Liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset liikunnallista elämäntapaa edistäviin hankkeisiin vuodelle 2020. Avustukset haetaan aluehallintovirastoista. Avustuksen päätavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa. Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten avulla toimeenpannaan Liikkuva Suomi -ohjelmaa paikallisella tasolla. Keskeisinä periaatteina ovat poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö, liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Huom! Tämä haku ei sisällä koulu- ja opiskelupäivän liikunnallistamista. Liikkuva opiskelu -hankkeille on lukuvuodelle 2020-2021 oma avustushaku alkuvuodesta 2020.

Avustusta voidaan myöntää

  • kunnille sekä varhaiskasvatusta järjestäville rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille

Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää esimerkiksi

  • suoraan kuntien varhaiskasvatusyksiköille (hakijana tulee olla kunta),
  • suoraan kuntien ikäihmisten palveluyksiköille (hakijana tulee olla kunta),
  • suoraan liikuntaseuroille ja muille paikallisille yhdistyksille; voivat olla mukana hakukelpoisten tahojen hankkeissa
  • suoraan yksittäisille työpaikoille (hakijan tulee olla kunta)
  • aluejärjestöille ja sairaanhoitopiireille,
  • rekisteröimättömille yhteisöille,
  • yksityisille henkilöille,
  • kaupalliseen toimintaan

Keskeiset liikunnallista elämäntapaa edistävien hankkeiden avustusmuodot opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen hallinnonalalla.

Hakuaika alkaa 25.10.2019.
Hakuaika päättyy 29.11.2019 klo 16.15.

Edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat vuoden 2020 talousarviossa. Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset maaliskuun 2020 alkuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

  • Liikuntalaki (390/2015)
  • Valtionavustuslaki (688/2001)
  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
  • Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
  • Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
  • Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)

Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdistuvia liikunnallista elämäntapaa edistäviä paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään väestön liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti. Hanke voi kohdistua yksittäisiin kohderyhmiin, kuten varhaiskasvatus ja esiopetus, ikäihmiset ja erityisryhmät tai vaihtoehtoisesti yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä ilmiöpohjaisesti, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hanke voi myös kohdistua pääasiallisena tarkoituksenaan sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden parantamiseen liikunnallisen elämäntavan edistämisessä.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee toimeenpanna Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) liikunnalliseen elämäntapaan liittyviä ehdotuksia, valtakunnallisia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksia 2020 (Muutosta liikkeellä! 2013) sekä liikuntalain (390/2015) ja hallitusohjelman (2019) liikunnalliseen elämäntapaan liittyviä linjauksia.

Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman (2019) tavoitteena on liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nousu kaikissa ryhmissä. Tavoitetta toimeenpannaan Liikkuva Suomi -ohjelman avulla, jossa Liikkuva koulu -ohjelmaa laajennetaan eri elämänvaiheisiin. Liikkuva Suomi -ohjelmassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa. Hallitusohjelmaan kirjatun sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman ikäohjelman toimeenpanoa tuetaan liikunnan osalta Ikiliikkuja -kokonaisuuden avulla.

PÄÄTAVOITE

Lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

PÄÄPAINOPISTEET

Liikkuva varhaiskasvatus

Avustuksen tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista varhaiskasvatukseen. Pyrkimyksenä on, että varhaiskasvatus mahdollistaa lapsen liikkumisen vähintään kaksi tuntia päivässä, mikä kattaa noin 2/3 fyysisen aktiivisuuden suosituksista.

Lisätietoja ks. liite 1. Liikkuva varhaiskasvatus.

Liikkuva aikuinen

Avustuksen tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista työelämään (Liikkuva työelämä), liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä sekä työelämän ulkopuolella ja varusmiespalvelukseen siirtymässä olevien henkilöiden liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämistä.

Lisätietoja ks. liite 2. Liikkuva aikuinen.

Ikiliikkuja

Avustuksen tarkoituksena on tukea ilman säännöllisiä palveluja kotona asuvien toimintakyvyn heikentymisvaarassa olevien ikäihmisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta. Pyrkimyksenä on ikäihmisten toiminta- ja liikuntakyvyn säilyminen ja paraneminen.

Lisätietoja ks. liite 3. Ikiliikkuja.

MUUT PAINOPISTEET

  • Muu lasten ja nuorten kohderyhmä: Matalan kynnyksen harrasteliikunta, omatoiminen liikunta ja arkiliikunta.
  • Soveltava liikunta: Erityisesti lasten ja nuorten kohderyhmä.
  • Kotouttava liikunta: Erityisesti naisten ja tyttöjen inklusiivinen liikunta. Kotouttava liikunta voi olla tarvittaessa oma hankekokonaisuutensa, mutta ensisijaisesti toivotaan kotouttavan liikunnan integroimista muihin hankekokonaisuuksiin.
  • Elämänkulku: Useita ikäryhmiä samassa hankkeessa, kuten perheliikunta tai luontoliikunta.
  • Muu: Esimerkiksi yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa liikunnallisessa elämäntavassa pääasiallisena tavoitteenaan edistävä hanke.

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain (390/2015) mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa hankkeissa erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen liikunnan lisäämiseen, koska tyttöjen fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä poikia alhaisempaa.

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Mikäli hakemisessa on ongelmia, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkailijaan.

Hakemuksen tulee olla perillä/lähetettynä aluehallintoviraston asiointipalvelussa viimeistään 29.11.2019 klo 16:15. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta. Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset hankkeiden päättyessä asiointipalvelussa. Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalle asiointipalvelun kautta.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin ja painopisteisiin sekä liitteenä oleviin ohjeisiin (Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja), toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu laajuus ja vaikuttavuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan kalenterivuodelle 2020. Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta rahoitusta haetaan kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan. Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa kehitetään toimintatapoja, -menetelmiä ja -rakenteita tai sovelletaan aiempia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja uuteen ympäristöön.

Avustuksia myönnettäessä painotetaan kuntakoordinaatiota, useiden toimijoiden yhteishankkeita, poikkisektoraalista, -hallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä sekä liikunnan läpäisyperiaatetta. Hallintokuntien välisessä yhteistyössä korostetaan liikunta-, opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen sekä olosuhdeasioista vastaavien hallinnonalojen yhteistyön merkitystä ja yhteisiä toimenpiteitä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.

Hankkeissa  painotetaan yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten liikuntaseurojen, kansanterveysjärjestöjen, seurakuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuntien toivotaan sisällyttävän hankkeisiinsa näiden toimijoiden toimenpiteitä ja palveluita. 

Jos avustusta haetaan useamman kunnan yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta aluehallintovirastolle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli aluehallintovirastolta on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.

Hankkeen omarahoituksen tulee olla vähintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Omarahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi kunnan omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan kirjanpidossa tiliselvityksen yhteydessä. Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 50 prosenttia toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustustoiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia palvelujärjestelmää myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea.Tärkeää hankkeen vakiinnuttamisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen. Hakijoilta edellytetään kirjallista suunnitelmaa toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta.

Liikunnallisen elämäntavan kehittämistyötä ja yksittäisiä hankkeita on toteutettu paljon. Avustuksia myönnettäessä aluehallintovirasto huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt, toimintamallit ja suositukset. Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle.

Avustusta ei voida myöntää kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen, kilpaurheilu- tai valmennustoimintaan, eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei tueta. Myöskään pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdistuvia hankkeita ei tueta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän osana tuettaviin hankkeisiin.

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Esimerkiksi aluehallintovirastojen nuorisotoimien avustamaan liikuntasisältöiseen harrastustoimintaan ei tätä avustusta voida myöntää ja/tai käyttää. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

Hankesuunnitelmassa tulee eritellä selkeästi vuosittain aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus. Hakijatahon ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hakemuksessa.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviä menoja ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kustannukset, kuten ohjaajapalkkiot, koulutuskustannukset, markkinointikustannukset, liikuntavälineiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset (korkeintaan noin 25-30 % kokonaiskustannusarviosta), liikuntatapahtumakustannukset (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakustannukset, kuljetuskustannukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset. Hankittavasta välineistöstä tulee liittää hakemukseen alustava suunnitelma.

