FI SV

Erityisavustukset nuorisoalan valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen vuonna 2019

Nuorisoalan valtakunnallisen toiminnan kehittämisavustukset on tarkoitettu nuorisotyön ja –toiminnan  valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. (Avustusta nuorisoalan alueellisiin ja paikallisiin kehittämishankkeisiin haetaan aluehallintovirastosta).

Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, säätiö, yhdistys tai muu nuorisopalveluja tarjoava rekisteröity yhteisö. Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille tai työryhmille.

Avustusten hakuaika on jatkuva.

Käsittelyaika on yleensä 2-4 kuukautta.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:
Nuorisolaki (1285/2016)
Valtionavustuslaki (688/2001)

 

Avustuksilla tuetaan  nuorisolain (1285/2016) sekä valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa.

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa vuosille 2017 - 2019 asetetut kansalliset nuorisopoliittiset tavoitteet ovat nuorten harrastusmahdollisuudet, työllistymistaidot, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, mielenterveys sekä itsenäinen asuminen. Nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle asetetut tavoitteet ovat: nuorisotyöntekijöiden osaamisen kehittäminen, digitaalisen nuorisotyön kehittäminen ja nuorisoalan tiedon tuottaminen.

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustettavan hankkeen tulee olla nuorisotyötä tai -toimintaa. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan nuorten omaehtoista toimintaa.

Avustettavilla hankkeilla tulee olla valtakunnallista ja/tai kansainvälistä merkitystä.  Sitä tarkastellaan hankkeen ajankohtaisuuden, tarpeen ja maantieteellisen laajuuden näkökulmasta.

Avustettavien hankkeiden toteutuksessa on otettava huomioon saavutettavuus ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen nuorten eri ryhmien kannalta, esimerkiksi perheiden erilaisista taloudellisista voimavaroista riippumatta, valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman mukaisesti.

Hakijalla tulee olla riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen.
Mikäli hakija saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta toimintaansa, tulee sen hakemuksessa selkeästi tuoda ilmi ne seikat, joiden perusteella suunniteltua nuorisoalan valtakunnallista kehittämishanketta hanketta ei voi sisällyttää yleisavustuksen piiriin.

Avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Muu rahoitus voi olla mitä tahansa muuta tuloa, joka on todennettavissa kirjanpidosta. Avustuksen hakijan on kuitenkin huomioitava, että erityisavustuksella katetaan vain avustettavan hankkeen alijäämä. Avustusta ei saa siirtää toisen tahon käytettäväksi, ellei avustuspäätöksessä toisin mainita.

Hankesuunnitelmien arvioinnissa otetaan huomioon, hankkeen luonteesta riippuen, seuraavat seikat:

  • hanke pohjautuu selkeästi osoitettuun tarpeeseen
  • hankesuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä
  • nuoret ovat mukana hankkeen suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa
  • hankkeessa on sen toimeenpanon kannalta olennaiset yhteistyökumppanit, siinä otetaan huomioon muiden tahojen mahdollisesti jo tekemä työ ja aiemmin tuettu toiminta
  • hankesuunnitelma sisältää menetelmät hankkeen tulosten arvioimiseksi
  • hankesuunnitelma sisältää keinot hankkeen tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen

Kehittämisavustusta ei myönnetä hakijaorganisaation perustoimintaan eikä kertaluontoisiin, yksittäisiin tapahtumiin.

 

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

  • monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Ks. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma. OKM 2017
  • tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita
  • kestävän kehityksen edistäminen Ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Nuoriso

Lisätietoja

Erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez, [email protected], p. 02953 30080
Ylitarkastaja Emma Kuusi, [email protected], p. 02953 30172

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset.