FI SV

Liikkuva koulu -ohjelman kokeiluhankkeiden avustukset lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille lukuvuodelle 2018 – 2019

Kehittämisavustusten tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Pyrkimyksenä on, että jokainen opiskelija liikkuu vähintään tunnin päivässä. Valtionavustukset myönnetään hallitusohjelman (2015) kärkihankkeen ”Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin/Uusi peruskoulu” toimenpiteen ”Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -hanke valtakunnalliseksi” toimeenpanoon lukuvuodelle 2018 - 2019.

Avustukset haetaan aluehallintovirastoista.

Huom! Tämä haku koskee ainoastaan niitä 50 hanketta, jotka valittiin vuonna 2017 kärkihankkeen toisen asteen kokeiluhankkeiksi.

Hakuaika alkaa 22.1.2018.
Hakuaika päättyy 9.3.2018 klo 16.15.

Liikkuva koulu -avustuksiin voidaan käyttää yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Avustukset lukioille ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille myönnetään osana tätä määrärahaa.

Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset 31.5.2018 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

 

Kehittämisavustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset koulutuksen järjestäjät lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaan toimintaan. Yksittäisille kouluille ei suoraan myönnetä avustuksia.

Liikkuva koulu -ohjelman lukio- ja ammatillisen koulutuksen kokeiluhankkeille suunnatun kehittämishaun tarkoituksena on lisätä toisen asteen opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja edistää opiskelukykyä kehittämällä aktiivisuutta tukevia opiskeluyhteisöjä ja aktiivista opiskelupäivää. Keskeistä kehittämisessä on toiminnan integroituminen oppilaitosten, opiskeluyhteisöjen ja opiskelijoiden arkeen, laaja-alainen kehittäminen, yhdessä tekeminen sekä toimintaa tukeva rakenne, jossa toiminnalla on nimetyt vastuuhenkilöt ja johtotaso on sitoutunut siihen. Painotuksena on erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä opiskelijoiden opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen.

Koulutuksen järjestäjä kaikkine toimipisteineen tai sen jokin oppilaitos tai yksikkö voi osallistua hankkeeseen. Jokainen oppilaitos toteuttaa aktiivista opiskelupäivää omalla tavallaan. Fyysistä aktiivisuutta voidaan lisätä opiskeluyhteisöissä vaikuttamalla esimerkiksi opetukseen, olosuhteisiin, opiskeluyhteisön toimintaan ja yhteistyöhön. Toteutuksessa keskeistä on opiskelijoiden osallisuus, oppimisen edistäminen, fyysisen aktiivisuuden ja toiminnallisuuden lisääminen sekä istumisen vähentäminen.

Oleellista on muuttaa oppilaitosten ja opiskeluyhteisöjen toimintakulttuuria aktiivisemmaksi, jolloin toiminta muodostuu osaksi koulutuksen järjestäjän ja sen oppilaitosten, opiskeluyhteisöjen ja opiskelijoiden arkea. Toimenpiteinä voidaan levittää hyviä käytäntöjä sekä kehittää uusia toimintamalleja. Vaikuttavuuden lisäämiseksi kannattaa toteuttaa useampia toimenpiteitä ja integroida toiminta osaksi opiskeluyhteisön toimintakulttuuria.

Kehittämisavustuksilla tuetaan kuntia, kuntayhtymiä ja yksityisiä koulutuksen järjestäjiä Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteiden ja keskeisten toimenpiteiden toteuttamisessa lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa avustusta voidaan hakea sellaisiin kehittämishankkeisiin, joita toteutetaan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Kunnat, kuntayhtymät ja koulutuksen järjestäjät toimivat kehittämistoiminnan tukena ja koordinaattoreina kehittämällä toimintaa tukevia rakenteita, toimintatapoja ja yhteistyötä yli sektorirajojen. Kehittämistä ja yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti.

