FI EN

Liikuntatiede: tutkimusprojektit

Jäljempänä olevat hakuohjeet koskevat vuotta 2019, vuoden 2020 hakuohjeet päivitetään elokuun 2019 aikana.
Hakuaika vuoden 2020 uusiin tutkimushakkeisiin alkaa 3.9.2019 ja päättyy 25.9.2019 klo 16.15
Liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirja 2020–2024 

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa valtion talousarviossa linjattujen liikuntatoimen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisia liikuntatieteellisiä tutkimushankkeita. Tuettujen hankkeiden edellytetään tekevän keskenään yhteistyötä. Yhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi ministeriön järjestämiä seminaareja tai keskustelutilaisuuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto seuraavat tutkimusten toteutumista, keskeisiä tieteellisiä tuloksia, niiden soveltamismahdollisuuksia sekä niiden antia liikuntapoliittiseen keskusteluun. Rahoitetun tutkimuksen tulokset on integroitava päätöksentekoon. Tutkimusviestintää on pohdittava jo tutkimussuunnitelmassa ja esitettävä konkreettisesti, miten uusi tutkimustieto sijoittuu alan aikaisempaan tutkimukseen ja miten uusi tieto saavuttaa sekä käytännön hyödyntäjät että tutkijakentän.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen arvioinnissa ja rahoituspäätöksissä huomioidaan seuraavat asiat:

  • Tutkimuksen sijoittuminen tässä hakuohjeessa linjattuihin teema-alueisiin.
  • Tutkimuksen tieteellinen taso, innovatiivisuus sekä sovellettavuus.
  • Tutkimuksen monitieteisyys ja yhteistyö liikuntatieteiden sisällä ja muiden tieteenalojen kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti
  • Tutkimuksen muu rahoituspohja
  • Suunnitelma tutkimuksen tiedeviestinnästä ja tulosten jalkauttamisesta sekä hyödynnettävyydestä liikunnan edistämiseen liittyvän päätöksenteon näkökulmasta

Liikuntatieteiden tutkimusprojektirahoitusta voivat hakea tutkimusyhteisöt. Tutkimusrahoitusta voi hakea tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, tutkimuslaitosten perimiin yleiskustannuksiin sekä muihin kustannuksiin.

Hakuaika /uudet tutkimushankkeet:
Hakuaika alkaa 10.9.2018
Hakuaika päättyy 1.10.2018 klo 16.15

Hakuaika /jatkotutkimushankkeet (jatkohankkeita varten julkaistaan erillinen hakuilmoitus syyskuussa):
Hakuaika alkaa 15.10.2018
Hakuaika päättyy 16.11.2018 klo 16:15

 

Käsittely:
Päätökset uusista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista pyritään tekemään maaliskuun 2019 loppuun mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää uusiin ja jatkotutkimusten avustuksiin yhteensä enintään 2 500 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka sijoittuvat seuraavassa määritellyille teema-alueille ja joissa pääasiallisena tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liikunnan edistämiseen eduskunnan asettamien liikuntapoliittisten tavoitteiden suunnassa. Tutkimusrahoituksen suuntaamisen tarkoituksena on lisätä liikuntapoliittisesti relevantin tutkimuksen määrää, lisätä vuoropuhelua tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa, vahvistaa tutkimuksen asemaa päätöksenteon tukena ja siten lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Teema-alueet on linjattu liikunnan toimialalle valtion talousarviossa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisesti. Tutkimusteemat ja niiden painopisteet ovat toisiaan tukevia tutkimusalueita ja tutkimushankkeet voivat kohdistua usealle teema- tai painopistealueelle. Hakemuksia toivotaan erityisesti monitieteisiltä ja laajoilta hankkeilta, jotka voivat kattaa useita painopistealueita.

 

  1. Väestön liikunnan edistäminen

Teema-alueen yleisenä tavoitteena on selvittää väestön liikunnan edistämiseen liittyviä tekijöitä koko elämänkulussa. Tulosten odotetaan luovan tietopohjaa väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi.

