FI SV

Erityisavustukset alueelliseen ja kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin

Avustuksella edistetään taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta koko maassa alueellisilla ja valtakunnallisilla toimintatavoilla. Avustuksella poistetaan palveluiden käyttämiseen ja osallistumiseen liittyviä alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia esteitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 900 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Hakuaika alkaa 12.12.2017 ja päättyy 15.2.2018 klo 16.15.

Avustuspäätökset pyritään tekemään vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustus perustuu kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lakiin (L728/1992).

Valtionavustusta voivat saada kunnat, alueelliset toimijat, tutkijayhteisöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt, kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöt tai yksityiset toimijat sekä muut alueellista tai paikallista kulttuuritoimintaa kehittävät toimijat. Yksityishenkilöt tai työryhmät eivät voi hakea avustusta.

 

Avustuksen tavoite perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiaan 2025. Määrärahan kannalta erityisenä painopisteenä on strategian tavoitealue osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin ja sen tavoite: osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet. Avustushaku liittyy myös luovan työn ja tuotannon tavoitealueeseen ja sen tavoitteeseen: taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet.

Lisäksi avustushaku liittyy pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman rakenteellisiin uudistuksiin. Kuntiin liittyviä rakenteellisia uudistuksia ovat muun muassa tulevaisuuden kunta -hanke, aluehallinnon uudistus, kuntien kustannusten karsiminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Avustushaku liittyy erityisesti tulevaisuuden kunnan tehtäviin järjestää ja tuottaa palveluita. Sivistyssektorista on tulossa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen vuoden 2019 alusta kunnassa keskeisin toimiala. Taide- ja kulttuuripalvelut muodostavat tärkeän osan sivistyssektorista.

Avustushaun tavoitteena on luoda ja kehittää alueilla ja kunnissa erilaisia toimintamalleja, joiden avulla voidaan vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kehittämiseen yhdessä taide- ja kulttuurialan sekä muiden toimijoiden kanssa.

Pitkän aikavälin tavoitteena on saada aikaan valtion, kuntien ja maakuntien sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden ja muiden sektorien vuorovaikutuksessa strategisia kehittämiskokonaisuuksia, jotka pohjautuvat valtakunnallisiin linjauksiin sekä alueellisesti ja paikallisesti määriteltyyn tahtotilaan.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/katso_uusi/nain-perustat/

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Kulttuuripoliittinen merkitys 

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon, miten ja millä keinoin hankkeen toimintatavat liittyvät kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lakiin (L728/1992) ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 strategisiin tavoitealueisiin ja edistävät niihin liittyvien tavoitteiden toteutumista tai millä muulla tavalla hanke on kulttuuripoliittisesti merkityksellinen. Lisäksi kiinnitetään huomiota, onko toiminta ammattimaista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Hankkeen tulee perustua hakemuksessa perusteltuihin tarpeisiin. Hakemuksen tulee sisältää suunnitelma toimenpiteistä, joilla vastataan tarpeisiin.

Vakiintuneisuus, jatkuvuus ja ammattimaisuus

Hankkeen hakijalla tulee olla kykyä ja edellytyksiä kehittää hakemaansa toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen toimintaan tulee olla sitoutuneena toimijoita, jotka työskentelevät pitkäjänteisesti. Esimerkiksi kuntien ja vähintään kolme vuotta toimineiden yhdistysten ja yritysten toiminta katsotaan pitkäjänteiseksi. Toimijoiden tulee osoittaa hankehakemuksessa rahallinen sitoutuminen.

Valtakunnallisuus

Toiminnan tulee olla valtakunnallisesti uutuusarvoa tuottavaa sekä tulosten tulee olla levitettävissä valtakunnallisesti. Hankkeiden tulisi tapahtua hallinnollisesti laajalla alueella, esimerkiksi yhden tai useamman maakunnan alueella tai vähintään kolmen kunnan alueella.

Yksittäinen kunta voi hakea vain perustellusta syystä. Toimintaan tulee olla sitoutuneena laaja toimijaverkosto, kuten esimerkiksi kuntien eri sektorit, järjestöt ja yksityinen sektori. Hakemuksessa tulee osoittaa alueellisti ja paikallisesti määritelty tahtotila, esimerkiksi yhteistyösopimus ja tai aiesopimus.

Toiminnan laatu ja merkitys

Toiminnalla on selkeä ja vahva taide- ja kulttuuripoliittinen lähtökohta ja tavoite. Toiminta vaikuttaa uusien yleisöjen ja/tai vähän taidetta ja kulttuuria käyttävien yleisöjen saavuttamiseen. Toiminta ehkäisee taiteen ja kulttuurin avulla eri väestöryhmien ja alueiden eriarvoistumista erilaisilla kaupunki- ja maaseutualueilla.

Hankkeen tarve- ja käyttäjälähtöisyys on perusteltu. Toiminta saa aikaan uusia tuotanto- ja jakeluratkaisuja, - malleja ja -tapoja.

Yhteistyöedellytykset

Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka paljon ja millaista yhteistyötä hakija tekee kunnan muiden sektorien, muiden kuntien ja kolmannen sektorin, julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Toiminta perustuu usean eri toimijan yhteistyöhön. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, millä resursseilla yhteistyökumppanit sitoutuvat hankkeeseen.

Toimintamallit

Toimintamallit voivat a) rakentua hallinnollisesti laajalla toiminta-alueella, esimerkiksi yhden tai useamman maakunnan alueella. Toimintamallien b) tulee sisältää taide- ja kulttuurialan ammattilaisten ja/tai asukkaiden yhdessä tuottamaa taide- ja kulttuuritoimintaa ja -palveluita kuntien, kylien ja lähiöiden alueella. Toimintamalleilla voidaan ratkaista taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden haasteita esimerkiksi kokeilutoiminnan, osallistavan budjetoinnin, sähköisten kulttuuripalveluiden tai kunta- ja aluetaiteilijatoiminnan kautta. Sähköisten kulttuuripalveluiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon elävästä taide- ja kulttuuritarjonnasta sekä mm. digitaalisista tuotanto- ja jakelutavoista syntyvät kokonaisratkaisut ja -mallit.

Taloudelliset edellytykset

Hakijan oma ja/tai yhteistyökumppaneiden rahoitus tulee olla yhteensä vähintään 20 %. Toiminnan tulee olla taloudellisesti kestävällä pohjalla ja hakijan/hakijoiden talous tulee olla asianmukaisesti hoidettu. Haetun valtionavustuksen tulee olla hankkeen kokoon nähden kohtuullinen.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustus ei yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hyväksyttävät menot määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Lisätietoja

Kulttuuriasiaineuvos Kirsi Kaunisharju

puh. 0295 3 30144, sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.fi

Katso myös:  opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta