FI SV

Erityisavustus koulutukseen - tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kielitietoisuus varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa haettavaksi avustukset, joilla tuetaan Merkityksellinen Suomessa -ohjelmaa, Varhaiskasvatuksen tiekartan toimenpiteitä sekä ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista. Avustus tukee lisäksi hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteita.

Avustus on tarkoitettu seuraavien koulutusten järjestämiseen opetustoimen henkilöstölle

  1. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -koulutus (S2 ja R2 -opetus)
  2. Monikulttuurisuuden erikoistumiskoulutus
  3. Kielellisten valmiuksien tukeminen varhaiskasvatuksessa
  4. Tasa-arvosuunnittelua tukeva koulutus

Avustus maksetaan valtion vuoden 2016 talousarvion momentilta Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (29.30.20). Avustusta on haettavissa yhteensä n. 2 miljoonaa euroa.

Hakuaika alkaa 1.11.2017 ja päättyy 7.12.2017 klo 16.15. Päätökset tehdään vuoden 2017 loppuun mennessä.   

Avustukseen sovelletetaan valtionavustuslakia (688/2001).

Avustus on tarkoitettu seuraaviin hankekokonaisuuksiin.

1. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -koulutuksen toteuttaminen

S2 ja R2 -koulutus suunnataan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Avustusta voivat hakea yliopistot, joilla on alan koulutusvastuu. Erityisesti R2 -opetukselle on tarvetta.

Tavoitteena on rahoittaa ensisijaisesti

A)   Lyhytkestoista (n. 2-7 op) didaktiikan täydennys-
       koulutusta S2-opettajille ja R2 -opettajille. 

B)   Pitkäkestoista S2 tai R2 -koulutusta (n. 30-60 op:n
       laajuiset opinnot)  muille opettajille, jotka tarvitsevat
       työssään S2 ja R2 -opetuksen valmiuksia.

Avustettavilla hankkeilla tuetaan Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelman toteuttamista, erityisesti toimintaohjelman tavoitetta 4, Aikuisen ABC, kehitämme lasten ja nuorten parissa työskentelevän opetushenkilöstön ja muiden ammattilaisten koulutusta.

Hakemusten vertailtavuuden vuoksi koulutus on mitoitettava opintopisteinä. Hakemuksessa on kerrottava kohdassa lyhyt kuvaus käyttötarkoituksesta, kuinka monelle osallistujalle koulutus toteutettaisiin.

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma

Koulutus tulee järjestää maksutta ja siihen  tulee olla avoin hakeutumismahdollisuus.

2. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatun monikulttuurisuuden erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen

Avustuksilla tuetaan monikulttuurisuuden erikoistumiskoulutuksen toteuttamista. Erikoistumiskoulutuksella tarkoitetaan yliopistolain 7 b §:n (558/2009) tai ammattikorkeakoululain 11 a §:n (932/2014) nojalla toteutettavia koulutuksia.

Avustusta erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen voivat hakea ainoastaan korkeakoulut, joilla on alan koulutusvastuu ja jotka ovat sopineet koulutuksesta yliopistolain tai ammattikorkeakoululain mukaisesti. Hakemukseen on liitettävä erikoistumiskoulutusta koskeva sopimus.

Erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen myönnetään rahoitusta enintään 180 euroa kerrottuna koulutuksen laajuudella opintopisteinä, kerrottuna aloittavien opiskelijoiden määrällä. Rahoituksen täysimääräisen saamisen edellytyksenä on, että osallistujilta perittävät maksut ovat kohtuulliset.

Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa vuosille 2017–2030 on tunnistettu tarve lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista kielen ja kulttuurin oppimisessa ja muissa monikulttuurisuuteen liittyvissä  teemoissa. Selvityshenkilöryhmä esittää, että korkeakoulut hakevat rahoitusta erikoistumiskoulutuksen järjestämiseen, jonka teemana on monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30).

