Liikuntatiede: tutkimusyhteisöt ja tiedonvälitysyhteisöt

Avustus on tarkoitettu liikuntatieteellisten ja liikuntalääketieteellisten yhteisöjen toiminnan tukemiseen.

Avustusta voivat hakea oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja säätiöt.

Hakuaika alkaa 1.10.2018
Hakuaika päättyy 2.11.2018 klo 16.15

Avustuksiin on käytettävissä enintään 3 500 000 euroa, edellytyksellä että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat määrärahat vuoden 2019 talousarviossa. Päätökset pyritään tekemään helmikuun 2019 loppuun mennessä.

 

Avustus on tarkoitettu sellaisten päätoimintamuotonaan  liikuntalääketieteellistä, liikuntatieteellistä, tai liikuntatieteellisten tiedonvälitystä harjoittavien yhteisöjen toiminnan tukemiseen, jotka eivät saa toimintaansa muuta merkittävää julkista tukea. Avustus myönnetään yleisavustuksena tai kohdennettuna yleisavustuksena.

Avustuksen tavoitteena on tuottaa ja laajentaa liikunta- ja liikuntalääketieteellistä tietopohjaa tutkimus- ja selvitysprojektein, tukea liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta, sekä lisätä yhteistyötä liikuntatieteellisten tutkimus- ja tiedonvälitysyhteisöjen ja muiden sidosryhmien välillä liikuntalain 14§:n mukaisesti.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustuksesta päätettäessä ministeriö arvioi hakemusasiakirjojen perusteella yhteisön toimintaa, toiminnan tarpeelllisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta ja kattavuutta. Arvioinnissa painotetaan erityisesti seuraavien osa-alueita:

  • yhteisön toiminnan laajuus ja valtakunnallinen merkittävyys liikuntalääketieteessä ja/tai  liikuntatieteen viestinnässä
  • yhteisön tutkimustoiminnan strategia ja tutkimustoiminnan toteutus ja tulokset
  • liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksen toteutuminen (liikuntalääketieteen keskukset)
  • yhteisön muu yleishyödyllinen toiminta em. asioissa, sekä verkostoyhteistyö
  • avustuksen tarpeellisuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee päätökset liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen avustuksista pyydettyään niiden hakemuksista lausunnon valtion liikuntaneuvostolta tai sen asettamalta jaostolta.
Mikäli yhteisön toimintaan sovelletaan tavoiteohjausta, avustuksen myöntämisen harkinnassa huomioidaan keskeisesti ne toiminnan osa-alueet, jotka ministeriön ja yhteisön väliseen tavoiteohjaussopimukseen on kirjattu.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Lisätietoja

ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola
puh. 0295 330112
kari.niemi-nikkola@minedu.fi

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.