Erityisavustukset Osaamismerkki-järjestelmän kehittämiseen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Avustuksen tavoitteena on ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä opettajuuden muutoksen tukeminen ja siihen liittyvä kehittäminen erityisesti osaamismerkin avulla. Avustuksilla luodaan ammatillisen koulutuksen reformin tukiohjelmaa.

Avustusta voivat hakea ammatilliset opettajakorkeakoulut.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 370 000 euroa. Päätökset tehdään joulukuussa 2017. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Valtionavustuslaki (688/2001), Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)

Avustuksen tavoitteena on ammatillisen koulutuksen reformin liittyvä opettajuuden muutoksen tukeminen ja siihen liittyvä kehittäminen osaamismerkkien avulla. Tavoitteena on luoda osaamismerkistä valtakunnallinen opettajan hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmä, jolla tuetaan opettajan ajantasaisia osaamistarpeita. Avustuksen avulla luodaan ja kehitetään valtakunnallista osaamismerkkijärjestelmää tukevaa verkostoa ja sen verkostomaista toimintatapaa.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/katso_uusi/nain-perustat/

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hakijalla on osaamista ja kokemusta osaamismerkin toteuttamisesta ja myöntämisestä sekä tahtotila kehittää järjestelmää valtakunnallisesti. Avustettavan toiminnan tulee perustua yhteistyölle, jossa tavoitteena on valtakunnallisen osaamismerkki-verkoston luominen. Hankkeen tulee huomioida ruotsinkielisen koulutuksen kehittäminen ko. toiminnassa. Verkostolla tulee olla koordinaattori hankkeen keston ajan. Hakemusten keskinäisessä vertailussa painotetaan useamman toiminnan yhteistä verkostohanketta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

  • monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Ks. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma. OKM 2017 http://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-404-7
  • tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita
  • kestävän kehityksen edistäminen Ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (PDF).

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Paperinen haku:

Erityisavustuksen hakulomake (doc)

Selvityslomake (doc)

Ammatillinen koulutus

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson, puh. 02953 30141, etunimi.sukunimi@minedu.fi

Opetusneuvos Raija Meriläinen, puh. 02953 30402, etunimi.sukunimi@minedu.fi