Nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkava haku

Avustusta voidaan myöntää ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuksen lisäkoulutuksen järjestäjille.

Valtionavustushakemuksesta tulee ilmetä:

Arvio siitä, kuinka moni aloittaisi:

  • näyttötutkintoon valmistavassa, oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusaloittain
  • oppilaitosmuotoisessa ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa koulutusaloittain
  • oppilaitosmuotoisessa erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa koulutusaloittain.  
  • kuinka paljon rahoitusta tarvitaan ohjelmassa vuosina 2013 - 2016 aloittaneiden opintojen loppuun saattamiseksi.
  • Haettavat valtionavustukset sisältävät myös näyttötutkintotilaisuuksien järjestämisen. Rahoitusta voidaan käyttää myös tutkinnon osien suorittamiseen. Avustus on tarkoitettu sekä uusille opiskelijoille vuodelle 2017 että aiemmin aloittaneille opintojen loppuun saattamiseksi.

Järjestäjä voi hakea avustusta joko kaikkiin edellä mainittuihin tai vain osaan niistä. Rahoitus on kohdennettava täysimääräisesti hankkeen puitteissa opiskeleviin. Hankkeen tavoitteena on kohderyhmän kokonaismäärän selvä kasvu ammatillisessa koulutuksessa, eikä lisärahoitus saa aiheuttaa kohderyhmän siirtymistä perusrahoitukselta hankerahoituksen piiriin. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ohjelman toteutumista vuosittain.

Päätökset pyritään tekemään vuoden 2016 loppuun mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 25 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.  

Avustukseen sovellettavat säädökset

  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (tarvittaessa)
  • muut toimialakohtaiset säädökset (tarvittaessa)
  • Valtionavustuslaki (688/2001) http://www.finlex.fi

Osana nuorisotakuuta toteutetaan määräaikaista ohjelmaa, jolla lisätään koulutusmahdollisuuksia aikaisemmin perusopetuksen päättäneille ja ilman toisen asteen tutkintoa jääneille nuorille aikuisille. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksella näiden henkilöiden työmarkkina-asemaa. Kohderyhmänä ovat 20–29-vuotiaat, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Ohjelmaan kohdennetun lisärahoituksen puitteissa heille tarjotaan näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä näiden tutkintomuotojen osiin valmistavaa koulutusta. Lisäksi tuetaan opintoihin hakeutumista ja opintojen suorittamista edesauttavaa ohjausta ja neuvontaa, ml. hakeva toiminta.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • työvoiman alakohtainen tarve alueella osaamisohjelman järjestäjäkohtainen toteutuminen vuosina 2015 ja 2016
  • kohderyhmän koko alueella
  • työvoiman alakohtainen tarve alueella
  • millaisia yhteistyörakenteita koulutuksen järjestäjä tulee muiden järjestäjien, yritysten ja TE-hallinnon sekä muiden toimijoiden kanssa hyödyntämään
  • millaista ohjausta ja yksilöllisiä tukitoimia opiskelijoille tullaan järjestämään
  • miten ohjelmasta tiedotetaan työpaikoille ja millaista hakevaa toimintaa järjestetään työssä oleville, kohderyhmään kuuluville.
  • hakemuksia arvioitaessa eduksi katsotaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät muodostaisivat, järjestäjäkentän mahdollistamissa puitteissa, laajoja alueellisia tai alakohtaisia yhteistyöverkostoja. Verkostoihin voi kuulua myös muita toimijoita kuin koulutuksen järjestäjiä. Alustavat sopimukset muodostettavista verkostoista tulisi näkyä hakemuksessa. Lisäresurssit kohdennetaan yksittäisille järjestäjille.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävään tarkoitukseen.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon ottaen hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Haku paperilomakkeella

Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys sen käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakulomakkeet

x

x

x

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä.
Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15
Postiosoite: PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustus ei yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hyväksyttävät menot määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi menoiksi luetaan palkoista, palkkioista ja niiden sivukuluista vuodessa enintään 80 000 euroa vuodessa henkilöä kohti.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustusten käytön valvonta

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Hankinnat ja kilpailutus

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä. (Laki julkisista hankinnoista 348/2007)

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tällöin /tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset voi jatkossa tehdä OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Lisätietoja

Projektisuunnittelija Erno Hyvönen
puh. 0295 3 30398
[email protected]

Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund (Oppisopimuskoulutuksen osalta)
puh. 0295 3 30249
[email protected]