Väestön liikunnan edistäminen teema-alueen painopisteinä ovat:

  • Fyysisen aktiivisuuden edistäminen eri ikäryhmissä, painopisteenä lapset ja nuoret sekä iäkkäät
  • Liikunnallisen elämäntavan ja liikuntasuhteen rakentumiseen ja rakentumattomuuteen vaikuttavat tekijät
  • Liikuntaa edistävät toimintamallit ja -käytännöt eri ikäryhmissä, elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä

 

  1. Liikunnan saavutettavuus ja liikuntakäyttäytymiseen liittyvän polarisaation vähentäminen

Teema-alueen yleisenä tavoitteena on selvittää liikunnan saavutettavuuteen ja polarisaatioon liittyviä kysymyksiä. Tulosten odotetaan tuottavan sovellettavaa tietoa liikunnan saavutettavuudesta maantieteellisesti, liikunnasta syrjäytymisen ja polarisaation ehkäisystä sekä tehokkaiden interventiotoimenpiteiden tuottamisesta.

Liikunnan saavutettavuus ja liikuntakäyttäytymiseen liittyvän polarisaation vähentäminen teema-alueen painopisteinä ovat:

  • Alueellinen ja paikallinen liikunnan palvelutuotanto sekä aluerakenteen muutosten vaikutukset liikunnan saavutettavuuteen
  • Liikunnasta syrjäytymisen ilmentymät ja syyt
  • Liikunnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen

 

  1. Liikunta- ja urheilukulttuurin muutokset ja osallisuuden edistäminen

Teema-alueen yleisenä tavoitteena on selvittää järjestäytyneen liikunnan ja huippu-urheilun kohtaamia muutoksia ja haasteita liikuntakulttuurissa. Rahoitettavien tutkimusten odotetaan tuottavan sovellettavaa tietoa liikunnan kansalaistoiminnan muutoksista sekä osallisuuden edistämisestä etenkin sellaisten väestöryhmien osalta, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. Tietoa odotetaan myös huippu-urheilun toimintaympäristön muutoksista sekä asemasta ja arvostuksesta yhteiskunnassa.

Liikunta ja -urheilukulttuurin muutokset ja osallisuuden edistäminen teema-alueen painopisteinä ovat:

  • Liikunnan kansalaistoimintojen muutossuunnat ja osallisuuden edistäminen
  • Eettinen ja yhteiskuntavastuullisen huippu-urheilu sekä huippu-urheilumenestyksen edellytykset

 

  1. Teema-alueita poikkileikkaavat tietotarpeet

Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi tietoa em. teema-alueita poikkileikkaavista kokonaisuuksista.

Teema-alueita poikkileikkaavia tietotarpeita ovat mm. seuraavat:

  • Liikunnan edistämisen poikkihallinnollisuuden toteutuminen julkisella sektorilla ja päätöksenteossa
  • Liikunnan edistämistoimien vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Hakemusten tieteellinen taso arvioidaan Suomen Akatemian järjestämässä kansainvälisessä arviointipaneelissa. Tämän jälkeen liikuntalain (390/2015) 6 §:n ja liikunta-asetuksen (550/2015) 2 §:n mukaisesti valtion liikuntaneuvosto antaa lausuntonsa liikuntatieteellisistä valtionavustuksista opetus- ja kulttuuriministeriölle, minkä pohjalta ministeriö tekee päätökset avustuksista ja tiedottaa asiasta hakijoille

Ministeriö huomioi päätöksiä tehdessään hakemuksen saamat tieteellisen tason arviot Suomen Akatemialta sekä  Valtion Liikuntaneuvoston antaman lausunnon hankkeiden liikuntapoliittisesta relevanssista.

Ministeriö arvioi päätösharkinnassaan hankkeiden saamaa tieteellisen tason arviota, hankkeiden sijoittumista valituille teema-alueille liikuntaneuvoston lausunnon pohjalta, käytettävissä olevia määrärahoja sekä  hankkeiden tarpeellisuutta tunnistettujen tietoaukkojen täyttämiseksi.

