FI SV

Erityisavustus opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattuun erikoistumiskoulutukseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa korkeakoulujen haettavaksi avustukset opetustoimen henkilöstölle tai varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatun erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen. Rahoituksen saamisen ehtona on, että erikoistumiskoulutuksesta on tehty sopimus yliopisto- tai ammattikorkeakoululainsäädännön mukaisesti.

Hakuaika alkaa 10.12.2018 ja päättyy 31.1.2019. Erikoistumiskoulutukseen kohdennetaan enintään 1 600 000 euroa. 

Päätökset pyritään tekemään viimeistään maaliskuussa vuonna 2019. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Tavoitteena on toteuttaa toinen rahoitushaku vuoden 2019 syksyllä. Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: yliopistolaki (558/2009), ammattikorkeakoululaki (932/2014), valtionavustuslaki (688/2001).

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uutta erikoistumiskoulutusta koskevat säädösmuutokset tulivat voimaan 1.1.2015. (laki yliopistolain muuttamisesta 1172/2014, laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 1173/2014) Uudistuksen tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja asiantuntijoiksi tähtäävien osaamista korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella.

Yliopistojen/ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. (Yliopistolaki 7 a §, Ammattikorkeakoululaki, 11 a §) 

Valtion vuosien 2017 ja 2018 talousarvioon (mom. 29.40.20.4) sisältyy rahoitus opetushenkilöstön erikoistumiskoulutukseen. Tavoitteena on kohdentaa 1 600 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatun erikoistumiskoulutuksen järjestämiseen. 

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen lähtökohtana on, että erikoistumiskoulutukseen voidaan ohjata julkista rahoitusta eri ministeriöistä sen mukaan, miten ne omilla hallinnonaloillaan arvioivat olevan osaamistarpeita ja alan kehittämistarpeita. (Asiantuntijuus edellä, korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:7)

Opetusalan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön erikoistumiskoulutus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Avustuksen tavoitteena lisätä kohtuuhintaista erikoistumiskoulutuksen tarjontaa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Tällä avustuksella toteutettavista erikoistumiskoulutuksista voidaan periä maksuja enintään 60 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohti.

Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä laajaa ja monipuolista yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erityisesti yhteistyö erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteiden määrittelyssä takaa osaltaan erikoistumiskoulutuksen kohdistumisen keskeisiin osaamisen uudistustarpeisiin opetusalalla ja varhaiskasvatuksessa.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ovat valmistelleet opasmateriaalia erikoistumiskoulutuksen valmistelun tueksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettamassa Uusi peruskoulu –ohjelmassa ja siihen liittyvän Opettajankoulutusfoorumin työskentelyn yhteydessä tullut esiin tarve mm. digitalisaation hyödyntämiseen, koulutusvientiin ja kielitietoisuuten liittyvistä erikoistumiskoulutuksista. Hakijoita pyydetään hyödyntämään Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa valtakunnallisten osaamistarpeiden tunnistamisessa.  Opettajankoulutusfoorumi työskentelee vuoden 2018 loppuun saakka. Sitä voidaan hyödyntää erikoistumiskoulutusten valtakunnallisten osaamistarpeiden tunnistamisessa ja korkeakoulujen yhteistyössä. 

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää rahoitettavista koulutuksista. Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet: 
 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • Erikoistumiskoulutuksesta on sovittu yliopistolain tai ammattikorkeakoululain mukaisesti. Rahoitusta ei myönnetä, mikäli erikoistumiskoulutuksesta tehty sopimus ei täytä lain edellytyksiä.
  • Erikoistumiskoulutukselle tulee olla laajassa ja monipuolisessa yhteistyössä selvitetty koulutustarve. Hakemukset asetetaan keskinäiseen järjestykseen koulutustarvekuvauksen perusteella.
 

2. Yleiset perusteet 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa katsotaan eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:
 
 
Korkeakouluja pyydetään sisällyttämään Merkityksellinen Suomessa ohjelman tavoitteita soveltuvin osin erikoistumiskoulutuksiin. Korkeakouluja pyydetään arvioimaan yhteistyössä työelämän kanssa tarpeet kehittää opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi osana erikoistumiskoulutusta.
 
 
Korkeakouluja pyydetään toteuttamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koulutushankkeissa ja sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä soveltuvin osin erikoistumiskoulutuksiin. Korkeakouluja pyydetään arvioimaan yhteistyössä työelämän kanssa tarpeet kehittää opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista sukupuolten tasa-arvon edistämisessä osana erikoistumiskoulutusta.
 
 
Korkeakouluja pyydetään arvioimaan yhteistyössä työelämän kanssa tarpeet kehittää opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista kestävän kehityksen edistämisessä osana erikoistumiskoulutusta.
 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
 
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle 

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

 
Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
 
Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena. Rahoitus myönnetään korkeakouluille erikoistumiskoulutusten kohtuullisiin koulutuksen käynnistämisen ja toteuttamisen kustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen toteuttamiseksi avustusta korkeintaan 180 euroa opintopistettä ja aloittavaa opiskelijaa kohti. Tällä avustuksella toteutettavista erikoistumiskoulutuksista voidaan periä maksuja enintään 60 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohti. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti viimeistään vuoden 2020 kevätkaudella alkaviin koulutuksiin.
 
Koulutusta ei voi järjestää voiton tavoittelemiseksi. Koulutuksesta voidaan periä maksuja ainoastaan koulutuksen käynnistämisen ja toteuttamisen kustannusten ja valtion avustuksen välisen erotuksen verran.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusten ehdoista ja rajoituksista (OKM/3/091/2018) poiketen 80 000 euron vuosipalkkarajasta voidaan poiketa silloin, kun korkeakoulussa jo palvelussuhteessa työskentelevä henkilö työskentelee projektille, ja hänellä on edellä mainittua palkkatasoa korkeampi palkka. 
 
Kilpailuttamisraja projektin hankinnoille on 20 000 €. Avustuksen saaja voi noudattaa oman hankintaohjeensa mukaista pienhankintarajaa, vaikka se olisi ministeriön asettamaa rajaa alhaisempi. 20 000 € (+alv) ylittävissä, mutta hankintalain 60 000 € (+alv) kynnysarvon alle jäävissä hankinnoissa tulee tehdä vähintään kevyt kilpailutus, jossa pyydetään muutamalta tarjoajalta hinta-arviota ja muita tietoja vertailun tekemiseksi. 
 
Ehdoista ja rajoituksista poiketen hankkeessa käytetään kokonaiskustannusmallia. Yleiskustannuskerroin on 30 % ja henkilösivukulukerroin enintään 50%.
 
Hankkeessa toteutettavat oppi- ja muut materiaalit on saatettava avoimesti kaikkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja korkeakouluopiskelijoiden hyödynnettäväksi esimerkiksi hyödyntäen avointa lisensointia. Lisäksi koulutushankkeessa tulee huomioida käynnissä oleva avoimien oppimateriaalien edistäminen -hanke sekä mahdollisesti tuotettavan materiaalin saavutettavuus ja hyödynnettävyys kehitettävän kansallisen digitaalisen palvelun kautta.
 
Avustuksen saajan tulee palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty
avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneita opiskelijoita ei ole ollut
päätöksellä ilmoitettua määrää, tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava
laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla
opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä.
 
Mikäli hankkeessa on tarkoitus jakaa määrärahaa edelleen esimerkiksi yhteishankkeen muille osapuolille, on valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti päätöksentekoa varten hakemuksessa annettava seuraavat tiedot: jaettavan summan enimmäismäärä, keille (kohderyhmä) rahoitusta on tarkoitus jakaa ja mihin tarkoitukseen. Päätökseen ei voida kirjata lupaa jakaa määrärahaa edelleen mikäli tiedot puuttuvat hakemuksesta.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.
 
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 
 
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 
 
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
 
  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. 
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
 
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta. Avustuksen saajan on raportoitava erikoistumiskoulutukseen hakeneiden, valittujen ja koulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden määrä.
 
Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa. 
Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.
 
 
 
.

Haussa nyt

Hakuaika vuodelle 2019
10.12.2018 - 31.1.2019 16:15
Koulutus Varhaiskasvatus