Liikkuva koulu -ohjausryhmä on kuvannut Liikkuvan koulun keskeisiä menestystekijöitä seuraavasti:

1. Opetukseen kohdistuvat toimenpiteet     

  • kehitetään toiminnallisten oppimis- ja opetusmenetelmien käyttöä
  • toteutetaan kansallisia suosituksia istumisen vähentämiseksi lisäämällä fyysistä aktiivisuutta ja vähentämällä paikallaan oloa
  • tehdään yhteistyötä yli ammatti- ja oppiainerajojen fyysisen aktiivisuuden ja toiminnallisuuden lisäämiseksi opetuksessa
  • lisätään opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osaamista
  • lisätään opiskelijoiden osaamista
  • lisätään oppiainerajat ylittävää opetusta 

2. Opiskelun olosuhteisiin kohdistuvat toimenpiteet

  • kehitetään aktiivisuutta mahdollistavia ja siihen kannustavia olosuhteita
  • hyödynnetään ja kehitetään aktiivisuutta edistäviä oppimis- ja liikkumisympäristöjä
  • lisätään liikuntatilojen käyttöä opetuksen ulkopuolella ja puretaan niiden käyttöön liittyviä esteitä
  • kehitetään opiskelumatkojen kulkemista omin lihasvoimin
  • kehitetään olosuhteita, jotka kannustavat aktiivisuuteen taukojen aikana sekä niiden käyttämiseen innostavia tapoja
  • kehitetään liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia opiskelupäivän ulkopuolella
  • kehitetään olemassa olevia opetustiloja ja muita tiloja sekä huomioidaan uusia oppilaitoksia rakennettaessa fyysisen aktiivisuuden edistäminen

3. Aktiivisen opiskeluyhteisön toimintaan kohdistuvat toimenpiteet

  • kehitetään fyysistä aktiivisuutta sekä opiskelu-, työ- ja toimintakykyä edistävän toiminnan organisointia, toteutusta, seurantaa ja arviointia opiskeluyhteisössä
  • mahdollistetaan ja tuetaan opiskelijoiden, opiskeluryhmien ja -järjestöjen kehittämistoimintaa fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi
  • kehitetään toimenpiteitä vähän liikkuvien opiskelijoiden aktivoimiseen ja tukemiseen sekä edistetään yhdenvertaisuutta
  • hyödynnetään fyysistä aktiivisuutta opiskeluyhteisöön kiinnittymisen, ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden lisäämisessä

4. Laaja-alaisessa yhteistyössä toteutettavat toimenpiteet

  • kehitetään laaja-alaista yhteistyötä kunnan tai koulutuksen järjestäjän eri toimi- ja koulutusalojen välillä, kuten esimerkiksi nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, opetus- ja tekninen toimi sekä opiskeluterveydenhuolto
  • kehitetään yhteistyötä järjestöjen, kuten liikuntaseurojen, ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa
  • kehitetään yhteistyön koordinointia kuntatasolla
  • edistetään koulutuksen järjestäjän, koulutusala- ja oppilaitosjohdon sitoutumista toimintaan

Tuettavien hankkeiden tulee tukea liikuntain (390/2015) linjausten toimeenpanoa liikunnan osalta.

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

 

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 9.3.2018 klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta. Hakemusten tulee olla lähetettynä asiointipalvelussa viimeistään 9.3.2018 klo 16.15.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset hankkeiden päättyessä asiointipalvelussa.

Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalle asiointipalvelun kautta.

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin ja Liikkuvan koulun menestystekijöihin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan lukuvuodelle 2018 - 2019. Kehittämishankkeet ovat kaksivuotisia, joista tässä haussa avustusta haetaan toiselle hankevuodelle. Avustuksia voivat hakea vain kärkihankkeen kokeiluun valitut 50 jatkohanketta. Hankkeiden tulee sisältää useita eri toimenpiteitä koulun toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi.

Jos avustusta haetaan yhteisöjen yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta aluehallintovirastolle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli aluehallintovirastolta on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.
    
Hankesuunnitelmassa tulee eritellä selkeästi vuosittain aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus. Hakijaorganisaation ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hankehakemuksessa.

Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi avustuksen saajan normaalia toimintaa myös ilman ulkopuolista taloudellista tukea. Hakijoilta edellytetään hakemuksessa kirjallista suunnitelmaa toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta. Tärkeää hankkeen vakiinnuttamisen kannalta on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen.

Hankkeen omarahoituksen tulee olla vähintään 20 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä menoista. Omarahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi kunnan omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. Hakijan talousarviossa tulee olla määrärahavaraus toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan kirjanpidossa tiliselvityksen yhteydessä. Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten ohjaajapalkkiot, koulutusmenot, liikuntavälineiden ja fyysistä aktiivisuutta edistävien kalusteiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, liikuntatapahtumakulut (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakulut, kuljetuskustannukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset.

Osana toiminnallista hanketta voidaan varustaa oppilaitoksen oppimis- ja liikkumisympäristöjä. Toiminnallisella hankkeella ja ympäristöjen kehittämisellä ja varustamisella tulee olla selkeä yhteys. Opiskelu- ja liikkumisympäristöjen varustamiseen kohdennettujen kustannusten tulee olla alle 20 000 euroa/oppilaitos tai toimintayksikkö (alv 0 %). Mikäli kunnan hakemukseen sisältyy useamman oppilaitoksen tai toimintayksikön varustamiskustannuksia, niin ne tulee ilmoittaa avustushakemuksessa eriteltynä oppilaitoksittain tai toimintayksiköittäin. Saman oppilaitoksen tai toimintayksikön oppimis- ja liikkumisympäristön varustamista voidaan tukea vain kerran hankekauden aikana.
 
Hankittavasta liikuntavälineistöstä, -kalusteista ja -laitteista tulee liittää hakemukseen alustava suunnitelma. Mikäli varustaminen kohdistuu oppilaitoksen pihaan, niin hakemuksen liitteenä on oltava asemapiirros, mihin on merkitty hankittavien välineiden ja kalusteiden sijainnit.

Avustusta ei voi käyttää sellaisiin kuluihin, jotka eivät suoraan edistä koulupäivän aikaista liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kuluihin, toimisto- ja kokouskuluihin, eikä organisaatioiden lakisääteisestä tai normaaliksi katsottavasta perustoiminnasta aiheutuviin kuluihin.

Avustusta ei voi käyttää vakinaisen työntekijän peruspalkkakuluihin. Sen sijaan hankkeen kustannuksissa voi olla vakinaisen työntekijän lisätyön tekemisestä aiheutuvat tuntikorvaukset. Määrärahalla ei tueta sarjatoimintaan tähtäävää kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa.

Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan. Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta.
 
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina. Avustusta ei voida käyttää sellaisiin kuluihin, jotka eivät suoraan edistä päivittäistä liikuntaa, kuten yksittäisten tapahtumien kuluihin, toimisto- ja kokouskuluihin, eikä organisaatioiden lakisääteisestä tai normaaliksi katsottavasta perustoiminnasta aiheutuviin kuluihin.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa hankintalainsäädäntöä. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016.)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta, minä aikana avustus on käytettävä, ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, tulee hakijan ilmoittaa niistä valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus huolehtii käytännössä Liikkuva koulu -avustusta koskevien hankkeiden seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat Liikkuva koulu -hankkeiden käyttöön.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden kaikkien koulujen tulee rekisteröityä Liikkuviksi kouluiksi Liikkuva koulu -ohjelman internet-sivuilla osoitteessa https://liikkuvaopiskelu.fi ja tehdä nykytilan arviointi.

Liikkuva koulu -ohjelma tarjoaa hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa http://www.liikkuvakoulu.fi/ tai olemalla yhteydessä ohjelman työntekijöihin.

 

Avustus on käytettävä 1.8.2018 - 30.6.2019 välisenä aikana. Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa.

 

Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat:

  • Ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus.
  • Hankkeen mahdollisten yhteistyökumppaneiden (esim. kunnan eri toimialat, seurat, seurakunta jne) yhteystiedot sekä työnjako.
  • Koulun oppimis- ja liikkumisympäristön kehittämiseen liittyvät suunnitelmat.
  • Väline-, kaluste- ja laitehankintoja sisältävät hankkeet: Alustava suunnitelma hankinnoista.
  • Mikäli varustaminen kohdistuu oppilaitoksen pihaan, niin hakemuksen liitteenä on oltava asemapiirros, mihin on merkitty hankittavien välineiden ja kalusteiden sijainnit.
  • Vapaamuotoinen väliraportti ja kustannusselvitys toteutuneesta toiminnasta.
  • Yhteisrahoitushankkeet: Sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.
  • Selvitys muista mahdollisista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista.
  • Muut kuin kunnan hankkeet: Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä kaudelta sekä yhdistysrekisteriote.
  • Muut asiakirjat, joihin hakija haluaa vedota.

Hakijoilla on mahdollisuus saada sisällöllistä hankeneuvontaa hankesuunnittelun tueksi liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan koordinaattoreilta sekä Liikkuva koulu -ohjelmasta.

 

 

Ks. Aluehallintovirastojen internet-sivut

Liikunta

Lisätietoja