Urheiluopistojen harkinnanvaraiset valtionavustukset

Avustus on tarkoitettu liikunnan koulutuskeskuksille vapaan sivistysyön koulutuksen kehittämiseen, sekä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämiseen koulutuksessa aliedustetuille kohderyhmille:

  • Laatuavustus – koulutusosaamisen, arvioinnin ja palautejärjestelmän kehittämiseen
  • Opintoseteliavustus – maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien liikunnalliseen aktivoimiseen
  • Kehittämisavustus – vapaan sivistystyön koulutusmuotojen kehittämiseen

Avustusta voivat hakea valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset.

Hakuaika alkaa 8.10. 2018 ja päättyy 9.11.2018 klo 16.15.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä enintään 350 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Päätökset pyritään tekemään helmikuun loppuun mennessä v. 2019.

 

Avustuksella tuetaan valtion liikuntapolitiikan kolmen yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen toteutumista: liikunnallisen elämäntavan yleistymistä, liikunnan yhdenvertaista saavutettavuutta, sekä osallistumisen ja osallisuuden lisäämistä liikunnan avulla. 

Vapaatavoitteisen liikuntakoulutuksen erityisinä kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle, sekä sellaiset kohderyhmät, joille liikunnalla voi olla erityisen suuri välineellinen arvo toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Liikunnan koulutuskeskusten harkinnanvaraisia valtionavustuksia voidaan myöntää kolmessa  eri hakukategoriassa, jotka ovat:

1.1. Laatuavustus

Laatuavustusten tavoitteena on vahvistaa liikunnan koulutuskeskusten omaa osaamista ja asiantuntemusta vapaan sivistystyön koulutuksessa. Avustuksella on tarkoitus käynnistää, lisätä tai kehittää liikunnan koulutuskeskuksissa sellaisia toimenpiteitä, joilla vapaan sivistystyön koulutuksen laatua, tarjontaa, toteutusta tai arviointia voidaan kehittää.

Laatuavustuksella halutaan erityisesti tukea vapaan sivistystyön koulutuksen kehittämistä  seuraavilla osa-alueilla:

  • koulutuksen laatujärjestelmä
  • opiskelijapalautejärjestelmä sekä käytännöt palautteen huomiointi koulutuksen kehittämisessä
  • henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutustarve

Laatuavustusta voidaan myöntää enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.  
Muun rahoituksen tätä korkeampi taso katsotaan hakijan eduksi laatuavustushakemuksia arvioitaessa.

1.2. Opintoseteliavustus

Opintoseteliavustuksen tarkoituksena on alentaa opiskelijamaksuja merkittävästi valituilla kohderyhmillä vapaan sivistystyön koulutuksessa. Avustuksen avulla liikunnan koulutuskeskukset voivat alentaa opiskelijamaksuja tai  jättää ne perimättä. Opintoseteliavustuksen tavoitteena on lisätä vapaan sivistystyön koulutukseen osallistumista koulutuksessa aliedustetuilta kohderyhmiltä.

Opintoseteliavustuksilla tuettavan vapaan sivistystyön koulutuksen kohderyhmiä liikunnan koulutuskeskuksissa ovat maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset, sekä työttömät tai pitkähköksi aikaa lomautetut.

Maahanmuuttajilla ja maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä tarkoitetaan Suomeen muuttaneita henkilöitä, joilla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu asuinpaikka Suomessa. Turvapaikanhakijoiden ei katsota kuuluvan maahanmuuttajiin.

Työttömillä henkilöillä tarkoitetaan työnhakijoita, jotka ovat ilman työtä ja ovat kokopäivätyöhön käytettävissä, tai jotka odottavat sovitun työn alkamista. Myös pitkähköksi ajaksi lomautetut voivat olla opintosetelitoiminnan kohderyhmänä.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 24 §:n mukaan opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja.

Opintoseteliavustuksella tuettava koulutus on oltava liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionosuuden piiriin kuuluvaa koulutusta. Koulutuksen tulee alkaa vuonna 2019, tai se voi olla alkanut jo vuonna 2018. Koulutustuki myönnetään lähtökohtaisesti integroituun koulutukseen, jossa  opintoseteliavustuksia käyttävät henkilöt osallistuvat liikunnan koulutuskeskuksen yleiseen vapaan sivistystyön tarjontaan. Erityisestä, perustellusta syystä koulutus voidaan myös järjestää erikseen koulutukseen valitulle kohderyhmälle.

Opintoseteliavustuksia vuodelle 2019 myöntäessään opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota hakemusten laatuun ja vaikuttavuuteen, kohderyhmille sopivien opintojen tarjontaan ja tarjonnan innovatiivisuuteen, kohderyhmien aktivointiin, kohderyhmille sovitettuihin opetusjärjestelyihin sekä hakevan ja tukevan toiminnan palveluihin.

Myös opintosetelillä koulutettavien lukumäärään ja jakautumiseen eri kohderyhmien kesken kiinnitetään huomiota. Avustuksen painopiste vuonna 2019 on maahanmuuttajille suunnattujen toimenpiteiden tukemisessa.

