FI SV

Järjestöjen toimet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi pääkaupunkiseudulla

Valtionavustusta voidaan myöntää erityisavustuksena pääkaupunkiseudulla toteutettavan pilottimallin kehittämiseen ja kokeiluun, jolla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Mallin on tuettava syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä ja selviytymistä yhteiskunnassa moniammatillisesti.

Valtionavustusta voidaan myöntää erityisavustuksina hankkeille:

  • joissa mukana olevat toimijat yhteistyössä suunnittelevat ja toimeenpanevat pääkaupunkiseudulla toteutettavan pilottimallin, jossa syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle tarjotaan moniammatillista ja oikea-aikaista apua;
  • joissa kehitettävä malli sisältää mm. tukiasuntotoimintaa, opintopolkuja, tukihenkilötyötä ja vapaa-ajantoimintaa;
  • jotka auttavat erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllistymistä ja selviytymistä yhteiskunnassa; ja
  • jotka eivät kilpaile olemassa olevien tukimuotojen tai julkisten palvelujen kanssa vaan täydentävät niitä

Avustusta voivat hakea rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt.

Jaettavissa oleva euromäärä:
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää tarkoitukseen yhteensä enintään 2 650 000 euroa.

Hakuaika:
Alkaa 8.3.2017
Päättyy 13.4.2017 klo 16:15
 

Esittäessään avustuksiin tarkoitetun määrärahan valtion talousarvioon, eduskunnan valtiovarainvaliokunta on mietinnössään (VaVM 35/2016 vp 13.12.2016) todennut, että kolmannella sektorilla on kehitetty tulokselliseksi havaittuja, julkisia palveluita täydentäviä ja tukevia työmuotoja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamiseen. Tavoitteena on, että nuori ei joudu odottamaan palveluiden piirin pääsemistä, vaan että he saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti. Valiokunta katsoo että pilottimalli tulee toteuttaa pääkaupunkiseudulla, jossa nuorten avun tarve on suurin, minkä jälkeen malli tulee levittää muualle Suomeen.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  •  Avustuksella tuettavan toiminnan tulee edistää nuorisolain 1285/2016 tavoitteita ja tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtia (2 §)
  • Hanke tulee totuttaa pääkaupunkiseudulla ja hankkeessa kehitettävän mallin tulee olla sellainen, että se on myöhemmin mahdollista ulottaa muualle Suomeen
  • Etusijalle asetetaan vaikutuksiltaan suuret, järjestöjen ja kuntien yhteistyönä toteutettavat moniammatilliset hankkeet, joissa nuorille tarjotaan kokonaisvaltaista tukea
  • Lisäksi hakemusten keskinäisessä vertailun perusteena on hankesuunnitelmien arvioitu toteuttamiskelpoisuus ja yksityiskohtaisuus sekä se, kuinka hyvin hankkeen talousarvio perustuu laskelmiin
  • Hankkeen muu rahoitus katsotaan eduksi

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:


3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.


Avustukseen sovellettavat säädökset:
• Valtionavustuslaki (688/2001)
• Nuorisolaki (1285/2016)


http://www.finlex.fi

 

Avustusta haetaan ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Haku paperilomakkeella

Avustusta on edelleen mahdollista hakea myös paperilomakkeella.

Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset.

Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys avustuksen  käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, sillä hakemuksen liitteet voivat hävitä.

Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
 Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15
 Postiosoite: PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustus ei yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hyväksyttävät menot määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi menoiksi luetaan palkoista, palkkioista ja niiden sivukuluista vuodessa enintään 80 000 euroa vuodessa henkilöä kohti.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustusten käytön valvonta

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Hankinnat ja kilpailutus

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä. (Laki julkisista hankinnoista 348/2007)

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tällöin /tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset voi jatkossa tehdä OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Paperinen haku:

Erityisavustuksen hakulomake (doc)

Selvityslomake (doc)

Nuoriso

Lisätietoja

Mikko Cortés Téllez

p.02953 30080

mikko.cortes-tellez@minedu.fi