3. Kielellisten valmiuksien tukeminen varhaiskasvatuksessa, täydennyskoulutus varhaiskasvatuksen henkilöstölle

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, luku 4.5) Täydennyskoulutuksen tulee parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luvuissa 4.5 ja 4.6 kuvattujen kielellisten valmiuksien tuessa.

Tavoitteena on rahoittaa ensisijaisesti

A) laajasti varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattua
     lyhytkestoista noin 1-3 opintopisteen laajuista koulutusta

B) pidempikestoista noin 7-15 opintopisteen laajuista
     koulutusta, joka antaa syvällisemmät ja laajemmat tiedot
     lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien ja kielellisten
     identiteettien kehittymisestä ja niiden tukemisesta
     varhaiskasvatuksessa sekä valmiudet tukea tämän
     osaamisen kehittämistä työyhteisössä.

Avustus on suunnattu ensisijaisesti korkeakouluille tai muille organisaatioille, jotka voivat antaa tutkimukseen perustuvaa koulutusta.

Hakemusten vertailtavuuden vuoksi koulutus on mitoitettava opintopisteinä. Hakemuksessa on kerrottava kohdassa lyhyt kuvaus käyttötarkoituksesta, kuinka monelle osallistujalle koulutus toteutettaisiin.

4. Tasa-arvosuunnittelu ammatillisessa koulutuksessa, täydennyskoulutus ammatillisen koulutuksen opettajille ja työpaikkaohjaajille.

Avustuksella toteutetaan koulutuksia, joilla tuetaan ammatillisen koulutuksen tasa-arvosuunnittelua ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tasa-arvosuunnittelun oppaiden laatimista. Hankkeiden tuloksena syntyy malleja, oppaita ja materiaalia ammatillisen koulutuksen tasa-arvotyöhön ja erityisesti työssä oppimisen sisällyttämiseen osaksi oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmaa. Hankkeen tuloksena syntyvät materiaalit, mallit ja oppaat tulee jakaa avoimesti.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman tuloksista on nähtävissä, että sukupuoli selittää keskeyttämistä merkittävällä tavalla ja sukupuolen mukainen eriytyminen on edelleen yksi haaste ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tiettyjen alojen vahva eriytyminen tyttöjen ja poikien aloiksi nostaa myös näiden alojen keskeyttämisprosentteja. Koulutuksellinen segregaatio vahvistuu keskeyttämisten myötä ja tähän ongelmaan tulisi puuttua heti opintojen alussa.

Ammatillisessa koulutuksessa työpaikat ovat yhä merkittävämpiä oppimisympäristöjä, mikä haastaa osaltaan oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua. Työpaikoilla voi olla merkittävä rooli segregaatiolle. Uudistunut lainsäädäntö tuo myös välineitä tasa-arvon edistämiseen. Uuden lain mukaisesti ammatillisesta koulutuksessa opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Henkilökohtaistamisen yhteydessä tarjottava ohjaus ja neuvonta lisäisivät tietoa erilaisista vaihtoehdoista sekä parhaimmillaan rohkaisisivat hakijan valintaa myös sukupuolelle epätyypilliselle alalle. Opintojen aikana/osaamisen hankkimisen aikana tarjottavalla tuella ja ohjauksella tulisi pyrkiä ehkäisemään alansa ainokaisten riskiä keskeyttää opinnot. Myös opiskelijaryhmien muodostaminen osaamiskokonaisuuksien ja teemojen perusteella tarjoaisi mahdollisuuksia tasa-arvon edistämiseen ja segregaation purkamiseen.

Avustus on suunnattu ensisijaisesti korkeakouluille ja muille koulutusorganisaatioille, jotka voivat antaa yksin tai yhteistyössä toisen organisaation kanssa tutkimukseen perustuvia, kehittämisprosesseja konkreettisesti tukevia koulutuksia. Ensisijaisesti tuetaan hankkeita, joiden kohderyhmänä on useampia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä.

Hakemusten vertailtavuuden vuoksi koulutus on mitoitettava opintopisteinä. Hakemuksessa on kerrottava kohdassa lyhyt kuvaus käyttötarkoituksesta, kuinka monelle osallistujalle koulutus toteutettaisiin.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti hallituksen tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvotietoisuutta sekä tukea tasa-arvosuunnittelua peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.  Hallitus pyrkii varmistamaan, että opetus- ja kasvatustyötä tekevien ja opinto-ohjaajien koulutus antaa välineitä käytännön tasa-arvotyöhön. Tavoitteena on kehittää koulujen ja työelämätoimijoiden yhteistyötä siten, että oppilailla on tulevaisuudessa mahdollisuus tutustua monipuolisesti eri aloihin.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016-2019

Avustuksen tavoitteena on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kielitietoisuutta varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Avustus tukee Merkityksellinen Suomessa -ohjelmaa, Varhaiskasvatuksen tiekartan 2017-2030 toimenpiteitä ja ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista. Lisäksi sillä tuetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteita.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/katso_uusi/nain-perustat/

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntämisperusteet

Rahoittavilta hankkeilta edellytetään seuraavaa:

  • Hankkeella on selkeä ja kustannustehokas hankesuunnitelma
  • Kouluttajilla on hyvä kokemus toimimisesta hanketyyppiin liittyvän koulutuksen järjestämisessä ja koulutus on tutkimusperustaista. Hakijan on kuvattava, kuinka paljon se on toteuttanut hanketyyppiin liittyvää koulutusta perustutkintokoulutuksessa (korkeakoulut) ja täydennyskoulutuksena. Kuvaus pyydetään vähintään viimeisen kolmen vuoden ajalta.
  • Hankkeelle ja koulutukselle on alueellinen tarve. Koulutus toteutetaan sellaisin koulutusmallein, että se on saavutettavissa opetustoimen henkilöstölle. Hakijan hankekokonaisuuteen liittyvää työelämäyhteistyötä on kuvattava hakemuksessa.

Mikäli hankkeessa on tarkoitus jakaa määrärahaa edelleen esimerkiksi yhteishankkeen muille osapuolille, on valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti päätöksentekoa varten hakemuksessa annettava seuraavat tiedot: jaettavan summan enimmäismäärä, keille (kohderyhmä) rahoitusta on tarkoitus jakaa ja mihin tarkoitukseen. Päätökseen ei voida kirjata lupaa jakaa määrärahaa edelleen mikäli tiedot puuttuvat hakemuksesta.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa katsotaan eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 100% prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista hankekokonaisuuksissa 1,3 ja 4.

Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hankkeen talousarviossa käytetään korkeakouluilla kokonaiskustannusmallia, jossa kaikkien korkeakoulujen osalta käytetään yhtenäistä 30%:n yleiskustannuskerrointa. Henkilösivukulukertoimena käytetään joko hakijakorkeakoulun kerrointa tai toteuttajakohtaisia kertoimia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusten ehdoista ja rajoituksista (OKM/4/091/2017) poiketen 80 000 euron vuosipalkkarajasta voidaan poiketa silloin, kun korkeakoulussa jo palvelussuhteessa työskentelevä henkilö työskentelee projektille, ja hänellä on edellä mainittua palkkatasoa korkeampi palkka. Kilpailuttamisraja projektin hankinnoille on 30 000 € ehdoissa mainituista rajoista (7000 €) poiketen. 30 000 € (+alv) ylittävissä, mutta hankintalain 60 000 € kynnysarvon alle jäävissä hankinnoissa tulee tehdä vähintään kevyt kilpailutus, jossa pyydetään muutamalta tarjoajalta hinta-arviota ja muita tietoja vertailun tekemiseksi.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016)

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Lisätietoja

Hankekokonaisuudet 1 ja 2
ylitarkastaja Sanna Hirsivaara
[email protected]

Hankekokonaisuus 3
opetusneuvos Kirsi Alila
[email protected]

Hankekokonaisuus 4
opetusneuvos Jukka Lehtinen
[email protected]

opetusneuvos Raija Meriläinen
[email protected]

 

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta