FI SV

Erityisavustukset valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille vuodelle 2019

Avustus on tarkoitettu valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tehtäviin ja käytettäväksi vuoden 2019 aikana.

Avustus voidaan myöntää niille valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö on nuorisolain (1285/2016) nojalla hyväksynyt valtionapukelpoisiksi vuosien 2018-2019 ajaksi.

Hakuaika alkaa 29.10.2018 klo 10:00 ja päättyy 11.12.2018 klo 16:15.

Avustuksiin voidaan käyttää yhteensä 5 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Päätökset pyritään tekemään tammikuun 2019 loppuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:

Nuorisolaki (1285/2016)
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja –politiikasta (211/2017)
Valtionavustuslaki (688/2001)

 

Osaamiskeskusten avustamisella kehitetään ja edistetään nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. Osaamiskeskukset muodostavat valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

 

1.    Hakukohtaiset myöntöperusteet

Nuorisolain 19 §:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen tehtävät ja toiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen nuorisotyöhön ja sen kehittämiseen.

Nuorisotyötä ja – politiikkaa koskevan asetuksen 7 §:n mukaan valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.

Osaamiskeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:

  1. palvelukyky;
  2. toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
  3. toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten taloutta ja hallintoa on hoidettu;
  4. henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; ja
  5. kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

 

Osaamiskeskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon eri sukupuolten, kieliryhmien ja vammaisten nuorten tarpeet sekä kestävän kehityksen tavoitteiden ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun edistäminen.

Osaamiskeskukset hakevat avustusta 1.2.2018 päivätyissä 2018-2019 tavoiteohjausasiakirjoissa määriteltyihin tehtäviin. Ministeriö arvioi osaamiskeskuksen toimintaa osaamiskeskuksen vuotta 2018 koskevan raportoinnin, sekä vuotta 2019 koskevan työsuunnitelman pohjalta.

Osaamiskeskustoiminnalla on strateginen merkitys toimialan kehittämisessä valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman kaudella. Avustuksella katetaan täysimääräisesti kaikki osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävät kustannukset. Osaamiskeskustoiminnan tulee olla selkeästi erotettu sitä toteuttavan organisaation muusta toiminnasta ja kirjanpidossa sille on oltava oma kustannuspaikka. Mikäli ensimmäisen toimintavuoden 2018 aikana syntyy ylijäämää, se tulee käyttää osaamiskeskuksen hyväksi vuoden 2019 aikana. Jos ylijäämää syntyy myös toisena toimintavuonna 2019, se vähennetään osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävistä kustannuksista erityisavustuksen ehtojen ja –rajoitusten mukaisesti.

Useamman yhteisön yhteenliittymien osaamiskeskustoiminta-avustus myönnetään yhteenliittymää hallinnoivalle taholle, joka vastaa avustuksen käytöstä valtionavustuslain mukaisesti. Yhteenliittymää hallinnoivalle taholle annetaan lupa siirtää saamaansa avustusta yhteenliittymän muille osapuolille yhteenliittymäsopimuksen työnjaon mukaisesti. Vuoden 2019 avustuksen siirrosta on tehtävä sopimus yhteenliittymää hallinnoivan tahon (avustuksen saaja) ja yhteenliittymän muiden osapuolten (avustuksen käyttäjät) välillä opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditulla sopimusmallipohjalla: https://minedu.fi/avustustendelegointi, josta käyvät ilmi avustuksen siirtosopimuksen vähimmäisvaatimukset.

 

2.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 

3.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Nuoriso

Lisätietoja

Emma Kuusi, [email protected], p. 02953 30172

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset