FI SV

Liikkuva opiskelu -avustukset lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille

Kehittämisavustuksen tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Pyrkimyksenä on, että jokainen opiskelija liikkuu vähintään tunnin päivässä. Avustuksella tuetaan Liikkuva opiskelu -ohjelman toimeenpanoa.

Avustusta voivat hakea lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Haku koskee sekä uusia että vuonna 2017 toisen asteen kokeiluun valittuja hankkeita.

Avustukset haetaan aluehallintovirastoista.
Avustuksiin voidaan käyttää enintään 2,8 miljoonaa euroa.

Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille lukioihin ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaan toimintaan. Kehittämisavustusta voi hakea koulutuksen järjestäjälle kokonaisuudessaan tai sen joillekin oppilaitoksille, toimipisteille tai yksiköille.

Hakuaika alkaa 30.1.2019.
Hakuaika päättyy 8.3.2019 klo 16.15.

Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset 31.5.2019 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

 

Liikkuva opiskelu -avustuksella tuetaan liikuntain (390/2015) linjausten toimeenpanoa, ”Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020” toteuttamista sekä erityisesti Liikkuva opiskelu -ohjelman toimeenpanoa.

Avustuksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa (liikkumista) sekä edistää opiskelukykyä kehittämällä fyysisesti aktiivista toimintakulttuuria toisen asteen oppilaitoksissa. Erityisenä tavoitteena on vähän liikkuvien opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen.

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain mukaisesti olla lähtökohtana sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Hankkeissa tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä soveltavan liikunnan mahdollisuuksiin.

Liikkuva opiskelu -ohjelmassa opiskelukyvyn edistämisellä tarkoitetaan oppimisen, opintojen sujumisen ja hyvinvoinnin parantamista kehollisin, toiminnallisin ja liikunnallisin keinoin. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Liikkuva opiskelu -toiminnalla voidaan tukea esimerkiksi opiskelijan opiskeluyhteisöön kiinnittymistä, ryhmäytymistä, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia suhteita, jaksamista ja hyvinvointia sekä tarjota ilon, osallisuuden, oppimisen ja pystyvyyden kokemuksia.

Oppilaitoksen aktiivisuutta tukevalla toimintakulttuurilla tarkoitetaan henkilöstön ja opiskelijoiden asenteita, toimintaa ja osaamista sekä oppilaitoksen olosuhteita, rakenteita, toimintatapoja ja johtamista. Aktiivista toimintakulttuuria tulee kehittää yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Kehittämisen tulee olla suunnitelmallista ja organisoitua. Kehittämistyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Keskeistä kehittämisessä on toiminnan integroituminen oppilaitoksen ja opiskelijoiden arkeen, laaja-alainen kehittäminen ja yhdessä tekeminen. Johdon tulee olla sitoutunut hankkeen toteuttamiseen (ks. Johdon tarkistuslista osoitteessa www.liikkuvaopiskelu.fi).

Koulutuksen järjestäjä koordinoi hanketta kehittämällä toimintaa tukevia rakenteita, toimintatapoja ja yhteistyötä yli oppilaitos- ja sektorirajojen. Jokainen hanke voi kehittää aktiivista toimintakulttuuria omalla tavallaan, organisaation omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Kehittämiskohteiden tunnistamiseksi kannattaa hyödyntää Liikkuva koulu Nykytilan arviointi -työkalua. Toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen ja asenteiden muuttamiseen, fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen oppitunneilla ja opiskelupäivän aikana sekä oppilaitoksen ulko- ja sisäolosuhteiden muuttamiseen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavimmiksi. Toiminnan toteutuksessa on keskeistä opiskelijoiden osallisuuden, oppimisen ja opiskelun edistäminen.

Vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi tulee toteuttaa useita toimenpiteitä ja integroida toiminta osaksi oppilaitoksen ja opiskelijoiden arkea. Hankkeessa voidaan mallintaa aiempia hyviä käytäntöjä sekä kehittää uusia toimintamalleja.

Liikkuva opiskelu -ohjausryhmän mukaan keskeisiä menestystekijöitä ovat:

1. Liikkuva opiskelu -toiminnan organisointiin kohdistuvat toimenpiteet

  • Kehitetään aktiivista toimintakulttuuria vaikuttamalla henkilöstön ja opiskelijoiden asenteisiin, toimintaan ja osaamiseen sekä oppilaitoksen olosuhteisiin (sisä- ja ulkotiloissa), rakenteisiin, toimintatapoihin ja johtamiseen
  • Osallistetaan opiskelijoita ja henkilöstöä toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
  • Edistetään Liikkuva opiskelu -toiminnassa yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, saavutettavuutta ja esteettömyyttä

