FI SV

Erityisavustus maahanmuuttajien kotoutumiseen liikunnan avulla

Erityisavustukset on tarkoitettu kehittämisavustuksiksi maahanmuuttajien kotoutumiseen liikunnan avulla vuodelle 2019. Avustukset haetaan aluehallintovirastoista.

Erityisavustuksen päätavoitteena on lisätä maahanmuuttajaväestön aktiivista osallistumista liikuntatoimintaan. Kehittämistoiminnan kautta pyritään löytämään ja vakiinnuttamaan inkluusioperiaatteen mukaisia toimintamalleja ja kehittämään kaikille suunnattua liikuntatoimintaa siten, että se mahdollistaa entistä paremmin eri väestöryhmien osallistumisen. Tavoitteena ovat yhteinen ja kaikille avoin liikuntakulttuuri ja yhdenvertaisuus liikuntapalvelujen saatavuudessa sekä maahanmuuttajien osallisuuden ja sosiaalisten suhteiden kehittyminen. Keskeisinä periaatteina ovat poikkihallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö sekä liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa.

Avustusta voidaan myöntää

  • kunnille
  • rekisteröityneille yhteisöille, säätiöille ja yrityksille, jotka järjestävät vastaanottokeskustoimintaa

Avustuksen saajat voivat myöntää avustuksen edelleen seuroille tai järjestöille. Jos avustus myönnetään edelleen, on kunnan tai vastaanottokeskustoiminnan järjestäjän tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan tahon kanssa. (Valtionavustuslaki 688/2001, 7 §)

Hakuaika alkaa 26.10.2018 ja päättyy 30.11.2018 klo 16:15.

Avustukseen on käytettävissä enintään 1,5 miljoonaa euroa. Edellytyksenä on, että eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavat määrärahat 2019 talousarviossa. Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset viimeistään helmikuussa 2019. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Liikuntalaki (390/2015), Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Valtionavustuslaki (688/2001), muut toimialakohtaiset säädökset.

Avustuksilla tuetaan toimintaa, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien osallistuminen koko väestölle tarkoitettuun liikuntaan.  Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on toimintatapojen, - menetelmien ja – rakenteiden kehittäminen. Hankkeiden on kytkeydyttävä osaksi paikallista liikuntatoimintaa ja niiden tulee edistää avoimen, yhdenvertaisen ja väestön monikulttuurisuuden huomioivan liikuntatoiminnan pitkäjänteistä ja laadukasta järjestämistä.

Hanke voi kohdistua lasten ja -nuorten liikuntaan, perheliikuntaan, aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan sekä edellytysten luomiseen urheilu- ja liikuntaseurojen monikulttuuriseen liikuntaan.

Avustuksen pääpaino on hankkeissa, joissa kohderyhminä ovat erityisesti naiset ja tytöt sekä vaikeimmin tavoitettavat maahanmuuttajaryhmät.

Haun päätavoitteena on lisätä maahanmuuttajaväestön aktiivista osallistumista liikuntatoimintaan.

Avustuksen lähtökohtina ovat laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) sekä liikuntalaki (390/2015).

  • Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.
  • Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla.
  • Liikuntalain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
  • Liikuntalain mukaan kuntien tehtävänä on yleisten edellytysten luominen kunnan asukkaiden liikunnalle. Tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.
  • Liikuntalain mukaisesti tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtina tulee olla sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Huomiota tulee kiinnittää maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten liikunnan lisäämiseen, koska tutkimusten mukaan heidän fyysinen aktiivisuutensa on poikia ja miehiä alhaisempaa.

Liikunnan kotouttamistoimenpiteet tähtäävät siihen, että maahanmuuttajat voivat osallistua liikuntatoimintaan kuten muutkin maassa asuvat inkluusioperiaatteen mukaisesti. Liikuntatoimintaan osallistuminen voi edistää maahanmuuttajien osallisuutta, työllistyvyyttä ja sosiaalisten suhteiden kehittymistä.

Inkluusioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajat käyttävät kaikille tarkoitettuja kuntien sekä liikunta- ja urheiluseurojen palveluja. Kaikille tarkoitettujen liikuntapalvelujen saatavuutta lisätään tarvittaessa erityistoimenpitein. Toiminnan toteutukseen liittyy kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutus.

 

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 30.11.2018 klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta. Hakemusten tulee olla lähetettynä asiointipalvelussa viimeistään 30.11.2018 klo 16.15.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset hankkeiden päättyessä asiointipalvelussa. Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalla asiointipalvelun kautta.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • hankkeen tavoitteiden ja tässä ohjeessa mainittujen tavoitteiden vastaavuus
  • inkluusioperiaatteen toteutuminen
  • hankkeen yhteistyösuuntautuneisuus eri toimijoiden kesken
  • hankkeen vakiinnuttamismahdollisuus
  • selkeästi ilmaistun ja raportoidun lopputuloksen hyödynnettävyys valtakunnallisesti

Suunnitelma toiminnan toteutuksesta esitetään avustushakemukseen liitettävässä hankesuunnitelmassa. Hankkeen kannalta tärkeää on pitkäjänteinen sitoutuminen suunniteltuihin toimenpiteisiin sekä niiden rahoittamiseen. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia palvelujärjestelmää. Hakijoilta edellytetään hakemuksessa kirjallista suunnitelmaa toimintojen vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta.

