Erityisavustukset kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävään ja kokeiluihin

Avustuksella edistetään kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista, erityisesti sen 6 §:n mukaisen kehittämistehtävän toimeenpanoa. Lisäksi avustuksella edistetään lain toimeenpanoon liittyviä kokeiluja.

Haku alkaa 12.4.2019 ja päättyy 4.6.2019 klo 16.15.

Päätökset pyritään tekemään syyskuun 2019 aikana. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä asiointiliittymässä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käytettävissä haun mukaisten avustusten toteuttamiseen yhteensä 1,3 milj. euroa, josta on tarkoitus kohdentaa noin 1 milj. euroa kehittämistehtävän toimeenpanoon ja kokeiluhankkeisiin noin 300 000 euroa. Lopullinen jako määräytyy hakemusten perusteella.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019), valtionavustuslaki (688/2001).

Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Avustuksia ei voida myöntää yksityishenkilöille.

Avustuksella toimeenpannaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) mukaista kehittämistehtävää ja lain tehtäviin ja niiden toteuttamiseen liittyviä kokeiluja.

Avustuksen tavoite perustuu kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiaan 2025 ja sen tavoitealueisiin.

Kehittämistehtävä

Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilös-tön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Kehittämistehtävän toteutuksen tulee kohdistua kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen joko valtakunnallisesti tai alueellisesti, joten sen tulee olla laaja-alaista ja pitkäjänteistä. Toimintaa voidaan rahoittaa vuosien 2019-2021 aikana. Kehittämistehtävän toteuttajilta toivotaan useamman toimijan yhteistyötä.

Valtakunnallisen kehittämistehtävän hoitamiseen myönnettävä määräraha on tarkoitettu kaikkien kuntien kulttuuritoiminnan tasapuoliseen tukemiseen. Sen tulee kohdistua kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisen, laadun ja vaikuttavuuden tukemiseen ja kulttuuritoiminnan vahvistamiseen koko Suomessa.

Määrärahalla voidaan kehittää ja tukea esimerkiksi kuntien keskinäistä yhteistyötä, kulttuuritoiminnan järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvää osaamista sekä valtakunnallisia kuntien kulttuuritoimintaa hyödyttäviä palveluita tai toimintoja. Kuntien yhteistyö voi koskea esimerkiksi hallinnollista yhteistyötä, kulttuuri- ja taidepalveluiden yhteisten tuotantorakenteiden luomista ottaen huomioon eri kuntien resurssit ja palvelut. Osaamisen kehittäminen voi kohdentua esimerkiksi kuntien oman henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden asiantuntijuuteen ja yhteiskehittämiseen tai luottamushenkilöiden tietoisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyen uuteen kuntien kulttuuritoimintalakiin. Kuntien kulttuuritoimintaa hyödyttävät valtakunnalliset palvelut tai toiminnot voivat liittyä esimerkiksi viestintään, tiedon tuottamisen ja välittämisen keinoihin ja alustoihin sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Ministeriön tavoitteena on, että valtakunnallisen kehittämistehtävän toimeenpanoon valitaan 1-3 toimijaa vuonna 2019 (noin 200 000-300 000 euroa/toimija).

Alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen myönnettävä määräraha on tarkoitettu alueellisin perustein kuntien kulttuuritoiminnan vahvistamiseen. Alueellisen toiminnan tulee olla vähintään yhden maakunnan laajuista ja toiminnan tulee kattaa sen kaikki kunnat, mikä edellyttää osallistujilta keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyö voi kohdistua kulttuuri- ja taidepalveluiden yhteisten alueellisten tuotantorakenteiden luomiseen ottaen huomioon kuntien, taide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden toimijoiden resurssit ja palvelut yli kunta- ja maakuntarajojen. Alueellisena kehittämistehtävänä voidaan tukea myös toimintaa, jota toteutetaan aluerakenteeltaan useammilla saman tyyppisillä tai kokoisilla alueilla eri puolilla Suomea. Näitä alueita tai seutuja voivat olla esimerkiksi kaupunkiseudut, maaseutumaiset alueet, kaupunkien lähiöt tai muutoin samankaltaisia haasteita kulttuuripalveluiden tuottamisessa kohtaavat alueet.

Alueellinen kehittämistehtävä kohdistuu kulttuurin ja taiteen yhdenvertaisen saatavuuden ja monipuolisen käytön edistämiseen eri väestöryhmissä sekä taiteellisen työn ja toiminnan edellytysten luomiseen. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä erityisesti niissä kunnissa tai kuntien osissa, joissa taide- ja kulttuuripalveluita on saatavilla vähän tai palveluiden käyttö on vähäistä. Kehittämistehtävä voi kohdistua esimerkiksi palveluiden erilaisten käyttäjien ja ei-käyttäjien tarpeiden ja odotusten tunnistamiseen, palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapoihin tai palveluiden ja toimintojen kohdentamiseen eri väestöryhmille.  Tuettava toiminta voi kohdistua lisäksi rakenteisiin ja toimintaan, millä vahvistetaan taide- ja kulttuuripalveluiden alueellisia välittäjä- ja koordinaatiorakenteita. Taiteellisen työn ja toiminnan edellytysten luomisen tavoitteena on luoda taiteilijoille uusia työskentelymahdollisuuksia alueilla, missä taiteellisesta työskentelystä saatava toimeentulo on vähäistä ja taidetta on vähän asukkaiden saatavilla.

Ministeriön tavoitteena on, että alueellisen kehittämistehtävän toimeenpanoon valitaan 1-4 toimijaa (noin 100 000-200 000 euroa/toimija).

Kokeilut

Kokeilut ovat valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää pienimuotoisempia kuntien kulttuuritoiminnan edistämistä tukevia hankkeita. Kokeilujen tavoitteena on luoda kuntien kulttuuritoiminnan uusia ja innovatiivisia toimintamalleja tai soveltaa muualla jo toteutettuja malleja. Kokeilut voivat tapahtua yhdessä tai useammassa kunnassa tai kunnan osassa. Toimintamallien tulee edistää kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tavoitteita ja tehtäviä. Kokeiluhankkeiden luonteeseen kuuluu, että niiden tuloksena voi myös olla, että kokeilua ei ole mahdollista viedä käytäntöön. Kokeiluhankkeiden kesto voi olla korkeintaan yksi vuosi ja enimmäisrahoitus enintään 40 000 euroa/rahoituspäätös.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon alla kuvatut perusteet. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakemuksessa täyttyvät kaikki alla olevat hakukohtaiset myöntökriteerit, jotka pisteytetään alempana kerrotulla tavalla. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon saatu pistemäärä sekä se, miten hyvin yleiset ja valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistehtävän osalta opetus- ja kulttuuriministeriö varaa oikeuden käydä tarkentavia neuvotteluita hakijoiden kanssa ennen lopullisia päätöksiä.

Hakemukset käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Ennen päätösesitystä hakemukset arvioidaan ja pisteytetään arviointitiimissä.

Pisteitä voi saada 0-5 kustakin hakukohtaisesta myöntökriteeristä. Siten kehittämistehtävän maksimipisteet voivat olla 25 pistettä ja kokeilujen maksimipisteet voivat olla 5 pistettä.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet ja pisteyttämisen periaatteet

Kehittämistehtävä

Kehittämistehtävän tavoitteita, sisältöä ja toteutusta koskevat myöntökriteerit, jotka otetaan huomioon pisteytyksessä:

1)    Miten hakemuksen sisältämä toiminta toteuttaa kuntien kulttuuritoiminnan osalta opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 tavoitealueita ja tavoitteita? Hakijan tulee kuvata, mihin strategian tavoitealueeseen ja tavoitteeseen hakemus kohdistuu.