2.  Opetukseen kohdistuvat toimenpiteet     

  • Vähennetään istumista ja paikallaanoloa sekä staattisia työasentoja
  • Pidetään opetuksessa liikettä lisääviä taukoja
  • Käytetään liikettä lisääviä toiminnallisia menetelmiä
  • Hyödynnetään teknologiaa liikkumisen lisäämiseksi

3. Oppilaitokseen ja opiskelijoihin kohdistuvat toimenpiteet

  • Kehitetään oppilaitoksen olosuhteita niin, että ne kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen ja asentojen vaihteluun, ja lisäävät opiskelupäivän aikaisen liikkumisen mahdollisuuksia
  • Lisätään liikuntatilojen käyttöä opetuksesta vapaana aikana
  • Kehitetään vähän liikkuvien opiskelijoiden tunnistamista ja heille tarjottavaa tukea
  • Kehitetään opiskelijoiden vertaisliikuttamista (esim. liikuntatutorit, -agentit tai -aktivaattorit)
  • Kehitetään liikkumisen ja liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia opiskelupäivän yhteydessä
  • Kannustetaan opiskelijoita fyysisesti aktiivisiin opiskelumatkoihin
  • Hyödynnetään tapahtumia ja tempauksia liikkumisen ja opiskelukyvyn lisäämisessä
  • Edistetään opiskelukykyä hyödyntämällä liikkumista opiskeluyhteisöön kiinnittymisen, yhteisöllisyyden, jaksamisen ja palautumisen sekä opiskeluinnon tukemisessa

4. Yhteistyöhön kohdistuvat toimenpiteet

  • Tehdään moniammatillista yhteistyötä liikkumisen ja opiskelukyvyn edistämiseksi
  • Kehitetään Liikkuva opiskelu -toimintaa yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa ja osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa
  • Koulutuksen järjestäjä kehittää hankkeen sisäistä yhteistyötä ja edistää hankkeen toimijoiden sitoutumista.
  • Koulutuksen järjestäjä tekee laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, kuten muiden oppilaitosten, järjestöjen ja liikuntaseurojen sekä kunnan eri toimialojen kanssa (esim. nuoriso-, liikunta- ja tekninen toimi)

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkailijaan.

Hakemuksen tulee olla perillä/lähetettynä aluehallintoviraston asiointipalvelussa viimeistään 8.3.2019 klo 16.15. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa. Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi-tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta. Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset hankkeiden päättyessä asiointipalvelussa. Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalle asiointipalvelun kautta.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin ja Liikkuva opiskelu -ohjelman menestystekijöihin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu, laajuus ja vaikuttavuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan lukuvuodelle 2019−2020. Hankkeet ovat yksivuotisia (jatkohankkeilla kolmas hankevuosi).

Hankkeiden tulee sisältää useita eri toimenpiteitä oppilaitosten toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Avustuksia myönnettäessä painotetaan laaja-alaista yhteistyötä (ks. edellä Liikkuva opiskelu -menestystekijät, 4. Yhteistyö). 

Jos avustusta haetaan yhteisöjen yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta aluehallintovirastolle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli aluehallintovirastolta on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.

Hankkeen omarahoituksen tulee olla vähintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Omarahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi kunnan omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. Hakijan talousarviossa tulee olla määrärahavaraus toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan kirjanpidossa tiliselvityksen yhteydessä. Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 50 prosenttia toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustustoiminnan vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia palvelujärjestelmää myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea. Tärkeää hankkeen vakiinnuttamisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen. Hakijan tulee kuvata hakemuksessa suunnitelma toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta.

Avustuksia myönnettäessä aluehallintovirasto huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa opiskelupäivän liikunnallistamiseen liittyvissä hankkeissa hyväksi havaitut toimintamallit.

Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei avusteta. Myöskään pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdistuvia hankkeita ei avusteta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän osana avustettaviin hankkeisiin. Opiskeluyhteisöä kehittäessä on tärkeää ottaa huomioon myös henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen osana hankekokonaisuutta. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät kuitenkaan ole henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvat ostopalvelut.

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

Hankesuunnitelmassa tulee eritellä selkeästi kustannukset ja niiden rahoitus. Hakijatahon ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hakemuksessa.

Hankkeella tulee olla sen toimintaa tukeva koordinaatio- ja ohjausrakenne, mikä tulee kuvata hankehakemuksessa (sisältäen tehtävät ja työnjako):

  • Ohjausryhmä ja vastuuhenkilö/-t.
  • Monia organisaatioyksikköjä sisältävissä hankkeissa myös oppilaitos ja/tai yksikkökohtainen vastuutiimi ja -henkilö.
  • Yhteistyörakenne opiskeluterveydenhuollon kanssa (voidaan toteuttaa esimerkiksi säännöllisten tapaamisten avulla tai nimeämällä terveydenhuollon edustaja hankkeen ohjausryhmään).

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Aluehallintovirastolta aiemmin avustusta saaneiden hakijoiden tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviä menoja ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kustannukset, kuten ohjaajapalkkiot, koulutuskustannukset, markkinointikustannukset, liikuntavälineiden, -kalusteiden, ja -laitteiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, liikuntatapahtumakustannukset (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakustannukset, kuljetuskustannukset sekä muista kuin koulutuksen järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset. Kaikki kustannukset tulee kirjata hankkeen kustannuspaikalle (myös palkkakustannukset).

Hankkeen hyväksyttävissä palkkakustannuksissa voi olla vakinaisen työntekijän lisätyön tekemisestä aiheutuvat lisäkorvaukset. Muuta vakinaisen henkilöstön (esim. Liikkuva opiskelu -koordinaattorin tai vakinaisen vuosityöajassa olevan työntekijän) työaikaa voi olla enintään 25 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustuksen saajan tulee osoittaa luotettavasti esimerkiksi työajanseurannan avulla työpanoksen kohdistuminen välittömästi hankkeelle. Myös työaikasuunnitelmaa tai –määräystä pidetään riittävänä dokumentaationa. Palkkakustannukset tulee kohdentaa kustannuspaikalle, mikä voidaan toteuttaa kirjanpidon muistiotositteella ja muistiotositteen oheen kohdistamisen perusteeksi liitettävällä työaikamääräyksellä. Hankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin ei voi sisällyttää organisaation johdon osallistumisesta aiheutuvia henkilöstömenoja.

Osana toiminnallista hanketta voidaan varustaa oppilaitoksen oppimis- ja liikkumisympäristöjä. Oppimisympäristöjen kehittämisessä tuetaan kokeiluluonteisia toimenpiteitä, kuten istumisen jaksottamista tukevien välineiden ja kalusteiden hankinta. Liikkumisympäristöjen kehittämisellä tarkoitetaan liikuntaan aktivoivan ympäristön kehittämistä, kuten siirrettävien pingispöytien ja frisbeegolf- ja koripallokorien hankkimista. Oppimis- ja liikkumisympäristöjen kehittämisellä tulee olla selkeä yhteys toiminnalliseen hankkeeseen. Mikäli hakemukseen sisältyy useamman oppilaitoksen tai toimintayksikön olosuhteiden kehittämiskustannuksia, niin ne tulee ilmoittaa avustushakemuksessa eriteltynä oppilaitoksittain tai toimintayksiköittäin. Avustuksella ei tueta liikuntapaikkarakentamista.

Alustava suunnitelma hankittavasta liikuntavälineistöstä tulee kuvata hakemuslomakkeen kustannusarviokohdassa. Liikuntavälineistöllä tarkoitetaan esimerkiksi palloja, mailoja, kahvakuulia tai muita vastaavia liikuntavälineitä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Hyväksyttäviin kustannuksiin ei voida sisällyttää kustannuksia, jotka eivät suoraan lisää päivittäistä liikuntaa, rakentamiskustannuksia, yksittäisten tapahtumien kustannuksia, toimisto- ja kokouskustannuksia, eikä organisaation lakisääteisestä tai perustoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Määrärahalla ei tueta sarjatoimintaan tähtäävää kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta, minä aikana avustus on käytettävä, ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, tulee hakijan ilmoittaa niistä valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus huolehtii käytännössä Liikkuva opiskelu -avustusta koskevien hankkeiden seuranta- ja arviointitietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Näiden tietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat Liikkuva opiskelu -hankkeiden käyttöön.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden kaikkien oppilaitosten tulee rekisteröityä Liikkuva opiskelu -ohjelmaan ja tehdä nykytilan arviointi ohjelman internet-sivuilla. 

Liikkuva opiskelu -ohjelma tarjoaa hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua Liikkuva opiskelu-ohjelman internet-sivuilla tai olemalla yhteydessä ohjelman työntekijöihin.

Avustus on käytettävä 1.8.2019 - 30.6.2020 välisenä aikana. Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa.

Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat:

  • Ote hakijan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus.
  • Muut kuin kuntien ja koulutuskuntayhtymien hankkeet: Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteriote.
  • Yhteisrahoitushankkeet: Sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.
  • Oppilaitos- / yksikkökohtaiset oppimis- ja liikkumisympäristön kehittämiseen liittyvät suunnitelmat.
  • Jatkorahoitusta hakevat hankkeet: Vapaamuotoinen väliraportti ja kustannusselvitys toteutuneesta toiminnasta.
  • Selvitys muista mahdollisista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista.
  • Muut asiakirjat, joihin hakija haluaa vedota.

Hakijoilla on mahdollisuus saada sisällöllistä neuvontaa hankesuunnittelun tueksi liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan koordinaattoreilta  sekä Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.

Haussa nyt

Hakuaika lukuvuodelle 2019−2020
30.1.2019 - 8.3.2019 16:15