FI SV

Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistavien ja koulutukseen pääsyä parantavien uusien innovatiivisten toimintamallien pilotointi

Ammatillisen koulutuksen reformissa on tavoitteena uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, joka kykenee vastaamaan joustavasti, osuvasti ja tehokkaasti työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien sekä työ- ja elinkeinoelämän välillä.

Hankekokonaisuuden tavoitteena on tukea uudenlaisten yhteistyömallien kehittämistä, pilotointia ja käyttöönottoa koulutuksen järjestäjien, yritysten ja julkisen sektorin työpaikkojen sekä myös muiden yhteistyökumppaneiden (esim. TE-hallinto, työpajat, nuorisotoimi ym.) välillä. Erityisinä painopisteinä ovat

  • nuorten koulutukseen pääsyä edistävien koulutuksen järjestäjien, työ- ja elinkeinoelämän  ja muiden sidosryhmien yhteistyömallien kehittäminen ja käyttöönotto
  • yhteisten toimintamallien kehittäminen opetus- ja ohjaushenkilöstön ja työpaikkojen yhteistyön tiivistämiseksi, opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäyhteyksien ja ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi sekä ammatillisen koulutuksen uudistusta koskevan tiedon välittämiseksi työpaikoille
  • toimintamallit työelämän kehittämisen tukemiseksi
  • yhteiset toimintamallit osaamistarpeiden ennakoinnin ja kartoittamisen tueksi.

Hakuaika alkaa 14.11.2017 ja päättyy 5.12.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä 4 miljoonaa euroa. Päätökset pyritään tekemään joulukuussa 2017. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Valtionavustusta voi käyttää vuoden 2018 loppuun asti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Valtionavustuslaki (688/2001)

 

Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoille ja koulutuksen järjestäjien yhteistyökumppaneille, erityisesti  työ- ja elinkeinoelämää edustaville kumppaneille.

Hankekokonaisuudella ja hankkeille myönnettävillä avustuksilla tuetaan ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toimeenpanoa sekä siihen liittyvää toimintatapojen uudistamista. Tavoitteena on tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä niin, että opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäyhteydet ja ammatillinen osaaminen vahvistuvat ja työ- ja elinkeinoelämä saa tietoa ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää tiivistyvää yhteistyötä osaamistarpeiden ennakoinnin ja työelämän kehittämisen tukena sekä edistää erityisesti nuorten pääsyä ammatilliseen koulutukseen.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/katso_uusi/nain-perustat/

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hankkeet voivat olla alueellisia tai valtakunnallisia, pieniä tai suuria, mutta ensisijaisesti verkostomaisia.

Hankesuunnitelmasta on käytävä ilmi, mihin seuraavista kokonaisuuksista ehdotettu hanke liittyy:

  • nuorten koulutukseen pääsyä edistävien koulutuksen järjestäjien, työelämän sekä mahdollisesti muiden sidosryhmien yhteistyömallien kehittäminen ja käyttöönotto
  • yhteisten toimintamallien kehittäminen opetus- ja ohjaushenkilöstön ja työpaikkojen yhteistyön tiivistämiseksi, opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäyhteyksien ja ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi sekä ammatillisen koulutuksen uudistusta koskevan tiedon välittämiseksi työpaikoille
  • toimintamallit työelämän kehittämisen tukemiseksi
  • yhteiset toimintamallit osaamistarpeiden ennakoinnin ja kartoittamisen tueksi.

Hankesuunnitelmasta on käytävä ilmi, millä tavalla hanke edistää ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosii laajoja ja monialaisia verkostoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa (pääsääntöisesti) enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Arviointikriteerit:

  • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin (hallituksen kärkihanke) ja edellä kuvattujen avustuksen tavoitteiden edistäminen (30 %)
  • Hankkeen uutuus- ja lisäarvo suhteessa aiempiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin sekä hankkeen vaikuttavuus (20%)
  • Hankesuunnitelman selkeys: kustannustehokas ja realistinen suunnitelma hankkeen johtamisesta, koordinaatiosta, työnjaosta, yhteistyöstä, viestinnästä ja arvioinnista sekä kunkin osallistuvan organisaation osavastuusta hankkeessa ja tulosten soveltamisessa (20%)
  • Lopputuloksena tulee saada aikaan yhteiset toimintamallit ja ottaa ne käyttöön vähintään hankkeen verkostossa mukana olevissa organisaatioissa, mielellään laajemminkin. Hankkeen aikana luodut yhteiset ratkaisut ja toimintamallit tulee jalkauttaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille hankkeen aikana. tästä on oltava konkreettinen suunnitelma (15 %)
  • Yhteistyöverkoston laajuus ja tarkoituksenmukaisuus. Hankkeen verkostossa tulee olla mukana työ- ja elinkeinoelämä. Myös opiskelijoiden tulee osallistua hankkeeseen ja toimintamallien kehittämiseen ja pilotointiin (15%)

2.  Yleiset perusteet
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2017 myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Paperinen haku:

Erityisavustuksen hakulomake (doc)

Selvityslomake (doc)

Ammatillinen koulutus

Lisätietoja