Suomen Akatemialta ja Valtion Liikuntaneuvostolta saadut arviointilausunnot eivät sido opetus- ja kulttuuriministeriötä päätöksenteossa.

  1. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

  • monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen (Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma suomeksi ja ruotsiksi)
  • sukupuolten tasa-arvon edistäminen (OKM:n toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2018-2022 suomeksi ja ruotsiksi)
  • kestävän kehityksen edistäminen (Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus suomeksi ja ruotsiksi).

 

  1. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 

  1. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi perustellusta syystä jättää hakemuksen arvioimatta. Asiaa harkittaessa käytetään mm. seuraavia perusteita:

  • Hakemus on yhden täydennyspyynnön jälkeen olennaisilta osin edelleen puutteellinen.
  • Hakija tai hakemus ei täytä haulle asetettuja pätevyys- tai muita keskeisiä vaatimuksia.
  • Hakemus kohdistuu tarkoitukseen, jota varten opetus- ja kulttuuriministeriö ei myönnä rahoitusta tai hakemus ei kuulu asianomaiseen hakuun.
  • Jos on aivan ilmeistä, ettei hakija muusta syystä voi jätetyn hakemuksen perusteella saada rahoitusta.


Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.

  1. Uusia tutkimusprojekteja koskevat hakemukset toimitetaan Suomen Akatemian verkkoasiointiin (10.9.2018 - 1.10.2018 klo 16.15). Hakemukset liitteineen tulee laatia englanninkielisinä.

Avustuksen hakijana on tutkimusyhteisö. Avustuksen hakijaksi merkitään se yhteisö, jossa tai jonka koordinoimana tutkimus pääasiallisesti toteutetaan (suorituspaikka). Tutkimushankkeelle nimetään vastuullinen tutkija, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksen koordinoinnista.  Yksittäisiä väitöskirjatutkimuksia ei rahoiteta, mutta rahoitusta haettaessa väitöskirjatutkimus voi olla osana laajempaa tutkimushankekokonaisuutta. Hankkeita, jotka koostuvat ainoastaan väitöskirjatasoisista tutkimuksista ei kuitenkaan rahoiteta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemia käynnistivät yhteistyön liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden hakemusten arvioinnissa vuonna 2013. Arviointiyhteistyö koskee ministeriölle osoitettuja uusia valtionavustushakemuksia.

Liikuntatieteellisten määrärahahakemusten tieteellisen tason arvioinnissa noudatetaan Akatemian yleisiä arviointikäytäntöjä ja -kriteerejä. Akatemia käyttää hakemusten tieteellisinä arvioijina ulkomaisia asiantuntijoita.

Hakemuksen liitteet toimitetaan Suomen Akatemian käytäntöjen mukaisesti.

Hakemukset liitteineen pyydetään siis jättämään englanniksi, jotta hakemukset voidaan arvioida kansainvälisesti sekä niiden yhdenmukainen valmistelu ja hakemuskäsittelyn sujuvuus voidaan varmistaa.

Pakolliset liitteet:

Tapauskohtaiset liitteet:

  • Ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu, mikäli työ tai osa siitä suoritetaan ulkomailla
  • Eettisen toimikunnan lausunto (eettiset näkökohdat on aina kuvattava tutkimussuunnitelmassa)

 

  1. Jatkohankkeiden rahoitus: Hakemukset, jotka ovat saaneet vuonna 2017 ja/tai vuonna 2018 ehdollisen päätöksen rahoituksen jatkumisesta vuonna 2019, ja jotka Suomen Akatemia ja valtion liikuntaneuvosto ovat jo arvioineet aiemmin, muodostavat jatkohakemusten ryhmän. Kaikki tähän ryhmään kuuluvat hakemukset käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriössä.  

Jatkohankkeiden rahoituksen hakemisesta julkaistaan ministeriön sivuilla erillinen hakuilmoitus haku- ja raportointilomakkeineen syyskuussa 2018.

Jatkorahoituksen saaminen edellyttää, että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja että eduskunta osoittaa liikuntatieteelliseen tutkimukseen riittävät määrärahat. Hakemukseen on liitettävä selvitys tutkimuksen edistymisestä ja siinä on kuvattava hankkeessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset.

Jatkohanke-hakemukset toimitetaan ministeriöön 16.11.2018 mennessä, erillisessä hakuilmoituksessa ilmoitetulla tavalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella voidaan kattaa sekä hankkeen välittömiä että välillisiä kustannuksia, jotka syntyvät:

 

  1. Tutkimusryhmän tutkijoiden palkkakustannuksista

Haettavien palkkojen suuruus tulee mitoittaa tutkimuksen suorituspaikan tavanomaisen palkkaustason mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää osan avustuksesta myös apurahana. Apuraha on tarkoitettu tutkijan työskentelyyn ulkomailla sekä ulkomaisen tutkijan työskentelyyn Suomessa. Apurahojen osalta sovelletaan Suomen Akatemian apurahakäytäntöjä ja apurahojen mitoitusta. Tarkemmat tiedot löytyvät Suomen Akatemian hakuilmoituksen liitteistä 2A ja 2B. Jos apurahalla työskennellään tieteellisessä tutkimuksessa yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahasta aiheutuva työtulo on vähintään 1.276,04 euroa, mikä vastaa vuosiansiona 3 828,13 euroa (vuoden 2018 tasossa), apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle (Maatalousyrittäjien eläkelaitos). Mela perii eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut vakuutuksen voimassaoloaikana eli apurahatyöskentelyn aikana. Sairausvakuutuslain mukaiset maksut perii verottaja jälkikäteen. Nämä lakisääteiset vakuutusmaksut ovat yhteensä n. 15 % työskentelyapurahan määrästä (lisätietoja).
 

  1. Muista kustannuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa harkinnanvaraisesti myös tutkimushankkeiden muita kustannuksia. Muiden kustannusten ulkopuolelle jäävät suorituspaikan ainakin osittain yleiskustannuksilla kustantamat ja järjestämät perusedellytykset. Muut kustannukset eritellään hakulomakkeeseen selkeästi menolajeittain ja vuosittain:
a.    aineet, tarvikkeet, tavarat
b.    kongressi- ja kokousmatkat (enintään 5 000€ vuodessa)
c.    muut kulut (eriteltyinä)

Tutkimushankkeen hyväksyttävien kongressi- ja kokousmatkakustannusten kriteerinä on hyväksytty tieteellinen esitys kongressissa tai kokouksessa (hyväksyntä esitettävä tutkimuksesta opetus- ja kulttuuriministeriölle raportoitaessa), keskeinen luottamustoimi järjestävässä yhteisössä tai toimiminen puheenjohtajistossa.
 

  1. Yleiskustannuksista (enintään 15 % myöntöpäätöksestä)

Opetus- ja kulttuuriministerin avustuksesta enintään 15% voidaan käyttää tutkimushankkeen yleiskustannuksiin, joiden tarkoituksena on kattaa tutkimusrahoitusta saavien hankkeiden perusedellytyksiä. Tavanomaiset perusedellytykset ovat samat kuin laitoksen muilla tutkijoilla eli esimerkiksi työskentely- ja laboratoriotilat, laitteet (ml. tietohallinto), tietoliikenne-, puhelin-, posti-, kopiointi- ja kirjastopalvelujen käyttömahdollisuus.

Valtionavustuslain (688/2001, 6§) mukaan valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Hakemukseen tulee kirjata muualta saatu rahoitus ja tutkimuslaitoksen omarahoitus.

Muutokset rahoituksen käytössä:

Vähäisiin tutkimussuunnitelman muutoksiin ei tarvita opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa lupaa. Lupa tarvitaan esimerkiksi tutkijan tai suorituspaikan muutokseen, sekä tutkimussuunnitelman merkittävään muutokseen.  Vapaamuotoinen muutoshakemus on tehtävä myös muusta tutkimuksen toteuttamiseen oleellisesti vaikuttavasta syystä.

Alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitetun kustannusarvion menolajit ovat ohjeellisia ja niistä poikkeaminen on sallittua, mikäli se tukee esitetyn tutkimussuunnitelman toteuttamista. Yli 15 prosentin poikkeamista kustannusarviossa tulee kuitenkin olla yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Mikäli avustuksen saaja ei ole käyttänyt saamaansa avustusta sinä aikana, joksi avustus on myönnetty, tulee jäljellä oleva avustus palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Avustukselle voidaan myöntää myös käyttöajan pidennystä, mutta vain pakottavista syistä.  Hakijan tulee tällöin tehdä ministeriölle hakemus perusteluineen avustuksen käyttöoikeuden jatkamisesta,  viimeistään 30 vrk  ennen avustuksen alkuperäisen käyttöajan päättymistä.

Rajoitukset:

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa yksittäistä, vuonna 2019 aloitettavaa tutkimushanketta enintään kolmen vuoden ajan, yhteensä enintään 400 000 euron avustusmäärään asti.

Valtionavustuslain (2001/688) mukaisesti samalle tutkimushankkeelle ei myönnetä rahoitusta samanaikaisesti sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä että Suomen Akatemiasta. Jos laajan tutkimuskokonaisuuden eri osille kuitenkin haetaan rahoitusta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä että Suomen Akatemialta, tulee hakijan osoittaa erilliset hakemuksensa ao. rahoittajille.

Hakemusten käsittelyn ehtona on, että rahoittajille osoitetuilla hakemuksilla ei haeta rahoitusta samaan käyttötarkoitukseen. Lisäksi hakemuksissa tulee kuvata tutkimuksen liittyminen laajempaan tutkimuskokonaisuuteen. Lähtökohtana on, että tutkimuskokonaisuuteen liittyvät perustutkimukset suunnataan Akatemian hakuun ja soveltavat tutkimukset opetus- ja kulttuuriministeriön hakuun.

Tutkimushankkeen rahoituskausi voi alkaa aikaisintaan 1.4.2019. Rahoitusta on oikeus käyttää myöntövuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee avustuspäätökset viimeistään maaliskuussa 2019.

Ministeriö rahoittaa yksittäistä tutkimushanketta enintään kolmen vuoden ajan.

Jatkorahoituskausien myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa liikuntatieteellisille tutkimushankkeelle riittävät määrärahat, että valtionavustusta tai määrärahaa saava tutkimus etenee suunnitelmansa mukaisesti, ja että hankkeelle esitetään realistinen jatkosuunnitelma.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 95% prosenttia avustettavan tutkimushankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Valtionavustuksella tuettaviksi haettavien palkkojen suuruus tulee mitoittaa tutkimuksen suorituspaikan tavanomaisen palkkaustason mukaisesti.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.  (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Rahoituksen päätyttyä hankkeet toimittavat rahoitusselvityksen ja tutkimusraportin. Selvitys jätetään avustuspäätöksessä ilmoitettuun päivämäärään mennessä osoitteella: Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO. Mikäli selvitystä ei pakottavista syistä voida toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan kuluessa, tulee selvitykselle hakea perusteluineen jatkoaikaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä vapaamuotoisella hakemuksella tai sähköpostitse.

Selvityslomake liikuntatieteellisen tutkimustyöhön saadun valtionavustuksen käyttämisestä löytyy tämän hakuilmoituksen liitteistä.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2019 myönnetyistä avustuksista selvitykset voi tehdä OKM asiointipalvelussa. Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakemuksen liitteet toimitetaan Suomen Akatemian käytäntöjen mukaisesti.

Pakolliset liitteet:

Tapauskohtaiset liitteet:

  • Ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu, mikäli työ tai osa siitä suoritetaan ulkomailla
  • Eettisen toimikunnan lausunto (eettiset näkökohdat on aina kuvattava tutkimussuunnitelmassa)

Selvitys:

  • Selvityslomake liikuntatieteellisen tutkimustyöhön saadun valtionavustuksen käyttämisestä

Lisätietoja

ylitarkastaja Samuli Rasila, puh. 0295 330057, [email protected]

hallinnollinen avustaja Päivi Wathén, puh. 0295 330341, [email protected]