Kukin liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjä voi toimittaa korkeintaan kaksi eri kohderyhmille tarkoitettua hakemusta liittyen opintosetelitoimintaan.

Opintoseteliavustuksella tuettua koulutusta on mahdollista toteuttaa usean liikunnan koulutuskeskuksen yhteistyönä. Tällöin oppilaitokset tekevät yhteisen opintosetelien käyttösuunnitelman ja avustushakemuksen, jossa ilmoitetaan myös kustannusten jakautuminen eri oppilaitosten kesken.

Yhteishankkeissa yksi oppilaitoksista toimii opintoseteliavustusten hallinnoijana ja valtionavustus myönnetään tälle oppilaitokselle. Yhteishakemuksesta tulee ilmetä kulujen ja vastuiden jakautuminen eri oppilaitosten kesken.

Opintoseteliavustus on tarkoitettu edellä mainittujen opiskelijaryhmien opiskelijamaksujen kattamiseen osittain tai kokonaan. Avustusta voidaan siis myöntää enintään 100 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Vapaan sivistystyön laskennallinen valtionosuus tulee kuitenkin huomioida opintosetelikoulutuksen kokonaiskustannuksia laskettaessa ja ilmoitettaessa .  
Muiden rahoitusmuotojen olemassaolo katsotaan arvioinnissa hankkeelle eduksi. Tästä avustuksesta enintään 15 % voidaan kohdentaa kohderyhmien aktivoimisesta, opetusjärjestelyistä, tai hakevan ja tukevan toiminnan palveluista aiheutuviin kustannuksiin.

1.3. Kehittämisavustus

Kehittämisavustusten tarkoituksena on tukea liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksen kehittämistä kunkin keskuksen valitsemien omien painopiste- ja vahvuusalueiden suunnassa (huom.: ei huippu-urheilu). Kehittämisavustuksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa liikunnan koulutuskeskusten välistä verkostoyhteistyötä sekä opiston nimeämien osaamisalueiden kehittymistä  liikunnan koulutuskeskuksissa valtakunnallisesti vaikuttavammiksi.

Harkitessaan kehittämisavustusten kohdentumista, ministeriö kiinnittää huomiota erityisesti siihen, mikä on kehittämishankkeen merkitys liikunnan koulutuskeskuksen oman erityisosaamisalueen ja siihen liittyvän verkostoyhteistyön kehittämisen kannalta.  Harkitessaan avustuksen määrää ministeriö arvioi myös hankkeiden merkitystä valtakunnallisesti liikunnan koulutuskeskusverkostossa.  

Kukin liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjä voi toimittaa korkeintaan yhden hakemuksen liittyen oppilaitoksen kehittämistoimintaan. Kehittämistoimintaa on mahdollista toteuttaa myös usean liikunnan koulutuskeskuksen yhteistyönä, jolloin oppilaitokset tekevät yhteisen hakemuksen. Tällöin yksi liikunnan koulutuskeskus toimii kehittämishankkeen hallinnoijana ja valtionavustus myönnetään tämän oppilaitoksen ylläpitäjälle. Yhteishakemuksesta tulee ilmetä kulujen ja vastuiden jakautuminen eri oppilaitosten kesken.

Hakemus laaditaan ministeriön hakulomakkeelle, ja siihen liitetään hankesuunnitelma, jonka tulee sisältää hankkeen kustannusarvion. Hankesuunnitelmaa voi täydentää myöhemmin, mutta selvästi puutteellisia hankehakemuksia ei oteta rahoitusarviointiin.

Hankesuunnitelmasta tulee ilmetä:

  1. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet liikunnan koulutuskeskuksen toiminnan kehittämiseksi oman erityisosaamisalueen suunnassa ja liikunnan koulutuskeskusten verkostoyhteistyössä
  2. Hankkeen liittyminen vapaan sivistystyön koulutuksen kehittämiseen
  3. Selvitys hankkeella tavoiteltavista vaikutuksista sekä käytettävistä mittareista ja suunnitelma hankkeen seurannan ja arvioinnin toteuttamisesta
  4. Hankkeen yhteistyötahot
  5. Hankkeen suhde koulutuskeskuksen omaan strategiaan /kehittämisohjelmaan
  6. Hankkeen alkamis- ja päättymisajankohta
  7. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet aikatauluineen
  8. Hankkeen kustannusarvio, josta ilmenee hankkeen kokonaiskustannukset, hankkeen hyväksyttävät kustannukset, hankkeesta saatavat tulot sekä muut samaa tarkoitusta varten haetut tai saadut haetut avustukset, sekä ylläpitäjän omarahoitusosuus . Monenkeskisen hankkeen osalta kustannusarviosta tulee ilmetä myös kustannusten jakautuminen eri toimijoiden kesken.
  9. Hankkeen toteuttamisesta vastaavan henkilön tiedot

Oppilaitoksen omarahoitusosuus on edellytys avustuksen saamiselle. Avustusta voidaan myöntää enintään 80 % kehittämishankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Omarahoituksen tätä korkeampi taso katsotaan haklijan eduksi hakemuksia arvioitaessa.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Lisätietoja

ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola,
puh. 0295 3 30112
kari.niemi-nikkola@minedu.fi

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.