Erityisavustus oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen digitaalisten järjestelmien ja palvelujen yhteentoimivuuden kehittämiseksi

Ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 alusta lukien muuttuvan lainsäädännön myötä on uudistettava työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyviä toimintaprosesseja ja -malleja. Tätä varten on käynnistetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Parasta palvelua –kehittämishanke, joka toteutetaan 1.11.2017 - 31.12.2019.

Oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen yhdenmukaisten toimintamallien toteuttaminen ja käyttöönotto edellyttää lisäksi kansalliset yhteentoimivuuden kuvaukset, jotta uusien digitaalisten ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen, kuin myös vanhojen palveluiden päivittäminen reformin vaatimuksia vastaavaksi olisi mahdollista.

Yhteentoimivuuden kuvaukset sisältävät mm. tarvittavat tietomääritykset, joiden avulla turvataan niin ihmis- kuin koneluettava semanttinen yhteentoimivuus sekä tietojärjestelmien vaatima tekninen yhteentoimivuus sähköisissä palveluprosesseissa. Tavoitteena on vähentää myös koulutuksen järjestäjien päällekkäistä kehittämistyötä ja resurssien käyttöä sekä sujuvoittaa hallintoa. Yhteentoimivuuden kuvaukset tulee saada kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön.

Avustuksella on tarkoitus käynnistää hanke, jonka tavoitteena on luoda ja määrittää kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien käyttöön tarvittavat yhteentoimivuuden kuvaukset mm. tieto- palvelu-, ja rajapintakuvaukset, sekä määritykset. Yhteentoimivuuden kuvauksien tavoitteena on varmistaa uusien koulutus- ja oppisopimusprossien ja toimintamallien toteutuminen käytännössä ja asiakaslähtöisesti, sekä varmistaa olemassa olevien ja syntyvien digitaalisten palveluiden yhteentoimivuus työpaikalla järjestettävän koulutuksen näkökulmasta. Kuvaukset toimivat myös koulutuksen järjestäjien apuna opintohallinnon ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisessä. Hankkeessa tuotetut kuvaukset, ohjeistukset ja muut tuotokset tulee toimittaa kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön ja järjestää näiden käyttöönottoa tukevaa toimintaa esim. alueellisia seminaareja ja koulutuksia.

Rahoitettava hanke kytkeytyy kiinteästi oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen yhteisten toimintaprosessien kehittämishankkeeseen (Parasta palvelua) ja siinä tehtävien toimien tulee kytkeytyä Parasta palvelua -hankkeessa kehitettyihin yhteisiin toimintaprosesseihin ja sopimusmalleihin. Hanke kytkeytyy myös opetus- ja kulttuuriministeriössä tehtävään kokonaisarkkitehtuurityöhön.

Hankkeessa syntyvien tuotosten ja niihin liittyvän osaamisen tulisi olla osa koulutuksen järjestäjän pysyvää toimintaa. Hankkeessa tulee testata kuvausten toimivuutta käytännössä.

Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman kehittämiseen sekä oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen toimintaprosessien kehittämishankkeiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tulee tarvittaessa tehdä muiden ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukihankkeiden kanssa, niiltä osin kun hankkeen toteutuksen kannalta on tarpeellista.

Hankkeen tulee ottaa huomioon tarvittavilta osin aiemmissa ja käynnissä olevissa hankkeissa syntyvät kuvaukset, sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä tehtävä kokonaisarkkitehtuurityö.     

Valtionavustusta voidaan myöntää laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa ja jolle on myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa 1.1.2018 alkaen.  

Hakuaika alkaa 30.11.2017 ja päättyy 18.12.2017 klo 16:15.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa eutoa. Päätökset tehdään joulukuussa 2017. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Valtionavustusta voi käyttää vuoden 2019 loppuun asti.

Valtionavustuslaki (688/2001).

Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoille.

Hanke on yksi ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toimeenpanoa tukevista hankkeista. Tavoitteena on tukea erityisesti työpaikalla järjestettävän koulutukseen liittyvien digitaalisten palveluiden ja yhteentoimivuuden kehittämistä. Tavoitteena on varmistaa oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen työelämän ja opiskelijan kannalta yhtenäinen ja sujuva palvelukokemus, sekä yhteentoimivat ja tehokkaat digitaaliset ratkaisut. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä menoista. Avustusta voidaan käyttää kuvausten laadun varmistukseen esim. testaamalla niitä käytännössä, mutta ei varsinaisiin järjestelmähankintoihin.

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/katso_uusi/nain-perustat/

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • Avustusta voidaan myöntää yhteen laajaan verkostohankkeeseenm jossa toimijoilla on osaamista ja kokemusta työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimintaprosessin ja siinä tehtävien yksilöllisten sopimusten kehittämisestä, sekä näihin liittyvistä digitaalista ratkaisuista.  
  • Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimusten toimintaprosessien kehittämishankkeiden kanssa ja käyttää siitä syntyviä toimintaprossien kuvauksia ja muita tuloksia suunnittelun pohjana.
  • Hankkeen vastuuhenkilöillä sekä muilla toimijoilla tulee olla kokemusta ja osaamista oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen toiminta- ja sopimusprosessin kehittämisestä ja prosessin käytännön toteuttamisesta. Sekä näihin liittyvien digitaalisten ratkaisujen käytöstä ja kehittämisestä.
  • Hankkeessa tulee olla osallisena työ- ja elinkeinoelämä.
  • Hankkeessa tulee olla osallisena ohjelmistotoimittajien edustajia
  • Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä Parasta osaamista -hankkeen kanssa, osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman kehittämistyöhön sekä toimintaprosesseja tukevien digitaalisten palvelujen kehittämistyöhön.
  • Kehittävien ratkaisujen tulee olla yhteentoimivia olemassa olevien ja rakenteilla olevien yhteisten valtakunnallisten palvelujen kanssa (esim.eHOKS) ja pystyä tarvittaessa tuottamaan tietoa esim. tilastointi- ja rahoitustarpeisiin.
  • Lopputuloksena tulee saada aikaan yhteiset määritykset, rajapintojen ja ym. yhteentoimivuuden kuvaukset. Hankkeessa luodut yhteiset ratkaisut ja toimintamallit tulee levittää ja vakiinnuttaa  ammatillisen koulutuksen järjestäjille hankkeen aikana.
  • Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan.:
  • Hanke kerää ja levittää tietoa eri koulutuksen järjestäjät kattavista prosesseista ja malleista koulutuksen järjestäjille
  • Hanke kokoaa lopputulokseksi saatavat  yhteentoimivuuden kuvaukset, yhteiset mallit, ohjeistukset ja hankkeen aikana liittyvän osaamisen, sekä huolehtiin niiden levittämisestä ja tarvittavien koulutustilaisuuksien järjestämisestä
  • Hankkeen hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätösseminaarit ja suunnitelma hankkeessa syntyvien tulosten levittämisestä ja vakiinnuttamisesta ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
  • Hankkeella pitää pystyä tekemään laadullista arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Ammatillinen koulutus Koulutus

Lisätietoja

Ylitarkastaja Tomi Kytölä, puh. 0295 3 30293
[email protected]