FI SV

Liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset terveyttä ja hyvinvointia edistäviin liikuntahankkeisiin vuodelle 2019. Avustukset haetaan aluehallintovirastoista. Avustuksen päätavoitteena on lisätä väestön liikuntaa Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa. Keskeisinä periaatteina ovat poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö sekä liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa.

Huom! Tämä haku ei sisällä koulupäivän liikunnallistamista. Liikkuva opiskelu -hankkeille on lukuvuodelle 2019-2020 oma avustushaku alkuvuodesta 2019.

Avustusta voidaan myöntää

  • kunnille, kuntayhtymille sekä varhaiskasvatusta järjestäville rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille

Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää esimerkiksi

  • suoraan kuntien varhaiskasvatusyksiköille (hakijana tulee olla kunta),
  • liikuntaseuroille ja muille paikallisille yhdistyksille,
  • aluejärjestöille,
  • rekisteröimättömille yhteisöille,
  • yksityisille henkilöille,
  • kaupalliseen toimintaan

Liite 1. Keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan avustusmuodot opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen hallinnonalalla.

Hakuaika alkaa 26.10.2018.
Hakuaika päättyy 30.11.2018 klo 16.15.

Edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat vuoden 2019 talousarviossa. Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset maaliskuun 2019 alkuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdistuvia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään väestön liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Hanke voi kohdistua yksittäisiin kohderyhmiin, kuten varhaiskasvatus ja esiopetus, ikäihmiset ja erityisryhmät tai vaihtoehtoisesti yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä ilmiöpohjaisesti, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hanke voi myös kohdistua pääasiallisena tarkoituksenaan sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden edistämiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee liittyä "Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020" ja niiden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen. Tuettavien hankkeiden tulee tukea liikuntalain (390/2015) ja hallitusohjelman (2015) linjausten toimeenpanoa liikunnan osalta.

Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (2015) strategisena tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä osaamisen ja koulutuksen parantaminen. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisten liikkumista ja edistää terveellisiä elämäntapoja.

Päätavoite

  • Lisätä väestön liikuntaa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista:

Alatavoitteet

  • Kehittää elämänkulun eri vaiheissa toimivien organisaatioiden toimintakulttuureja fyysisesti aktiivisiksi (varhaiskasvatus, esiopetus, työelämä, ikääntyvät). Painopisteenä on varhaiskasvatus.
  • Kehittää eri ikäryhmien liikuntaa.
  • Lisätä matalan kynnyksen harrasteliikuntaa, erityisesti lapsille, nuorille, perheille ja kotona asuville ikäihmisille.
  • Edistää omatoimista liikuntaa ja arkiliikuntaa.
  • Edistää soveltavaa liikuntaa, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.
  • Edistää sukupuolten tasa-arvoa terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa.  

Haun pääpainopisteenä on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin liikunnallistaminen liittyen varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (OKM 2016) ja Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman toteuttamiseen. Tavoitteena on, että jokainen alle kahdeksanvuotias on päivittäin fyysisesti aktiivinen vähintään kolme tuntia. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Hankkeissa toivotaan kiinnitettävän erityistä huomiota soveltavan fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksiin osana varhaiskasvatusta ja esiopetusta.

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain (390/2015) mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa hankkeissa erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen liikunnan lisäämiseen, koska tyttöjen fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä poikia alhaisempaa.

 

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkailijaan.

Hakemuksen tulee olla perillä/lähetettynä aluehallintoviraston asiointipalvelussa viimeistään 30.11.2018 klo 16:15. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset hankkeiden päättyessä asiointipalvelussa.

Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalle asiointipalvelun kautta.

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu laajuus ja vaikuttavuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan kalenterivuodelle 2019. Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta rahoitusta haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa kehitetään toimintatapoja, -menetelmiä ja -rakenteita.

Avustuksia myönnettäessä painotetaan kuntakoordinaatiota, useiden toimijoiden yhteishankkeita, poikkisektoraalista, -hallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä sekä liikunnan läpäisyperiaatetta. Hallintokuntien välisessä yhteistyössä korostetaan liikunta-, opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön merkitystä ja yhteisiä toimenpiteitä liikunnan lisäämiseksi. Lisäksi painotetaan yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, kuten liikuntaseurojen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.  

