FI SV

Rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toiminta-avustukset (yleisavustus) vuodelle 2018

Avustukset on tarkoitettu valtakunnallisille kansalaisjärjestöille, joiden pääasiallinen tehtävä liittyy rauhan edistämiseen Suomessa. Tavoitteena on rauhantyön avulla tukea yhteiskunnassa demokratiaa ja kestävää kehitystä.

Avustus on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen varsinaiseen toimintaan, joka on ympärivuotista ja säännöllistä tai johonkin varsinaisen toiminnan osa-alueeseen.

Avustus myönnetään yleisavustuksena (toiminta-avustus) tai kohdennettuna yleisavustuksena johonkin toiminnan osaan. Avustuksia ei kuitenkaan myönnetä yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen, kuten tapahtumien järjestämiseen, tai matka-avustuksiin, jos nämä eivät ole vakiintunutta hakijan toimintaa.

Avustusta voivat saada oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Avustusta ei voida myöntää työryhmille, yksityishenkilöille, oppilaitoksille, kunnille tai kuntayhtymille eikä yhtiöille.

Hakuaika alkaa 26.10.2017 ja päättyy 30.11.2017 klo 16.15

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 250 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Päätökset pyritään tekemään helmikuun loppuun mennessä 2018. Hakijat saavat ilmoituksen päätöksestä sähköisessä asiointipalvelussa.

Avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Avustuksen tavoite

Avustettavan toiminnan olennaisena tavoitteena tulee olla demokratian ja kestävän kehityksen edistäminen Suomessa.

Tavoitteita voidaan toteuttaa mm. kannustamalla ihmisiä ja yhteisöjä osallistumaan rauhantyön toimintaan, vihapuheen ja konfliktien ehkäisyyn. Tavoitteita voidaan myös toteuttaa tekemällä tunnetuksi rauhantyön merkitystä demokratian ja kestävän kehityksen kannalta rauhankasvatuksen, kampanjoinnin ja tiedottamisen keinoin.

Avustettavassa toiminnassa tulee pyrkiä vastaamaan hallituksen tavoitteeseen edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

Miten avustusta haetaan?

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia.

Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

1) Toiminnan tulee olla säännönmukaista, monipuolista, tarkoituksenmukaista sekä tavoitteellista

Säännönmukaisuudella tarkoitetaan ympärivuotista ja pysyvää toimintaa.

Tarkoituksenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, miten toiminta kokonaisuutena vastaa avustuksen tavoitteisiin sekä hakijan oman toiminnan tavoitteisiin sekä kykyyn toimeenpanna tavoitteita.

Tavoitteellisuudella tarkoitetaan sitä, miten toimintaa on suunniteltu, millaisia tavoitteita toimenpiteille on asetettu ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toiminnan avulla saavutettavia pitkäaikaisia vaikutuksia.

2) Toiminnan tulee olla valtakunnallista

Valtakunnallisuudella tarkoitetaan sitä, miten laajalle alueelle toiminta Suomessa ulottuu ja miten laajoja väestöryhmiä toiminta saavuttaa.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön henkilö- tai yhteisöjäsenmäärää.

3) Toimenpiteiden tulee olla tarpeellisia ja ajankohtaisiin ilmiöihin kytkeytyviä rauhantyön edistämisen kannalta

Arvioinnissa otetaan huomioon miten välttämättömiä toimenpiteet ovat tavoitteiden toteuttamisen kannalta.

Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden ajankohtaisuutta suhteessa Suomessa esiintyviin demokratiaa ja kestävää kehitystä mahdollisesti heikentäviin ilmiöihin.

4) Toiminnan taloudelliset edellytykset

Arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön taloudellinen kokonaistilanne (tilinpäätös ja tase).

Toimintavuotta koskevaa kustannusarviota (tulot ja menot) ja haettua avustusta arvioidaan suhteessa toimintasuunnitelmaan.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon kustannusarviossa esitettyjen tulojen monipuolisuus (varainhankinta, muut avustukset, muu rahoitus).

Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon, miten yllä esitetyt neljä myöntöperustetta täyttyvät. Lisäksi hakijalle on eduksi toiminnan rahoituksen monipuolisuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 80 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista.

2.    Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan?

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Myönnetyt avustukset

Lisätietoja

Kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 02953 30175

Ennen hakemuksen laatimista tutustu huolella hakijoille tarkoitettuun oppaaseen:

opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta