Erityisavustus ammatillisen koulutuksen rakennemuutospilottien käynnistämiseksi Lounais-Suomessa

Erityisavustus on tarkoitettu kohdennettavaksi ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin, joissa tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön erityisesti Lounais-Suomen rakennemuutostilanteessa syntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaamiseen soveltuvia toimintamalleja, joissa hyödynnetään yritysten tarpeista lähtevää työpaikalla järjestettävää koulutusta, yritys/työpaikkalähtöisiä oppimisratkaisuja sekä yritysten rekrytointeja tukevia osaamisen kartoitus- ja kehittämispalveluita. Hankkeissa tulee kehittää uusia oppimisympäristöjä ja – ratkaisuja, joilla työpaikkoja voitaisiin nykyistä tehokkaammin hyödyntää henkilöstön ja rekrytoitavien henkilöiden osaamisen kehittämisen ympäristönä. Tämän ohella voidaan kehittää toimintamalleja koulutuksen järjestäjien ja yritysten yhteisten oppimisympäristöjen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tarkoituksena on lisäksi kehittää ja ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka mahdollistavat ammatillisen tutkinnon tai sen osien suorittamisen usean työnantajan muodostamien yhteistyöverkostojen kanssa järjestettävänä oppisopimuskoulutuksena. Kehitettävien toimintamallien tulee olla sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää laajasti rakennemuutostilanteissa eri alueilla.

Kehittämishankkeiden tavoitteena on myös vahvistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä sekä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä alueiden työ- ja elinkeinoelämää osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja kasvun tukemisessa.  Hankkeissa kehitettävien toimintamallien tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä sekä helpotettavat erilaisten opiskelijoiden opintopolkuja ja siirtymistä työelämään.

Hanke toteutetaan yhtenä verkostohankkeena ja se on tarkoitettu Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiville ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan omaaville järjestäjille. Yhteistyökumppaneina hankkeessa voi lisäksi olla myös muita koulutusorganisaatioita sekä toimijoita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä 2 miljoonaa euroa. Päätökset pyritään tekemään marraskuussa 2017. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Myönnettyyn avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001)

Valtionavustus on tarkoitettu Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen ammatillisiin työvoima- ja osaamistarpeiden tukemiseen. Avustusta voivat hakea Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla on ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa.

Valmistavan teollisuuden kasvun positiivinen vaikutus ulottuu Lounais-Suomessa 2020-luvulle asti. Alueella on merkittävä osaamisen ja lisätyövoiman tarve. Pitkäaikaisen kasvun varmistamiseksi ja tukemiseksi hallitus on kohdentanut resursseja ammatillisen koulutuksen osalta positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen Lounais-Suomessa.

Rakennemuutostilanteet, jollaisia on käynnissä esimerkiksi Lounais-Suomen alueella, asettavat uusia vaatimuksia ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyydelle ja osaamistarpeisiin vastaamiselle. Yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeisiin vastaaminen edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä uudenlaisia toimintamalleja ja – tapoja sekä nykyistä tiiviimpää työelämäyhteistyötä. Lisäksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kesken sekä myös korkeakoulujen ja muiden koulutustoimijoiden kanssa. 

Vuosina 2017–2019 toteutettavissa pilottihankkeissa selvitetään tarkemmin alueiden ammatillisten osaajien tarvetta sekä luodaan toimintamalleja, joilla voidaan nopeasti ja etupainotteisesti vastata osaajatarpeeseen. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja uusia oppimisympäristöjä, jolla tuetaan alueen elinkeinoelämän positiivista rakennemuutosta.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

  • avustus voidaan myöntää yhdelle verkostohankkeelle, joka tukee Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutuksellisia toimenpiteitä positiivisessa rakennemuutoksessa.
  • yhteistyöverkostojen laajuus ja monipuolisuus alueiden koulutuksen järjestäjien, työpaikkojen ja sidosryhmien kanssa
  • toimintamallien innovatiivisuus, uutuusarvo ja toimivuus
  • aiempien kehittämishankkeiden tulosten ja tulosten soveltaminen
  • hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja kokonaistaloudellisuus suhteessa esitettyyn toimintaan
  • hankkeen kautta syntyvät opetusmateriaalit ja kehitetyt mallit tulisi saada avoimeen käyttöön
  • myönnettävä avustus voi kattaa 100 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä menoista.

2.  Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

  • monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Ks. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma. OKM 2017 http://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-404-7
  • yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), jonka periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita
  • kestävän kehityksen edistäminen Ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (PDF).

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2017 myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Paperinen haku:

Erityisavustuksen hakulomake (doc)

Selvityslomake (doc)

Ammatillinen koulutus

Lisätietoja

Opetusneuvos Jukka Lehtinen, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 0295330183