuudesta ääriliikkeisiin.

Osaamiskeskuksen tavoitteena on

  • edelleen kehittää ja tehdä tunnetuksi nuorten osallisuuden laatukriteereitä, ja huolehtia tarvittavasta käyttöön oton tuesta
  • edistää nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia valtakunnallisesti, erityisesti ottaen huomioon muita heikommassa asemassa olevat nuoret
  • uudistaa ja tehdä tunnetuksi digitaalisia välineitä, kuten esim. nuortenideat.fi-palvelua, nuorten vaikuttamisen väylinä
  • tutkia nuorten ekstremismiä ja osallisuutta ääriliikkeisiin

 

4. Kohdennettu nuorisotyö

Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö muodostavat kokonaisuuden, jossa nuorille tarjotaan yksilöllistä, elämänhallintaa ja toimijuutta vahvistavaa ohjausta jatkopoluille pääsemiseksi. Toiminta on kattavaa, ja sitä koskevaa määrällistä ja laadullista tietoa on saatavilla. Sitä tuetaan valtionavustuksin, jotka kohdennetaan suoraan järjestäjätahoille, mutta myös edunvalvontaan ja kehittämistoimintaan.  Tämän kokonaisuuden ajankohtaiset kehittämistarpeet koskevat nuorten työpajatoiminnan oppilaitosyhteistyötä ja uusia yhteistyömuotoja (mm. Ohjaamojen kanssa tehtävä yhteistyö sekä sosiaalityön kanssa tehtävä yhteistyö), sekä etsivään nuorisotyöhön liittyvää Aikalisätoimintaa. Lisäksi on tarpeen tarkastella nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palveluja alueellista yhdenvertaisuutta. Kehittämistoiminnassa korostetaan monialaista yhteistyötä nuoren päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä nuoren mielenterveyden tukemiseksi.

Osaamiskeskuksen tavoitteena on

  • kehittää nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön sisältöjä, erityisesti nuorten päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä mielenterveyden tukemiseksi  
  • vahvistaa nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä Ohjaamojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa
  • vahvistaa Aikalisätoiminnan koordinaatiota ja osaamista

 

5. Digitaalinen nuorisotyö

Digitaalinen nuorisotyö on kehittynyt nuorisotyön perinteestä, jossa toimitaan siellä missä nuoret ovat. Digitaalisuus liittyy toimintaympäristöön, mutta se on myös nuorisotyön ja -toiminnan sisältö ja väline. Kehittyvän teknologian myötä on digitaalinen nuorisotyö jatkuvassa muutostilassa. Vaikka se huomioidaankin nuorisotyön koulutuksessa entistä paremmin, on sitä koskevan lisäkoulutuksen ja – tuen tarve nuorisotyön ja –toiminnan suunnittelussa merkittävää ja jatkuvaa, niin kunnissa kuin kansalaisjärjestöissä. Digitaalisuus läpäisee kaiken nuorisotyön ja –toiminnan, mutta lisäkoulutuksen ja –tuen tarpeesta johtuen digitaalista nuorisotyötä on toistaiseksi aiheellista tarkastella erillisenä kehittämiskohteena.  Sen valtavirtaistaminen osaksi nuorisotyön pysyviä rakenteita ja osaksi kaikkien nuorisotyössä toimivien arkityötä on keskeinen tulevaisuuden haaste. Erityiskysymyksenä korostuvat digitaalisen median riskit, joista ajankohtaisimpana ns. grooming-ilmiö.

Osaamiskeskuksen tavoitteena on

  • vahvistaa digitaalista nuorisotyötä koskevaa osaamista nuorisotyön johtamisessa, suunnittelussa ja käytännön toiminnoissa
  • vahvistaa tietoon perustuvan digitaalisen nuorisotyön kehittämistä
  • vahvistaa nuorisotyöntekijöiden osaamista ja tietoisuutta digitaalisen median mahdollisuuksista ja riskeistä
  • tukea hallinnonalojen välistä koordinaatiota nuorten somehoukuttelun ennaltaehkäisemiseksi

 

6. Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa

Nuorisotyö tavoittaa valtaosan kohderyhmästään, kun sitä tehdään yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa.  Nuorisotyö tarjoaa nuorten tarpeisiin sopivaa tukea, lisää kouluviihtyvyyttä ja sen kautta voidaan puuttua kiusaamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteistyötä tulee mallintaa, vahvistaa ja kehittää eri osa-alueilla (esimerkiksi nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisessa ja mielenterveyden tukemisessa, sekä toisen asteen oppilaitosten asuntolapalveluissa). Kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli myös yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistämisessä, sillä ne tarjoavat puitteet koulunpäivän yhteydessä ja koulupäivän ulkopuolella tapahtuvalle harrastustoiminnalle. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö mahdollistaa nuorten sujuvan siirtymisen koulutusasteelta toiselle sekä koulujen ja oppilaitosten yhteyksien tiivistämisen kunnallisen nuorisotyön tarjoamiin vapaa-ajan toimintoihin ja harrastustoiminnan sisältöjä tarjoaviin kansalaisjärjestöihin.


Osaamiskeskuksen tavoitteena on

  • koota, tehdä tunnetuksi ja levittää nuorisotoimen ja opetustoimen yhteistyön hyviä käytänteitä, ml oppilaitosten asuntolapalvelut
  • mallintaa ja kehittää kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön eri muotoja ja osa-alueita, erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmia ennaltaehkäisevän, nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistavan työn osalta
  • edistää nuorisotoimen ja opetustoimen yhteistyötä nuorten yhdenvertaisten ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien edistämisessä kehitettävän ns. Suomen mallin mukaisesti
  • vahvistaa osaamiskeskustoiminnan kaksikielisyyttä koordinoimalla osaamiskeskusten ruotsinkielistä toimintaa

 

Valtionapukelpoisuutta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä hakuilmoituksessa lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee ottaa huomioon ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttö

Asiointipalvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä auttaa: [email protected]

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun. Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama Katso-tunniste.
Ohje Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa (pdf)
Asiointipalvelun käyttöohje (pdf)

 

Nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionavustuskelpoisuuden myöntäminen on harkinnanvaraista. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon perusteet, jotka säädetään nuorisolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja –politiikasta. Nuorisolain 19 §:ssä säädetään valtionavustuksen myöntämisestä valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselle. Valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä säädetään tarkemmin valtionapukelpoisuuden hyväksymisestä.

Nuorisolain 19 §:n mukaan valtionapukelpoiseksi osaamiskeskukseksi voidaan hyväksyä sellainen yhteisö tai yhteenliittymä, joka kehittää ja edistää

- nuorisoalan perus- ja erityisosaamista sekä
- nuorisoalan asiantuntija- ja muita palveluja

Tämä tulee tapahtua tuottamalla, kokoamalla, hyödyntämällä tai jakamalla tietoa nuorista, nuorisotyöstä tai nuorisopolitiikasta.

Lisäksi keskuksen tulee toteuttaa nuorisolain 2§:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia.

Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan myös huomioon keskuksen
- taloudenhoito ja toiminnalliset edellytykset
- valtakunnallinen merkitys nuorisoalalla
- yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma
- osaamiskeskusten muodostama kokonaisuus

Nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevan asetuksen mukaan osaamiskeskuksen valtakunnallista merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta nuorisoalalla arvioidaan tarkastelemalla toimintaa, tehtäviä ja osaamista suhteessa voimassa olevaan valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan. Osaamiskeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskusten toiminta ja osaaminen suhteessa valtakunnallisiin nuorisotyön ja -politiikan kehittämistarpeisiin.

Lisäksi valtionapukelpoiseksi hyväksymisen edellytyksenä on, että:
- keskuksen toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
- keskus hoitaa talouttaan ja hallintoaan hyvin;
- keskuksen henkilöstöllä on tehtävänsä suorittamisen kannalta tarvittava osaaminen;
- keskuksella on tehtävänsä suorittamisen kannalta tarkoituksenmukainen yhteistyöverkosto; ja
- keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä.


Hakemusta ja hakijaa koskevat ehdottomat vaatimukset

Hakijan tulee olla kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö, tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä (asetus nuorisotyöstä ja –politiikasta 7§).

Usean yhteisön yhteenliittymältä vaaditaan yhteenliittymää koskeva sopimus. Yhteenliittymää koskevasta sopimuksesta tulee käydä ilmi osaamiskeskustoimintaa hallinnoiva taho, joka toimisi jatkossa valtionavustuksen hakijana, ja osapuolten välinen tehtävänjako kustannusvaikutuksineen.

Hakemukset, jotka eivät täytä edellä mainittuja vaatimuksia, hylätään eikä niitä arvioida.


Hakemusten arvioinnin perusteet

  • Hakijan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset osaamiskeskustoimintaan. Hakijan tulee osoittaa, että se kykenee hoitamaan osaamiskeskustoiminnan taloutta ja hallintoa hyvin, ja että sillä on kyky ja osaaminen vastata nuorisoalan muuttuviin tarpeisiin. Tässä kohdin arvioidaan hakijan (tai yhteenliittymää hallinnoivan tahon) taloudenhoitoa ja hallintoa, sekä osaamiskeskustoimintaa koskevassa suunnitelmassa kuvattua yhteistyöverkostoa.
  • Hakijan esittämä osaamiskeskustoimintaa koskeva suunnitelma. Hakijan tulee osoittaa, että suunnitelma on toteuttamiskelpoinen (ts. että suunniteltu toiminta on laajuudeltaan valtakunnallista ja merkityksellistä nuorisoalan kannalta, ja että suunnitellut toimenpiteet ovat oikeansuuntaiset suhteessa esitettyyn resurssitarpeeseen), ja että suunnitelma vastaa hakuilmoituksessa esitettyihin tavoitteisiin. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedon arvioinnin mahdollistamiseksi:
  • miten suunniteltu osaamiskeskustoiminta vastaa nuorisolain 2 §:n tavoitteita ja lähtökohtia
  • mihin hakuilmoituksessa esitettyyn painopisteeseen suunniteltu osaamiskeskustoiminta tulee kohdistumaan ja millä tavoin hakuilmoituksessa esitetyt tavoitteet tullaan toteuttamaan
  • mitkä ovat osaamiskeskuksen toiminnan odotetut tulokset, ja miten ne tullaan osoittamaan
  • suunnitellun osaamiskeskustoiminnan resurssitarve VANUPO:n ohjelmakaudelle
  • miten osaamiskeskustoiminta tullaan hallinnollisesti organisoimaan
  • osaamiskeskustoimintaan sijoittuvan henkilöstön osaaminen (koulutus, työkokemus, nykyinen toimenkuva ja suunnitellut työtehtävät osaamiskeskustoiminnan kannalta), tai vaihtoehtoisesti kuvaus rekrytoitavalle henkilöstölle asetetuista osaamisvaatimuksista.
  • keskeiset yhteistyökumppanit (kirjalliset vahvistukset tulevasta yhteistyöstä, esim. sähköpostilla) ja muu yhteistyöverkosto
  • miten osaamiskeskustoiminnassa tullaan ottamaan huomioon kaksikielisyys
  • Osaamiskeskusten muodostama kokonaisuus. Hakemusta tarkastellaan myös laajemmassa viitekehyksessä, jonka muodostavat kaikki esitetyt osaamiskeskustoiminnan suunnitelmat sekä nuorisoalan ajankohtaiset kehittämistarpeet. Samaan painopisteeseen kohdistuvia osaamiskeskustoimintasuunnitelmia vertaillaan keskenään ja arvioidaan tehtävän tarkoituksenmukaisen toteuttamisen näkökulmasta.

 

Lisätietoja

Emma Taipale, p. 02953 30172, [email protected]