Hankkeen hyväksyttäviä palkkakustannuksia ovat hankkeesta aiheutuvat palkkakustannukset. Hyväksyttäviä palkkakustannuksia ovat esimerkiksi hanketta varten palkattujen henkilöiden palkkakustannukset, vakinaisten työntekijöiden lisätyön tekemisestä aiheutuvat lisäkorvaukset ja hankkeesta aiheutuvat sijaiskulut. Lisäksi hankkeelle nimetyn koordinaattorin, esim. Liikkuva varhaiskasvatus -koordinaattorin (työaikasuunnitelmaan tai -määräykseen perustuva), palkkakustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia riippumatta siitä, onko koordinaattori vakinaistettu vai ei. Muilta osin hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole vakinaisen henkilöstön palkkakustannukset. Kaikki hankkeen hyväksyttävät palkkakustannukset tulee kohdentaa hankkeen kustannuspaikalle.

Avustusta ei voi käyttää sellaisiin kustannuksiin, jotka eivät suoraan lisää päivittäistä liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kustannuksiin, rakentamis- ja kalustamiskustannuksiin, toimisto- ja kokouskustannuksiin, eikä organisaation lakisääteisestä tai perustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti. Kaikki kustannukset tulee kirjata hankkeen kustannuspaikalle (myös palkkakustannukset).

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta, minä aikana avustus on käytettävä, ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, tulee hakijan ilmoittaa niistä valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta.

Aluehallintovirastojen opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä, käytön valvonnasta syventää hakuohjeita. 
Mikäli hakuohjeet ja opas ovat ristiriitaisia, on hakuohje aina määrittelevä asiakirja.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus/valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat huolehtivat käytännössä paikallisia kehittämisavustuksia koskevasta seurannasta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Ikiliikkuja-hankkeissa seuranta toteutetaan yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat myös hankkeiden käyttöön. Nämä seurantatiedot eivät kuitenkaan korvaa aluehallintovirastoon toimitettavaa hankeselvitystä, jonka määräpäivä ilmoitetaan valtionavustuksen päätöskirjeessä.  

Määrärahalla tuettavien varhaiskasvatukseen kohdistuvien hankkeiden varhaiskasvatusyksiköiden (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus) tulee rekisteröityä Liikkuva varhaiskasvatus/Ilo kasvaa liikkuen -yksiköiksi Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman internet-sivuilla ja tehdä nykytilan arviointi.

Valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat (Liikkuva varhaiskasvatus/Ilo kasvaa liikkuen/LIKES/OPH, Liikkuva aikuinen/Kunnossa kaiken ikää/LIKES sekä Ikiliikkuja/ikäihmisten liikunta/Ikäinstituutti) tarjoavat omaan kohderyhmäänsä kuuluville hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, mentorointia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua liikunnanedistämisohjelmien omilla internet-sivuilla tai olemalla yhteydessä ohjelmatoimistoihin.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat:

  • Ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus.
  • Yhteisrahoitushankkeet: Sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.
  • Muut kuin kunnan hankkeet: Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteriote.
  • Selvitys muista mahdollisista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista.
  • Muut asiakirjat, joihin hakija haluaa vedota.

Hakijoilla on mahdollisuus saada sisällöllistä neuvontaa hankesuunnittelun tueksi liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisten terveysliikunnan koordinaattoreilta (http://www.sport.fi/etusivu/aluejarjestot) sekä valtakunnallisista liikunnanedistämisohjelmista (Liikkuva varhaiskasvatus/Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma, Liikkuva aikuinen/Työikäiset aikuiset/Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä Ikiliikkuja-ohjelma/Ikäihmisten liikkumisohjelmat/Ikäinstituutti).

Ks. aluehallintovirastojen internet-sivut