Yleisavustukset valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan

Avustus on tarkoitettu ystävyysseurojen valtakunnallisille keskusjärjestöille ja valtakunnallisille ystävyysseuroille, jotka edistävät kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua kohdemaansa kanssa. Toiminnan tulee olla vakiintunutta sekä yhteiskunnallisesti ja kulttuuripoliittisesti vaikuttavaa.


Avustus myönnetään yleisavustuksena (toiminta-avustus), ja se on tarkoitettu hakijan vuotuiseen toimintaan. Avustusta ei myönnetä yksittäisille hankkeille, esimerkiksi yksittäisten tapahtumien tai vastaavien toteuttamiseen.


Avustusta voivat saada oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille.


Hakuaika alkaa tiistaina 8.10. 2019 ja päättyy tiistaina 12.11.2019 klo 16:15.


Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin enintään noin 1,9 miljoonaa euroa edellyttäen, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen edellä mainitun suuruisen määrärahan.


Päätökset pyritään tekemään viimeistään helmikuussa 2020. Hakijat saavat ilmoituksen päätöksestä sähköisessä asiointipalvelussa.

Avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Avustuksen tavoitteena on edistää

  • kulttuurin alan kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta
  • aktiivista kansalaistoimintaa, demokratiaa, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kulttuurin kestävää kehitystä.

Toiminnalla tuetaan pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman ”Osallistava ja osaava Suomi” toimeenpanoa taiteen ja kulttuurin toimialoilla.

Avustuksella edistetään lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025  ja vuoden 2020 valtion talousarvion kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita:

  • Luova työ ja tuotanto: taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuvat
  • Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet
  • Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

a) Toiminnan tulee olla vakiintunutta, tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista

Vakiintuneella tarkoitetaan ympärivuotista, pysyvää ja aktiivista toimintaa (säännölliset jäsentilaisuudet ja avoimet yleisötapahtumat, säännöllinen tiedotustoiminta, kuten jäsenlehdet ja sähköinen tiedotus jne.).

Tarkoituksenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, miten hakijan oman toiminnan tavoitteet kokonaisuutena vastaavat avustuksen tavoitteisiin ja hakijan kykyyn toimeenpanna näitä tavoitteita.

Tavoitteellisuudella tarkoitetaan sitä, miten toimintaa on suunniteltu ja millaisin toimenpitein tavoitteita toteutetaan sekä miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan.

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon se, miten välttämättömiä ja ajankohtaisia toimenpiteet ovat tavoitteiden toteuttamisen kannalta ja millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia niillä mahdollisesti saavutetaan.

b) Toiminnan tulee olla valtakunnallista ja kansainvälistä

Valtakunnallisuudella tarkoitetaan sitä, miten laajoja väestöryhmiä toiminta saavuttaa ja miten laajalle alueelle toiminta ulottuu Suomessa. 

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon se, kuinka laajalta alueelta yhteisöllä on jäseniä tai toimijoita.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön toiminnan laatu, merkittävyys, ainutlaatuisuus ja kohderyhmät sekä kattaako toiminta alueellisesti koko maan. Hakijan tulee järjestää esimerkiksi tilaisuuksia ja tapahtumia toimintavuonna eri puolilla Suomea ja tiedotustoiminnan tulee olla valtakunnallisesti kattavaa.

Valtakunnallisuus tai muu kansallinen merkittävyys edellyttävät, että hakijalla on toimintaa muualla Suomessa kuin yhteisön kotipaikkakunnalla ja että hakijan toiminta tavoittaa laajoja väestöryhmiä, ja myös muitakin väestöryhmiä kuin oman jäsenistönsä.

Kansainvälisyydellä tarkoitetaan toimintaa, jolla hakija edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.  Tällaista toimintaa on esimerkiksi kohdemaan kulttuurien ja kielten tunnetuksi tekeminen Suomessa ja suomalaisen kulttuurin kansainvälisen tunnettuuden edistäminen kohdemaassa. Arvioinnissa otetaan huomioon hakijan yhteistyötahot kotimaassa ja ulkomailla.

c) Toiminnan taloudelliset edellytykset

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon hakijan ja sen taustayhteisöjen rahoitusasema ja taloudellinen kokonaistilanne. Hakijan talouden tulee olla tasapainoinen.
Toimintavuotta koskevaa kustannusarviota (tulot ja menot) ja haettua avustusta arvioidaan suhteessa toimintavuoden toimintasuunnitelmaan. Talousarvion tulee olla mitoitettu oikeassa suhteessa toiminnan laajuuteen ja monipuolisuuteen sekä toimenpiteiden kustannuksiin.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon kustannusarviossa esitettyjen tulojen monipuolisuus (varainhankinta, muut avustukset, muu rahoitus). Hakijalle on eduksi, jos hakijan toimintaa rahoitetaan julkisen tuen ohella muulla rahoituksella.

Avustusta saava hakija ei voi olla konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä toiminnan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai häntä ei ole asetettu liiketoimintakieltoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään noin 98 prosenttia avustettavan toiminnan toteutuneista kustannuksista.

Edellä olevien hakukohtaisten myöntöperusteiden lisäksi ministeriö edellyttää, että yhteisö ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain edellytykset ja muusta lainsäädännöstä tulevat työnantajavelvoitteet. Ministeriö tulee pyytämään vuonna 2020 valtionavustusta saaneilta erillisen selvityksen asiassa vuoden 2021 valtionavustuksia myönnettäessä.


2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.


3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • •Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

 

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

 20192018 I 20172016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Anne Mattero, p. 0295 3 30206

Asiointipalvelua koskevissa teknisissä kysymyksissä saa tukea osoitteesta: [email protected]

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset