Erityisavustus kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan

Aluehallintovirasto myöntää valtionavustuksia kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Valtionavustukset on tarkoitettu yleisten kirjastojen palvelujen ja toimintamuotojen kehittämiseen.

Avustuksia voivat hakea kunnat/kunnalliset yleiset kirjastot.

Hakuaika alkaa 28.10.2019 ja päättyy 2.12.2019 klo 16:15.

Aluehallintovirastojen kirjastoasiantuntijat käsittelevät yhteistyössä hakemukset yhteisten perusteiden mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää aluehallintovirastoille määrärahat, ja aluehallintovirastot tekevät päätökset helmi-maaliskuussa 2020. Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalle asiointipalvelun kautta.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) ja Valtionavustuslaki (688/2001).

Avustuksilla toteutetaan yleisiä kirjastoja koskevan lain (1492/2016), Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025, Opetus- ja kulttuuriministeriön strategian 2030 sekä hallitusohjelman tavoitteita.

Haku kohdistuu kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoitealueeseen Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin. Tavoitteena on lisätä kaikkien osallisuutta kulttuuriin sekä kaventaa eri väestöryhmien eroja kulttuuriin osallistumisessa.

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/ . Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia. Asiointipalvelun käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/oppaat-ja-materiaalit.

Hakija täyttää asiointipalvelussa hakulomakkeen, liittää siihen pyydetyt liitteet ja lähettää hakemuksen asiointipalvelussa aluehallintovirastoon. Hakemusten tulee olla lähetettynä asiointipalvelussa viimeistään 2.12.2019 klo 16.15.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • Hankkeella tulee olla selkeät tavoitteet ja toimenpiteet sekä ajallinen suunnitelma ja perusteltu kustannusarvio.
  • Avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista
  • Hankkeissa suositellaan alueellista ja/tai valtakunnallista yhteistyötä.
  • Hankkeiden tuloksena odotetaan syntyvän vakiintuvia käytäntöjä tai rakenteellisia uudistuksia.
  • Hankkeiden tuloksia tulee olla mahdollista hyödyntää yksittäistä hanketta laajemmin.

Monialaisissa hankkeissa kirjastojen määrärahasta voidaan myöntää avustuksia vain kirjastojen osuuteen. Muiden hallintokuntien on haettava omat rahoitusosuutensa muista määrärahoista. Avustusta voi hakea myös hankkeen toteutukseen liittyvän lisähenkilöstön palkkaukseen.

Alla mainitut kirjastojen perustoimintaan liittyvät kustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia:

  • aineisto- ja kalustehankinnat
  • rakennus-, remontti- tai sisustustyöt

Omatoimikirjastojen toteuttamiseen voidaan myöntää rahoitusta, jos hankkeella parannetaan kirjastopalveluiden saatavuutta. Omatoimikirjastojen toteuttamiseen liittyvät hankkeet ovat kehittämishankkeita, eivät investointihankkeita.

Digitointihankkeisiin voidaan avustusta myöntää, jos hankkeeseen sisältyvä aineisto on paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti arvokasta. Aineiston pitää olla kirjaston hallinnassa. Digitointiin liittyvissä hankkeissa kirjaston tulee olla yhteydessä Kansalliskirjastoon/Mikkelin digitointikeskukseen ohjeistusta varten. Digitaalisten aineistojen tulee olla käytettävissä myös Finnan kautta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Seinäjoen kaupunginkirjastolle lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän 1.1.2020 alkaen. Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävällä valtakunnallisella erityistehtävällä vahvistetaan kaikkien yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä lasten ja nuorten monipuolisen lukutaidon edistäjinä. Lasten ja nuorten lukemista edistävien laajempien/alueellisten hankkeiden suunnitteluvaiheessa on suositeltavaa olla yhteydessä erityistehtävää hoitavaan Seinäjoen kaupunginkirjastoon erityistehtävän ja alueellisten hankkeiden keskinäistä koordinaatiota varten.   

Paikallisten ja alueellisten kehittämishankkeiden kokonaisuudet

Kunnat/kunnalliset yleiset kirjastot voivat hakea valtionavustusta alla oleviin kokonaisuuksiin, jotka perustuvat yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoitteisiin, pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan 2019 Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiaan 2030.

Hankkeiden toivotaan tuottavan menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla kirjastopalvelut edistävät asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta sekä hyvää ja merkityksellistä elämää. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Hyvä yhteiskunta on yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Monipuoliset lukutaidot ovat tärkeä avain jatkuvaan oppimiseen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Avoin ja luotettava tieto ja lähdekriittinen osaaminen luovat edellytyksiä toimia yhdenvertaisena kansalaisena myös digitaalisessa yhteiskunnassa. Näiden taitojen myötä kirjastot osaltaan edistävät kansalaisten osallisuuden kokemusta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Kirjastopalvelut tukevat tutkivaa, luovaa, vastuullista ja kansainvälistä elämänasennetta.

Kirjastojen saavutettavat, monipuoliset ja yhteiskäyttöiset tilat lisäävät yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja lähidemokratiaa. Erilaisille alueille (esim. kaupunkikeskukset, lähiöt, harvaan asutut alueet) tarvitaan monipuolisia toimintatapoja ja toimijoiden (ml. kirjastojen) yhteistyömalleja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Kokonaisuus: Aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus

  • Kehitetään kirjastoja kansalaistoimintaa tukevina yhteisöllisinä tiloina
  • Kehitetään kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismenetelmiä ja poistetaan osallistumisesteitä
  • Vahvistetaan eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuoropuhelua
  • Kehitetään toimintaa, joka edistää hyvää keskusteluilmapiiriä

Kokonaisuus: Lukemisen edistäminen

  • Edistetään lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta
  • Edistetään kaikkien väestöryhmien monilukutaitoa

Kokonaisuus: Jatkuva oppiminen

  • Kehitetään kirjastoja kaikille avoimina ja monipuolisina työ- ja oppimisympäristöinä
  • Edistetään suunnitelmallista yhteistyötä päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa
  • Edistetään avointa ja luotettavaa tiedonsaantia sekä vahvistetaan lähdekriittisyyttä

Kokonaisuus: Kirjastojen vaikuttavuus, uudet toimintamallit ja kestävä kehitys

  • Kehitetään kirjastojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisääviä toimintamalleja
  • Kehitetään asukkaiden osallisuutta ja lähidemokratiaa vahvistavia toimintamalleja
  • Kehitetään kirjastopalvelujen saavutettavuutta parantavia toimintatapoja ja yhteistyömalleja
  • Edistetään kestävää kehitystä

2.    Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä, ja avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

 

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, selvitykset avustusten käytöstä on tehtävä määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista  hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista myös selvitykset tehdään asiointipalvelussa (https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/).

Kirjastot

Lisätietoja

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kristiina Kontiainen, Satu Ihanamäki ja Raija Valtonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen

Lapin aluehallintovirasto, Vesa Sarajärvi

Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Päivi Almgren ja Päivi Jokitalo

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Anneli Ketonen ja Mika Mustikkamäki

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Merja Kummala-Mustonen

Ruotsinkieliset ja kaksikieliset hankkeet: Susanne Ahlroth

 

Aluehallintovirastojen asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet: [email protected]

Katso myös: Opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta, Aluehallintovirastot 2019