FI SV

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2018-2020

Hallitusohjelman yhtenä strategisena painopisteenä on osaaminen ja koulutus. Hallitus näkee tärkeänä oppimisympäristöjen modernisoinnin sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämisen oppimisessa. Hallitus haluaa vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrää ja koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on lisätä koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä.

Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2017–2019  kohdentaa yhteensä 105 M€ korkeakoulutuksen kehittämiseen mm. vahvistamalla digitaalisten oppimisympäristöjen ja ympärivuotisen opiskelun edellytyksiä (75M€) sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen tukemiseen (30M€).  Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin vuosille 2017–2019 yhteensä 25M€.  Rahoituspäätökset tehtiin tammikuussa 2017.

Tässä haussa korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin on haettavana enintään 40 M€. Erityisavustusta voidaan myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen 2–3-vuotisiin hankkeisiin, jotka käynnistyvät vuonna 2018 ja päättyvät viimeistään vuonna 2020. Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan.

Erityisavustuksen tarkoituksena on edistää korkeakoulutuksen laadun parantamista ja avointa toimintakulttuuria sekä tukea opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen 2017–2025 linjausten toimeenpanoa sekä Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyötä.

Rahoitus on tarkoitettu korkeakouluille ympärivuotisen opiskelun, digitaalisten oppimisympäristöjen sekä opetuksen, ohjauksen, oppimisen ja osaamisen kehittämistä edistäviin yhteistyöhankkeisiin, jotka hyödyttävät joko koko korkeakoululaitosta, ammattikorkeakouluja tai yliopistoja, tai ovat alakohtaisia ja hyödyttävät opiskelijoita.

Rahoitus myönnetään yhdelle kokonaisuutta koordinoivalle korkeakoululle. Päätökseen kirjataan tarvittaessa lupa jakaa rahoitusta hankkeen muille osapuolille.

Hakuaika:
Hakuaika alkaa 17.5.2017
Hakuaika päättyy 31.10.2017 klo 16:15

Hallituksen Osaaminen ja koulutus -kärkihankkeen 3 Nopeutetaan siirtymistä työelämään tavoitteena on, että nuoret siirtyvät aiempaa nopeammin toiselta asteelta korkeakouluopintoihin ja opinnoista työelämään.  Opintojen suorittamista edistetään joustavin opintopoluin sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista helpottamalla ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä lisäämällä.

Tämän erityisavustuksen tavoitteena on parantaa koulutuksen, ohjauksen, oppimisen ja osaamisen laatua, lisätä korkeakoulujen välistä jatkuvaa yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria, edistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta, uudistaa toimintatapoja, kehittää korkeakoulujen henkilöstön osaamista, kehittää oppimisympäristöjä, lisätä opintotarjontaa ja tukea elinikäistä oppimista.

Erityisavustusta voi hakea esimerkiksi toimiin, joilla

  • kehitetään koulutusaloja, tuotetaan korkeakoulujen yhteistä koulutustarjontaa, hyödynnetään digitalisaatiota, kehitetään opetusta tukevien tietojärjestelmien ja sovellusten yhteen toimivuutta ja yhteiskäyttöä sekä selkiytetään korkeakoulutuksen työnjakoa. Yhteistyötä hyödyntäen kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua.
  • kehitetään oppimisanalytiikkaa ja osaamisen arviointia (ml. AHOT).
  • edistetään opiskelun esteettömyyttä, osallisuutta ja toimijuutta, luodaan pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen, puretaan alojen sukupuolittaista segregaatiota, edistetään aliedustettujen ryhmien opiskelemaan pääsyä ja opintojen edistymistä
  • edistetään korkeakoulutuksen kansainvälisyyttä ja avoimuutta toimintatapana, vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä koulutuksen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan yhteyksiä.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat myöntöperusteet:

Kaikkien hankkeiden tulee täyttää seuraavat myöntöperusteet:     

  • Hanke palvelee joko
    • koko korkeakoululaitosta,
    • kaikkia yliopistoja,
    • kaikkia ammattikorkeakouluja, tai
    • alaa joko toisella tai kummallakin korkeakoulusektorilla, jolloin hankkeessa on mukana merkittävä osa alalla koulutusta tarjoavista ammattikorkeakouluista ja/tai yliopistoista tai hankkeen tuotokset palvelevat selkeästi koko korkeakoululaitosta alalla
  • Hanke käynnistyy vuonna 2018
  • Hanke toteutetaan korkeakoulujen yhteistyönä
  • Hankkeen omarahoitusosuus on vähintään 30% hyväksyttävistä kustannuksista

Hankkeiden arviointikriteerit:

  • Hallitusohjelman kärkihankkeen 3 ja edellä kuvattujen avustuksen tavoitteiden edistäminen, hankkeen vaikuttavuus ja sen tuottaman muutoksen käyttöönotto joko koko korkeakoululaitoksen tasolla tai vaihtoehtoisesti tietyllä alalla jommallakummalla tai kummallakin korkeakoulusektorilla.
  • Hankesuunnitelman selkeys: kustannustehokas ja realistinen suunnitelma hankkeen johtamisesta, koordinaatiosta, työnjaosta, yhteistyöstä, viestinnästä ja arvioinnista sekä kunkin osallistuvan korkeakoulun osavastuusta hankkeessa ja tulosten soveltamisessa.
  • Opiskelijoiden osallistaminen hankkeessa.
  • Opetusyhteistyöhön liittyvissä hankkeissa olemassa olevien avointen materiaalien hyödyntäminen ja tuotettavan materiaalin hyödynnettävyyden varmistaminen esimerkiksi avoimilla lisensseillä.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta haetaan ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Haku paperilomakkeella

Avustusta on edelleen mahdollista hakea myös paperilomakkeella.

Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset.

Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys avustuksen  käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, sillä hakemuksen liitteet voivat hävitä.

Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
 Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15
 Postiosoite: PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 70 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävät kustannukset sekä erityisavustuksen käyttöön liittyvät poikkeamat ja rajoitukset, kuten palkkarajat, investoinnit, yleiskustannukset ja kilpailutusrajat määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.  Hankkeen talousarviossa käytetään kokonaiskustannusmallia, jossa kaikkien korkeakoulujen osalta käytetään yhtenäistä 30%:n yleiskustannuskerrointa. Henkilösivukulukertoimena käytetään joko hakijakorkeakoulun kerrointa tai toteuttajakohtaisia kertoimia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusten ehdoista ja rajoituksista (OKM/4/091/2017) poiketen 80 000 euron vuosipalkkarajasta voidaan poiketa silloin, kun korkeakoulussa jo palvelussuhteessa työskentelevä henkilö työskentelee projektille, ja hänellä on edellä mainittua palkkatasoa korkeampi palkka. Kilpailuttamisraja projektin hankinnoille on 30 000 € ehdoissa mainituista rajoista (7000 €) poiketen.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016)

Tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan asiointiliittymän kautta sekä hankekauden puolivälissä että hankkeen lopussa annettavan selvityksen yhteydessä, päätöksissä mainittuihin päiviin mennessä.

Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kärkihankkeet

Lisätietoja

ylitarkastaja Ilmari Hyvönen
puh. 0295 3 30117
ilmari.hyvonen@minedu.fi

ylitarkastaja Päivi Bosquet
puh. 0295 3 30375
paivi.bosquet@minedu.fi

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (10.10.2017)