Jos avustusta haetaan yhteisöjen yhteiseen hankkeeseen (esim. kaksi kuntaa), nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta aluehallintovirastolle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli aluehallintovirastolta on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.

Hankkeen omarahoituksen tulee olla vähintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Omarahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi kunnan omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan kirjanpidossa tiliselvityksen yhteydessä. Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 50 prosenttia toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustustoiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia palvelujärjestelmää myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea.Tärkeää hankkeen vakiinnuttamisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen. Hakijoilta edellytetään kirjallista suunnitelmaa toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämistyötä ja yksittäisiä hankkeita on toteutettu paljon. Avustuksia myönnettäessä aluehallintovirasto huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt ja suositukset (ks. liite 2. Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle).

Avustusta ei voida myöntää kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen, eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei tueta. Myöskään pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdistuvia hankkeita ei tueta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän osana tuettaviin hankkeisiin.

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Esimerkiksi aluehallintovirastojen nuorisotoimien avustamaan liikuntasisältöiseen harrastustoimintaan ei tätä avustusta voida myöntää ja/tai käyttää. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

Hankesuunnitelmassa tulee eritellä selkeästi vuosittain aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus. Hakijatahon ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hakemuksessa.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviä menoja ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kustannukset, kuten ohjaajapalkkiot, koulutuskustannukset, markkinointikustannukset, liikuntavälineiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, liikuntatapahtumakustannukset (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakustannukset, kuljetuskustannukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset. Hankittavasta välineistöstä tulee liittää hakemukseen alustava suunnitelma.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustusta ei voi käyttää sellaisiin kustannuksiin, jotka eivät suoraan lisää päivittäistä liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kustannuksiin, rakentamis- ja kalustamiskustannuksiin, toimisto- ja kokouskustannuksiin, eikä organisaation lakisääteisestä tai perustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Hankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin ei voi sisällyttää vakinaisten työntekijöiden vakinaisia palkkakuluja, eikä sarjatoimintaan tähtäävää kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta, minä aikana avustus on käytettävä, ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, tulee hakijan ilmoittaa niistä valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus/Kunnossa kaiken ikää ja Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmat huolehtivat käytännössä paikallisia kehittämisavustuksia koskevien seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat myös hankkeiden käyttöön. Nämä seurantatiedot eivät kuitenkaan korvaa aluehallintovirastoon toimitettavaa hankeselvitystä, jonka määräpäivä ilmoitetaan valtionavustuksen päätöskirjeessä.  

Määrärahalla tuettavien varhaiskasvatukseen kohdistuvien hankkeiden varhaiskasvatusyksiköiden (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus) tulee rekisteröityä Ilo kasvaa liikkuen -yksiköiksi Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman internet-sivuilla osoitteessa https://ilokasvaaliikkuen.fi/ ja tehdä nykytilan arviointi.

Valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat (Ilo kasvaa liikkuen/LIKES/OPH, Kunnossa kaiken ikää/LIKES sekä ikäihmisten liikunta/Ikäinstituutti -ohjelmat) tarjoavat omaan kohderyhmäänsä kuuluville hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, mentorointia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua liikunnanedistämisohjelmien omilla internet-sivuilla tai olemalla yhteydessä ohjelmatoimistoihin.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa.

Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat:

  • Ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus.
  • Yhteisrahoitushankkeet: Sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.
  • Useampivuotiset hankkeet: Koko hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuosittain eriteltynä.
  • Muut kuin kunnan hankkeet: Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteriote.
  • Selvitys muista mahdollisista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista.
  • Muut asiakirjat, joihin hakija haluaa vedota.

Hakijoilla on mahdollisuus saada sisällöllistä neuvontaa hankesuunnittelun tueksi liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisten terveysliikunnan koordinaattoreilta (http://www.sport.fi/etusivu/aluejarjestot) sekä valtakunnallisista liikunnanedistämisohjelmista (Ilo kasvaa liikkuen/OPH/LIKES, Kunnossa kaiken ikää/LIKES sekä ikäihmisten liikunta/Ikäinstituutti).

 

Ks. aluehallintovirastojen internet-sivut