FI SV

Yleisavustukset rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan vuodelle 2019

Avustukset on tarkoitettu valtakunnallisille kansalaisjärjestöille, joiden tehtävänä on rauhan edistäminen Suomessa. Avustuksen tavoitteena on rauhantyön avulla tukea yhteiskunnassa demokratiaa ja kestävää kehitystä.

Avustus on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen varsinaiseen toimintaan, joka on ympärivuotista, jatkuvaa ja ammattimaista sekä säännöllistä. Avustusta voi hakea myös yhteen varsinaisen toiminnan osa-alueeseen.

Avustus myönnetään yleisavustuksena (toiminta-avustus) tai kohdennettuna yleisavustuksena johonkin toiminnan osaan. Avustuksia ei myönnetä yksinomaan tapahtumien tai tilaisuuksien järjestämiseen tai matka-avustuksiin.

Avustusta voivat saada oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Avustusta ei voida myöntää työryhmille, yksityishenkilöille, oppilaitoksille, kunnille tai kuntayhtymille eikä yhtiöille.

Hakuaika alkaa 30.10.2018 ja päättyy 4.12.2018 klo 16.15

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin vähintään 300 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Päätökset pyritään tekemään helmikuun loppuun mennessä 2019. Hakijat saavat ilmoituksen päätöksestä sähköisessä asiointipalvelussa.

Avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

 

Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee edistää rauhaa, yhteiskunnallista vakautta ja konfliktien ehkäisyä pääasiassa Suomessa.

Avustettavan toiminnan tulee rauhantyön keinoin vastata hallituksen tavoitteeseen edistää demokratiaa, kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää kaikki neljä alla olevaa hakukohtaista myöntökriteeriä. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten hyvin hakukohtaiset ja yleiset sekä valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät.

Hakukohtaiset myöntöperusteet

1) Toiminnan tulee olla ympärivuotista, jatkuvaa ja ammattimaista sekä vastata avustuksen yleisiin tavoitteisiin

Toiminnan ympärivuotisuus, jatkuvuus ja ammattimaisuus arvioidaan hakijan toimintasuunnitelmassa esittämien toimenpiteiden tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden, monipuolisuuden ja käytettävissä olevien henkilöstöresurssien näkökulmasta.

Tavoitteellisuudella tarkoitetaan sitä, miten yksilöidysti toimintaa on suunniteltu, millaisia tulostavoitteita toimenpiteille on asetettu ja miten tulostavoitteiden toteutumista seurataan.

Tarkoituksenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, miten toiminta vastaa avustuksen tavoitteisiin rauhan, yhteiskunnallisen vakauden ja konfliktien ehkäisyn edistämiseksi. Arvioinnissa otetaan huomioon, miten hakijan oma toiminta konkreettisten toimenpiteiden kautta vastaa edellä mainittuihin tavoitteisiin.

Jos toimenpiteisiin sisältyy asioita, joita myös muut rauhanjärjestöt toteutettavat tai ovat niissä osallisia, tulee hakijan osoittaa, onko hakija näissä päävastuullinen toteuttaja vai osatoteuttaja ja millainen vaikutus näillä on toimintavuoden kustannusarviossa.

Jos toimintaan sisältyy kansainvälisiä hankkeita, joita on tarkoitus rahoittaa toiminta-avustuksella, tulee osoittaa, mikä merkitys niillä on Suomessa tehtävän rauhantyön kannalta.

Arviointiin vaikuttavat toimenpiteiden laatu ja yhteiskunnallinen merkitys. Laatua ja yhteiskunnallista merkitystä mitataan muun muassa siten, millaisia eri väestöryhmiä ja niiden määrää toimenpiteillä tavoitellaan ja miten ryhmien tavoitettavuutta pyritään varmistamaan, miten toimenpiteet saadaan näkyviksi eri medioissa, onko näkyvyyttä mahdollista mitata, ja miten se toteutetaan. Hakijoiden mahdollisia päällekkäisiä tai keskenään hyvin samankaltaisia toimenpiteitä arvioitaessa otetaan huomioon kunkin hakijan rooli toimenpiteiden toteuttamisessa ja se, miten hyvin yhteistyö näissä toteutetaan.  

Lisäksi arvioidaan sitä, miten hakijan henkilöstöresursseja kohdennetaan toiminnan eri osa-alueisiin ja suunniteltuihin toimenpiteisiin.

Arvioinnissa otetaan myös huomioon toiminnan avulla saavutettavia pitkäaikaisia vaikutuksia ja sitä, miten näitä vaikutuksia seurataan ja voidaan osoittaa.

Avustettava toiminta ei voi perustua yksinomaan vapaaehtoisvoimin toteutettavaan toimintaan.

2) Toiminnan tulee olla laajuudeltaan valtakunnallista

Valtakunnallisuudella tarkoitetaan sitä, miten laajalle alueelle toiminta Suomessa ulottuu ja miten laajoja väestöryhmiä toiminta saavuttaa.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön henkilö- tai yhteisöjäsenmäärää.

3) Toimenpiteiden tulee olla tarpeellisia ja ajankohtaisiin ilmiöihin kytkeytyviä rauhantyön edistämisen kannalta

Arvioinnissa otetaan huomioon miten välttämättömiä suunnitellut ja yksilöidyt toimenpiteet ovat tavoitteiden toteuttamisen kannalta.

Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden ajankohtaisuutta suhteessa Suomessa esiintyviin demokratiaa ja kestävää kehitystä mahdollisesti heikentäviin ilmiöihin.

4) Toiminnan taloudelliset edellytykset

Arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön taloudellinen kokonaistilanne (tilinpäätös ja tase).

Toimintavuotta koskevaa kustannusarviota (tulot ja menot) ja haettua avustusta arvioidaan suhteessa toimintasuunnitelmaan.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon kustannusarviossa esitettyjen tulojen monipuolisuus (varainhankinta, muut avustukset, muu rahoitus).

Tekniset hakukohtaiset perusehdot

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta ei voi siirtää muun toimijan käyttöön.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Kulttuuri

Lisätietoja

Kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 02953 30175

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset