FI SV

Erityisavustus oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen digitaalisten palveluiden kehittämiseen tukemaan työpaikkaohjaajien ja opetushenkilöstön yhteistyötä

Tarkoituksena on kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisia palveluita/ratkaisuja tukemaan työpaikkaohjaajien ja opetushenkilöstön yhteistyötä työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. Tavoitteena on erityisesti rakentaa ratkaisuja, jotka soveltuvat käytettäväksi sellaisten työpaikkojen kanssa, joiden valmiudet digitaalisten ratkaisujen käyttämiseen ovat heikot. Kyse voi olla uusista ratkaisuista tai olemassa olevien ratkaisujen jatkokehittämisestä.

Hankkeissa tulee digitaalisten ratkaisujen ohella kehittää malleja ja toimintatapoja, joilla tuetaan ja varmistetaan, että työpaikkaohjaajat ja opettajat voivat ja osaavat käyttää työpaikalla tapahtuvan opiskelun digitaalisia ratkaisuja, sekä miten he voivat osallistua käytettävien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen.
 
Hankkeissa tulee ottaa huomioon niin valtakunnallisissa työpaikalla järjestettävän koulutuksen kehittämiseen kytkeytyvissä hankkeissa tehtävä kehitystyö (mm. Parasta palvelua –hanke, Parasta osaamista –hanke, eHOKS –kehittämistyö), kuin myös käynnissä olevissa hankkeissa kehitetyt ja käyttöönotetut ratkaisut ja palvelut (esim. ohjaan.fi).

Kehittämistyön tulee tukea myös yksilöllisiä opintopolkuja, parantaa työpaikalla järjestettävän koulutuksen laatua ja koulutuksen tuloksellisuutta.

Hankkeen kokonaiskustannuksista korkeintaan 30 % voi kohdentua mahdollisiin laitehankintoihin. Laitehankinnat ja niiden käyttötarkoitus on perusteltava hakemuksessa.

Valtionavustusta voidaan myöntää laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa ja jolle on myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa 1.1.2018 alkaen.

Hakuaika alkaa 30.11.2017 ja päättyy 18.12.2017 klo 16:15

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 2,0 miljoonaa euroa. Päätökset tehdään joulukuussa 2017. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Valtionavustusta voi käyttää vuoden 2019 loppuun asti.

Valtionavustuslaki (688/2001).

 

.

Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoille.

Hankkeet kuuluvat ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toimeenpanoa tukeviin hankkeisiin. Tavoitteena on tukea oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen digitaalisia  palveluita paremmin tukemaan työpaikkaohjaajien ja opetushenkilöstön yhteistyötä työpaikalla tapahtuvan opiskelun seuraamisessa, ohjaamisessa, tukemisessa ja arvioinnissa. Erityisesti otetaan  huomioon yritykset, joilla on heikommat edellytykset hyödyntää digitaalisia ratkaisuja.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/katso_uusi/nain-perustat/

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • Avustukset myönnetään verkostohankkeille
  • Hankkeissa tulee olla osallisena työ- ja elinkeinoelämä.
  • Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä työpaikalla järjestettävän koulutuksen kehittämiseen kytkeytyvien hankkeiden kanssa (mm. Parasta palvelua -hanke, Parasta osaamista -hanke, eHoks -kehittämistyö).
  • Kehittävien ratkaisujen tulee olla yhteentoimivia olemassa olevien ja rakenteilla olevien yhteisten valtakunnallisten palvelujen kanssa, sekä syntyvien ja olemassa olevien kansallisten toimintamallien kanssa.
  • Hakemusten vertailussa huomioidaan esitettyjen ratkaisujen lisäarvo, hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan

Hakemuksesta on selvittävä:

  • Haettava valtionavustuksen määrä
  • Suunnitelma hankkeen tavoitteista, toteutuksesta, aikataulusta ja konkreettisista tuloksista
  • Yhteistyö alueen koulutuksen järjestäjien, työpaikkojen ja sidosryhmien kanssa
  • Hankekumppaneiden välinen työnjako sekä kumppanikohtaiset työsuunnitelmat ja budjetit
  • Mikäli hanke haluaa jatkokehittää aiemmassa hankkeessa kehitettyä sähköistä ratkaisua, tulee hakemuksessa esittää myös aiempi kehittämistyö sekä perustelut, miksi jatkokehitystyö on tarpeel-lista.
  • Perustelut mahdollisille laitehankinnoille

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Ammatillinen koulutus Koulutus

Lisätietoja

Ylitarkastaja Tomi Kytölä,
puh. 0295 3 30293
tomi.kytola@minedu.fi