FI SV

Erityisavustus korkeakouluille opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin (2018)

Korkeakouluille opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin suunnattavan erityisavustuksen tavoitteena on Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistäminen.

Avustusta voivat saada ne opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joilla on opettajankoulutustehtävä.

Tässä haussa on haettavissa yhteensä enintään 12 miljoonaa euroa 1-3-vuotisiin hankkeisiin, jotka käynnistyvät vuonna 2018.

Avustukseen sovelletaan seuraavaa säädöstä: Valtionavustuslaki (688/2001)

Hakuaika

Hakuaika alkaa 16.3.2018 ja päättyy 20.4.2018 klo 16.15.

Huom! Hakulomakkeen kysymys lomakkeelle liitettävistä aiesopimuksista: Opettajankoulutuksen erityisavustuksen hakulomakkeessa ei edellytetä liitteitä sopimuksista, eikä lomakkeella ole liitteen lisäysmahdollisuutta.

Erityisavustuksen tavoitteena on edistää Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjausten toimeenpanoa ja ohjelman tavoitteiden toteutumista.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on uudistaa opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta, varmistaa opettajankoulutustehtävissä toimiville mahdollisuus ammatillisen osaamisensa kehittämiseen ja edistää digitaalisten materiaalien ja uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman keskeiset linjaukset ovat:

  1. Opettajan osaaminen kokonaisuudeksi. Opettajan osaaminen kootaan suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi uudistamalla opettajankoulutuksen rakenteita, tavoitteita ja toimintatapoja. Osaamisen kehittämistä johdetaan tavoitteellisesti kehittymissuunnitelmia hyödyntämällä.
  2. Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa. Parhaat tulevaisuuden opettajat saadaan onnistuneilla opiskelijavalinnoilla. Opettajatarpeen ja opettajien osaamistarpeiden ennakoinnista huolehditaan. Opettajankoulutuksen vetovoima varmistetaan innostavalla ja ajankohtaisella koulutuksella.
  3. Opettajat uutta luoviksi osaajiksi ja oppijat keskiöön. Opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja kehitetään vahvistamaan uutta luovan asiantuntijuuden kehittämistä. Opettajankoulutuksen ja oppilaitosten työtavoissa korostetaan oppijalähtöisyyttä, tutkimusperustaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
  4. Opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä. Opettajankoulutusta vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä, verkostoitumalla ja rakentamalla yhdessä tekemisen kulttuuria. Erilaisia vertaistuen ja yhteistyön malleja hyödynnetään entistä tehokkaammin.
  5. Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehittyväksi yhteisöksi. Oppilaitosten strategista johtamista ja johtamisjärjestelmiä vahvistetaan kehittämällä johtamisen koulutuksia. Varmistetaan, että opettajankoulutus antaa opiskelijoille ja opettajille valmiudet ottaa vastuuta ja osallistua johtamisprosesseihin.
  6. Vahvistetaan opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuutta. Vahvistetaan uusimman opetuksen ja oppimisen tutkimustiedon hyödyntämistä opettajankoulutuksessa. Kehitetään opettajankoulutusta niin, että opettajaopiskelijat oppivat tutkivan ja uutta luovan otteen opettajan työhön.

Esitettävä hanke voi olla korkeakoulukohtainen, korkeakoulujen yhdessä toteuttama, alueellinen tai valtakunnallinen.

Erityisavustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • Hanke tukee Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman keskeisten linjausten toimeenpanoa ja tavoitteiden toteuttamista.
  • Hanke tukee opettajien peruskoulutuksesta, perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta muodostuvaa kokonaisuutta. Se suuntautuu opettajan työuran eri vaiheita tukevien koulutuspolkujen kokeiluihin ja yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamiseen.  
  • Hanke tuottaa alueellisia ja valtakunnallisia malleja opettajien, johdon ja opettajankouluttajien ammatillisen osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kesken.
  • Hanke vahvistaa opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tutkimusperustaisuutta. Tutkimusta hyödynnetään hankkeen tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja hankkeen tuottaman muutoksen arvioinnissa. Yksinomaan tutkimusta sisältäviä hankkeita ei rahoiteta.
  • Kotimaisia ja kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja hyödynnetään hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanke tukee opettajankoulutuksen ja opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen kansainvälistymistä.
  • Hankkeella on selkeä ja kustannustehokas toteutussuunnitelma.
  • Hankesuunnitelmassa määritellään kunkin osallistuvan korkeakoulun osavastuu hankkeessa ja tulosten soveltamisessa ja levittämisessä rahoituskauden jälkeen.
  • Hankkeella on suunnitelma hankkeen johtamisesta, työnjaosta ja yhteistyöstä.
  • Hankkeella on selkeä suunnitelma hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja muiden tulosten, tuotosten ja kokemusten levittämisestä ja viestimisestä
  • Hankesuunnitelmassa esitetään, miten toteuttajat seuraavat ja arvioivat hankkeen toimintaa ja sen vaikutuksia koko toteutuksen ajan, hyödyntävät kehittävää arviointia, millaisia kriteereitä tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa käytetään ja miten hankkeen kohderyhmät osallistetaan arviointiin.
  • Korkeakoulu on koordinoinut hakuun lähettämänsä hankkeet.

Hankehakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aiheista:

varhaiskasvatuksen kehittäminen, lukiokoulutuksen uudistus, johtamis- ja kehittämisosaaminen, opettajien arviointiosaaminen, kielten opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittäminen, maahanmuuttajataustaisten opettajien koulutuksen kehittäminen sekä vapaan sivistystyön sekä muun aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva opettajankoulutus.

Hankehakemukselle on eduksi, mikäli

  • opiskelijoilla on aktiivinen rooli osana hanketta.
  • hankkeeseen sisältyy yhteistyötä keskeisten sidosryhmien, kuten opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, kolmannen sektorin, yritysten ja muun työelämän sekä kotimaisten ja kansainvälisten vakiintuneiden asiantuntijaverkostojen kanssa.
  • hankkeella on omarahoitusta.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Erityisavustuksen ehdoissa ja rajoituksissa (OKM dnro 4/091/2017) mainitusta 80 000 euron vuosipalkkarajasta voidaan poiketa silloin, kun korkeakoulussa jo palvelussuhteessa työskentelevä henkilö työskentelee projektille ja hänellä on edellä mainittua palkkatasoa korkeampi palkka.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
  • Erityisavustuksen ehdoista ja rajoituksista (OKM dnro 4/091/2017) poiketen avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 30 000 euroa.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/katso_uusi/nain-perustat/

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

 

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kärkihankkeet

Lisätietoja

Opetusneuvos Armi Mikkola,
puh. 029 533 0214,
armi.mikkola@minedu.fi

Projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen,
puh. 029 533 0134,
sanna.vahtivuori-hanninen@minedu.fi

Projektipäällikkö Pauliina Kupila,
puh. 029 533 0280,
pauliina.kupila@minedu.fi