FI SV

Erityisavustus sivistystoimen kunta-agenttien toimintaan

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) on tehty pysyvää muutosta lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi vuosina 2017-2018. Maakunnallisissa hankkeissa on toiminut 19 Lape-muutosagenttia muutoksen varmistamiseksi. Uutena muutoksen tuen elementtinä otetaan käyttöön vuodelle 2019 viisi kunta-agenttia, joiden tehtävänä on vahvistaa erityisesti sivistystoimen osallistumista kuntien ja tulevien maakuntien yhdyspintatyön rakenteiden ja toimintamallien luomiseen. Kunta-agentit sijoittuvat viiteen suureen kuntaan (Kuopio, Oulu, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu). Pääkaupunkiseudun kunnat päättävät, mikä kunta toimii kunta-agentin työnantajana sekä vastaa kunta-agentin valinnasta. Kunta-agenttien toimialueena on kyseisiä kuntia laajemmat alueet mukaillen mm. vaativan erityisen tuen alueellisia ohjaus- ja palveluverkostoja (VIP-verkostot). VIP-verkostojen alueet ovat yhteneväiset sote-yhteistyöalueiden kanssa.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää alueen kuntien yhteistyötä. Kunta-agentin on varmistettava sivistystoimen johdon alueellisen verkoston toimivuus. Myöntövaiheessa on mahdollista ottaa huomioon erilaisia alueellisia painotuksia, mm. ruotsinkielisten palvelujen koordinaatio. Kunta-agentti luo kehitysmyönteisen ilmapiirin kunta-maakunta -yhteistyön toteutumiselle. Kunta-agentin yhteistyötahoina ovat lisäksi kuntien alueilla toimivat Lape-muutosagentit. Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen kehittämistoimintaan on varmistettava.

Avustusta voivat hakea edellä mainitut viisi kuntaa. Avustuksia ei voida myöntää yksityishenkilöille ja säätiöille.

Hakuaika alkaa 17.09.2018 ja päättyy 24.10.2018 klo 16:15. Avustus on tarkoitettu käytettäväksi vuoden 2019 toimintaan.

Avustuksiin voidaan käyttää yhteensä n. 540 000 euroa. Avustusta on mahdollista käyttää kunta-agenttien palkkakulujen lisäksi toimintakuluihin. Toimintakuluiksi hyväksytään seuraavia kuluja: aineet, tarvikkeet, tavarat; matkustus-, toimitila- ja työvälinekulut.

Päätökset pyritään tekemään marraskuussa 2018. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Valtionavustuslaki (688/2001)

 

Kunta-agentin tehtävänä on edistää ja koordinoida sivistystoimen näkökulmia kuntien ja tulevien maakuntien yhdyspintatyön rakenteiden ja toimintamallien luomisessa sekä vahvistaa alueen kuntien keskinäistä yhteistyötä. Yhtenä yhdyspintatyön konkreettisena tehtävänä on osallistuminen LAPE-Akatemioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen alueilla.

Kunta-agentti toimii yhteistyössä sivistystoimenjohdon sekä alueensa Lape-muutosagenttien kanssa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallisissa hankkeissa on toiminut 19 Lape-muutosagenttia vuosina 2016-2018 varmistaen muutoksen toteutumista alueilla. Sosiaali- ja terveysministeriö avaa valtionavustushaun myös Lape-muutosagenttien osalta vuodelle 2019.

Kunta-agentti edistää alueellisten sivistystoimen johdon verkostojen muodostumista ohjaamaan kehittämistoimintaa. Muita yhteistyökumppaneita voivat olla mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-koordinaattorit, sote-uudistuksen valmistelua tukevat sote-koordinaattorit, järjestökentän sekä seurakunnan edustajat. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus tulee varmistaa kehittämistoiminnassa.

Kunta-agentin tehtävään kuuluu välittää tietoa ja näkökulmia kunnista valtakunnalliseen työhön. Kansallisen tason ohjaus toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kesken. Kunta-agentit osallistuvat säännöllisesti kansallisen tason ohjauksen järjestämiin tilaisuuksiin.

Kaksikielisissä kunnissa kunta-agentin on pystyttävä toimimaan myös ruotsiksi.

 

Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteeksi lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistumisen. Hyvinvointia vahvistetaan lasten ja nuorten arkiympäristöissä, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä vahvistetaan lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi, hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja eriarvoisuuden pysäyttämiseksi.
 
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) on toiminut 19 Lape-muutosagenttia maakunnallisissa hankkeissa vuosina 2016-2018. Yhtenä heidän tehtävänään on ollut osallistua sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kuntien ja sivistystoimien näkökulmien vahvistamiseksi on päätetty kohdentaa viisi sivistystoimen kunta-agenttia suurimpiin kaupunkeihin: yksi pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • toiminta tukee Sivistyskunta-yhteistyöryhmän keskeisiä tavoitteita
  • toiminta tukee Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteita
  • toiminta tukee lapsi- ja nuorilähtöistä toiminnan kehittämistä
  • lasten, nuorten ja perheiden osallisuus varmistetaan toiminnassa
  • kunta-agentin tehtäväalue on yksittäistä kuntaa laajempi
  • toiminta tukee ja koordinoi alueen kuntien sivistystoimien keskinäistä yhteistyötä
  • toiminnassa korostuu sivistystoimen näkökulmien vahvistaminen kunta-maakunta – valmistelussa
  • toimintaa on mahdollista painottaa alueellisesti, esim. ruotsinkielisten palvelujen koordinaation osalta
  • kunta-agentti osallistuu LAPE-Akatemioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen alueilla
  • kunta-agentti toimii tiiviissä yhteistyössä alueen sivistystoimenjohtajien kanssa
  • kunta-agentin tärkeänä yhteistyötahona ovat myös kuntien alueilla toimivat Lape-muutosagentit
  • toiminnassa otetaan huomioon olemassa olevat rakenteet, toimijat sekä aiemmissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt (esim. toimintamallit ja yhteistyöverkostot)
  • toimintakulujen myöntämisessä otetaan huomioon kunta-agenttien toimintakentän alueellinen laajuus
  • toiminnalla on selkeä ja kustannustehokas hankesuunnitelma

Tuloksia tullaan arvioimaan toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden osalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 % avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista uuden toimintamallin luomisen varmistamiseksi.

Avustusta ei saa siirtää eteenpäin käytettäväksi.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Ammatillinen koulutus Kirjastot Koulutus Kulttuuri Liikunta Nuoriso Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus

Lisätietoja

Katja Bergbacka
opetus- ja kulttuuriministeriö, projektipäällikkö
+358 295 330 267
katja.bergbacka@minedu.fi

Ulla Laine
Opetushallitus, opetusneuvos
+358 29 533 1597
ulla.laine@oph.fi

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.