Keskeisenä avustusperiaatteena on poikkihallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö, liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen. Tämä edellyttää hankkeilta eri sidosryhmien välistä kumppanuutta ja verkostoitumista. Hankkeiden toteutuksessa toivotaan hallintokuntien yhteisiä toimenpiteitä eri tasoilla kohderyhmien tavoittamiseksi ja toiminnan toteuttamiseksi. Keskeistä on myös yhteistyö paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen, maahanmuuttajien omien järjestöjen tai muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Hankkeet voivat olla myös kuntien ja/tai vastaanottokeskusten yhteisiä.

Erityisavustuksia kotouttamiseen liikunnan avulla on toteutettu vuodesta 2011. Hankkeista on seurantietoa ja hyviä käytänteitä LIKES-tutkimuskeskuksen sivuilla. Avustuksia myönnettäessä arvioidaan, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt ja suositukset:

Avustuksia myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen taloudelliseen ja toiminnalliseen toteuttamiskelpoisuuteen.

Hakemukseen liittyvään kustannusarvioon ja rahoitussuunnitelmaan tulee eritellä hankkeesta aiheutuvat kustannukset ja niiden rahoitus. Hakijoita pyydetään liittämään hankkeeseen suunnitelma toiminnan jatkosta vuoden 2019 jälkeen.

Hankkeelta edellytetään omarahoitusosuutta. Kohtuullisena omarahoitusosuutena hankevuonna pidetään
40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan kirjanpidossa tiliselvityksen yhteydessä. Omarahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi kunnan omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa.

Avustusta ei voida myöntää kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan.

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

Hakijaorganisaation ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hankehakemuksessa.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa sille tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan avustettavan kohteen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset menot. Hyväksyttäviä menoja ovat hanketoiminnasta aiheutuneet suoranaiset kulut, kuten ohjaajapalkkiot, koulutusmenot, liikuntavälineiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, liikuntatapahtumakulut (osana muuta toimintaa), ohjaajien matkakulut, kuljetuskustannukset sekä muista kuin kunnan tai toiminnan järjestäjän omista tiloista aiheutuneet vuokrakustannukset. Hyväksyttävinä kuluina voidaan ottaa huomioon myös kulut, jotka aiheutuvat tiedotustoiminnasta vaikeimmin tavoitettaville ryhmille. Hankittavasta välineistöstä tulee liittää hakemukseen luettelo hintatietoineen.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustusta ei voi käyttää organisaatioiden lakisääteisestä tai normaaliksi katsottavasta perustoiminnasta aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei voi käyttää vakinaisten työntekijöiden vakinaisiin palkkakuluihin, eikä määrärahalla tueta sarjatoimintaan tähtäävää kilpaurheilu- tai valmennustoimintaa.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Valtionavustuspäätöksessä ilmoitetaan tarkemmin avustuksen maksatusaikataulusta, minä aikana avustus on käytettävä, ja mihin mennessä käyttöä koskeva selvitys on toimitettava valtionapuviranomaiselle. Mikäli hankkeeseen on tullut käynnistämisvaiheessa oleellisia muutoksia verrattuna päätöskäsittelyssä olleeseen hakemukseen, on hakijan ehdottomasti ilmoitettava näistä muutoksista valtionapuviranomaiselle ennen valtionavustuksen maksatusta.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. Hankkeen seurannan suorittaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes. Hankkeen toteuttaja sitoutuu antamaan hankkeen toteutumisesta tarvittavat tiedot pyynnöstä Likesille. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat hankkeiden käyttöön.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.  

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään aluehallintoviraston asiointipalvelussa. Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset aluehallintovirastolle erillisellä lomakkeella.

Hakijan tulee liittää hakemukseen ainakin seuraavat asiakirjat:

  1. Kuntahakijat: Ote kunnan talousarviosta, josta käy ilmi hankkeen omarahoitusosuus.
  2. Muut kuin kunnan hankkeet: Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta sekä yhdistysrekisteri (muut kuin kunnat).  
  3. Yhteishankkeet: Sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.  Mahdolliset valtionavustuslain 7 § mukaiset sopimukset avustuksen käytöstä, valvonnasta ja ehdoista.  
  4. Useampivuotiset hankkeet: Koko hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuosittain eriteltynä.
  5. Selvitys muista samaa tarkoitusta varten saaduista ja haetuista avustuksista.
  6. Muut asiakirjat, joihin hakija haluaa vedota.

Ks. aluehallintovirastojen internet-sivut