2) Mihin hakuilmoituksen tavoitteeseen hakija kehittämistehtävällä vastaa ja millä tavoin toiminnan tarve on todennettu (esimerkiksi tutkimus-, kokemus- tai muu tieto)?

a) Valtakunnallisesti (jos hakemus koskee valtakunnallista kehittämistehtävää)

b) Alueellisesti (jos hakemus koskee alueellista kehittämistehtävää)

3)  Miten hakija toimeenpanee kuntien kulttuuritoiminnasta annettua lakia ja erityisesti lain 6 §:n mukaista valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää? Suunnitelma kehittämistoimenpiteistä, jolla toteutetaan valittu kehittämistehtävä: 

  • Kehittämistoimenpiteiden tarkka kuvaus (millä keinoin kehittämistoimenpiteissä saavutetaan edellä asetetut tavoitteet)

4)    Millaisia ovat kehittämistehtävän ja sen toimenpiteiden laajuus, laatu ja vaikutukset valtakunnallisesti tai alueellisesti kuntien kulttuuritoiminnan kannalta ja laajemmin yhteiskunnallisesti, kuinka tarkoituksenmukainen ja kattava on hankkeen yhteistyöverkosto, millaista asiantuntemusta ja osaamista siihen sisältyy ja miten yhteistyöhön sitoudutaan,

  •  Kuvaus kehittämistehtävän ja sen toimenpiteiden laajuudesta, laadusta, oletetuista vaikutuksista
  •  Kuvaus yhteistyöverkostosta aiesopimuksineen ja yhteistyön muodosta ja tavoista. Alueellisen kehittämistehtävän osalta edellytetään alueen kuntien mahdollisimman laajaa sitoutumista. Lisäksi muita yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi taide- ja kulttuurilaitokset, taide- ja kulttuurialan järjestöt ja yritykset sekä oppilaitokset. Mikäli hakijana on oppilaitos, tulee hakijan kumppanina olla kuntia sekä kulttuuri- ja taidealan toimijoita.
  • Kuvaus hakijan ja yhteistyökumppaneiden roolista hankkeessa, kokemuksesta, ammattitaidosta ja osaamisesta
  • Kuvaus siitä, miten kehittämistehtävän tulokset ja vaikutukset voidaan hyödyntää ja levittää (ml. mahdolliset seurantamittarit)
  •  Kuvaus siitä, miten ja millä kustannuksilla kehittämistehtävän jatkuvuus voidaan turvata

5) Millainen on hankkeen kustannusarvio, rahoitussuunnitelma, aikataulu ja viestintä.

  • Kehittämistehtävän kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
  • Yhteistyökumppaneiden rahoitusosuus.
  • Alueellisen kehittämistehtävän osalta hakijalta ja yhteistyökumppaneilta edellytetään yhteensä vähintään kymmenen (10) prosentin rahoitusta hankkeen kokonaiskustannuksista; ks. OKM:n erityisavustusten ehdot ja rajoitukset sekä hakuopas. Valtakunnallisen tehtävän osalta rahoitusta voidaan myöntää enintään 95 % hankkeen kokonaiskustannuksista
  • Aikataulu
  • Viestintäsuunnitelma

Kokeilut

Kokeiluhankkeilta edellytetään suunnitelmaa kokeilusta. Suunnitelman tulee kattaa seuraavat asiat:

  • miten kokeilu perustuu kuntien kulttuuritoimintalakiin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan 2025 strategiaan
  • kokeilun tarvekuvaus/asiakas- tai käyttäjäpalaute  
  • kokeilun (idea, ratkaisu tai toimintamalli) mahdollisimman tarkka kuvaus
  • kokeilun uutuusarvo ja innovatiivisuus
  • kokeiluun liittyvien toimenpiteiden kuvaus
  • suunnitelma siitä, miten kokeilu toteutetaan ja viedään käytäntöön kokeiluhankkeen aikana tai testataan
  • mahdolliset yhteistyökumppanit ja aikataulu
  • kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

Pisteytyksessä otetaan huomioon kokeilun yhteys lainsäädäntöön, tarvekuvaus, idea, uutuusarvo ja innovatiivisuus, toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja aikataulu, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman realistisuus.

Huom! avustusta voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 95 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista (katso erityisavustuksen ehdot ja rajoitukset). Hakijan toiminnan tulee olla taloudellisesti kestävällä pohjalla ja hakijan/hakijoiden talous tulee olla asianmukaisesti hoidettu. Haetun valtionavustuksen tulee olla hankkeen kokoon nähden kohtuullinen.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.