FI SV

Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus

Avustusta voidaan myöntää liikuntaa edistävälle järjestölle, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt valtionavustuskelpoiseksi järjestöksi. Valtionapukelpoiseksi voidaan hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että liikuntaa edistävällä järjestöllä on vähintään 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä vähintään tuhat jäsentä tai harrastajaa.

Edellä mainitusta perusteesta voidaan poiketa, jos

  • järjestön toiminta palvelee liikuntapoliittisesti ja toiminnallisesti merkittävää erityisryhmää tai
  • järjestön edustaman lajin kansainvälinen kilpailujärjestelmä on merkittävän laajaa.

Uudelle liikuntaa edistävälle järjestölle ei myönnetä valtionavustusta ilman erityistä syytä ennen kuin se on toiminut rekisteröitynä yhdistyksenä yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Erityisenä syynä voidaan pitää muun muassa järjestöjen yhdistymisiä tai muita vastaavia poikkeuksellisia tilanteita, jolloin valtionavustuksen myöntämistä aikaisemmin voidaan pitää perusteltuna.

Hakuaika alkaa 3.10.2018 ja päättyy 30.11.2018 klo 16.15

Järjestöjen yleisavustuksiin opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää enintään 42 270 000 euroa edellytyksellä, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Päätökset pyritään tekemään helmikuussa 2019. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säännöksiä: Liikuntalaki (390/2015),Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä (550/2015), Valtionavustuslaki (688/2001).

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että avustuksella edistetään liikuntalain 2 §:n mukaisesti:

  • eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa;
  • väestön hyvinvointia ja terveyttä;
  • fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista;
  • lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä;
  • liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta;
  • huippu-urheilua;
  • liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä
  • eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.

Hakija voi toteuttaa edellä mainittuja tavoitteita kilpailutoiminnan, harrasteliikunnan ja huippu-urheilun järjestämisellä, tiedotuksella ja viestinnällä, tilastoinnilla, neuvonnalla, valmentajien ja seuratoimijoiden koulutuksella, julkaisutoiminnalla, yleisötyöllä sekä kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
     

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Liikunta-asetuksen 10 §:n mukaan toiminta-avustus myönnetään tulosperusteisesti järjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella. Tulosperusteita arvioidaan suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella.

Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon liikuntaa edistävän järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten järjestö toteuttaa tämän lain tavoitteita sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, miten järjestö noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä ja miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Yhdistyksen on yhdistyslain 11§:n mukaan pidettävä jäsenluetteloa. Tulosperusteisen arvioinnin määrällisen perustan kaikilla liikuntaa edistävillä järjestöillä muodostavat

  • liiton/järjestön alaiset seurat/seurojen jäsenet/lajiliiton lisenssiurheilijat/liikkujat

Ministeriö edellyttää liikuntaa edistäviltä järjestöiltä jäsenyhdistysten henkilöjäsenten määrätietoa tai liiton henkilöjäsenten määrätietoa, joka on todennettavissa. Mikäli tätä ei voida todentaa, on se valtionavustuksen määrää vähentävä peruste.

Laadullisessa arvioinnissa otetaan huomioon järjestön asettamat toimintansa keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, onko toiminta tavoitteellista ja mitä konkreettisia tavoitteita ja mittareita sille on asetettu.

Osana toiminnan laadullista arviointia Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on arvioinut lajiliittojen antidopingohjelmat vuoden 2018 aikana. Sen pohjalta tehdään ohjelmien laadullinen arviointi asiantuntijapaneelin toimesta.

Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon, mikä hakijan suhde on toimialan muuhun toimijakenttään. Lisäksi arvioidaan, kuinka kattavasti hakija edustaa kansallisesti tai alueellisesti toimialaansa ja edustaako hakija toimialaansa kansainvälisissä yhteyksissä.

Ministeriö ottaa myönteisesti huomioon hakemuksia arvioitaessa, miten ja millä keinoin hakija seuraa toimintaympäristöä sekä aktiivisesti tunnistaa toimialan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla toimialan rakenteellinen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla vahvistetaan toimialan rahoituspohjaa esim. hyödyntämällä uusia rahoitusmuotoja tai yhdistämällä eri toimijoiden hallinnollisia toimintoja.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 80 % avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Liikuntaa edistävien järjestöjen tulee täyttää; lajiliitojen tai muiden liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustuslomake, joka löytyy sähköisestä asiointipalvelusta tai paperista hakua varten yleisavustuslomake (docx)

Uuden liikuntaa edistävän järjestön tulee hakea valtionavustuskelpoisuutta erillisellä lomakkeella;
valtionavustuskelpoisuushakemus 2019 (docx).

Liikuntaa edistävien järjestöjen (lajiliitot) tulee täyttää;
liikuntaa edistävien järjestöjen lajiliitot liitelomake (docx).

Liikuntaa edistävien järjestöjen (muut liikuntaa edistävät) tulee täyttää;
liikuntaa edistävien järjestöjen muut liikuntajärjestöt liitelomake (docx).

Liikunnan aluejärjestöjen tulee täyttää;
liikunnan aluejärjestöjen liitelomake (docx).

 

 

 

Lisätietoja

Ylitarkastaja Hannu Tolonen; 0295330314; etunimi.sukunimi@minedu.fi
Hallinnollinen avustaja Paivi Wathén; 0295330341; etunimi.sukunimi@minedu.fi

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.