FI SV

Erityisavustukset kulttuurin perustan ja jatkuvuuden kokeilu- ja kehittämishankkeisiin

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus on tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 mukaisen toiminnan vahvistamiseen ja pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteisiin.

Avustuksen erityisenä painopisteenä ovat monimuotoinen, vahva sekä kansallisesti ja alueellisesti elinvoimainen kulttuuri, jotka osaltaan lisäväät kulttuurin perustaa ja jatkuvuutta.

Avustuksella edistetään kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoitealuetta ”kulttuurin perusta ja jatkuvuus”, jonka tavoitteena on, että kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen. Strategian kaksi muuta tavoitealuetta – luova työ ja tuotanto sekä osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin – varmistavat osaltaan, että kulttuuri kehittyy vahvana ja elinvoimaisena. Niiden tavoitteet vuoteen 2025 ovat, että luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet sekä osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet. Näin tästä avustuksesta rahoitettavat toimet voivat kohdentua mille tahansa kulttuuripolitiikan kolmelle strategian tavoitealueelle, jos ne vaikutuksillaan vahvistavat kulttuurin perustaa ja jatkuvuutta.

Hakuaika alkaa 10.1.2019 ja päättyy 28.2.2019 klo 16.15.

Päätökset pyritään tekemään toukokuun 2019 alkuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä asiointiliittymässä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käytettävissään enintään 1 220 000 euroa määrärahasta myönnettäviin avustuksiin.

Avustukseen sovelletaan Valtionavustuslakia (688/2001).

Avustus on tarkoitettu kertaluonteisiin kehittämis- tai kokeiluhankkeisiin edellä mainitun tarkoituksen puitteissa.

Avustusta voivat hakea kulttuurin ja taiteen parissa toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt, kuten yhdistykset, säätiöt tai yritykset sekä kunnat, kuntayhtymät ja oppilaitokset. Huom! Jos hakijana on oppilaitos, tulee hakijan kumppaneina olla vähintään kaksi kulttuurialan toimijaa. Kulttuurialan toimijoiksi ei lasketa oppilaitosten kulttuuria koskevia opintosuuntia tai -ohjelmia.

Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille eikä työryhmille, joissa luonnollinen henkilö on hakijana.

Avustusta ei myönnetä yksittäisen tilaisuuden järjestämiseen, taideteoksen luomiseen tai muuhun luovaan työhön, jonka tuloksena syntyy yksittäinen teos, esitys, näyttely tai muu vastaava asia.

Avustuksen tavoitteena on etsiä ideoita ja käytäntöön sovellettavia kokeiluja ja ratkaisuja sekä uudenlaisia rakenteellisia ratkaisuja edistäviä kehittämishankkeita, joilla edistetään taiteen ja kulttuurin sekä kulttuuriperinnön vahvistumista ja jatkuvuutta yhteiskunnassa.

Määrärahasta voidaan avustaa hankkeita, joilla toteutetaan seuraavia tavoitteita:

- taide- ja kulttuurituotannon ja -tarjonnan monipuolisuus ja laaja saatavuus
- taide- ja kulttuuritoimintojen edellyttämän infrastruktuurin, kuten kulttuuritilojen, monipuoliset tai uudet käyttötavat, jotka lisäävät taiteen ja kulttuurin tarjontaa sekä käyttöä
- taiteen ja kulttuurin alan toiminnan tehokas järjestäminen tai organisointi sekä vuorovaikutus ja yhteistyö taide- ja kulttuurikentän toimijoiden ja muiden toimialojen toimijoiden välillä
- kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen uudenlainen ja/tai laajamittainen saatavuus sekä niiden käytön edistäminen

Linkki kulttuuripolitiikan strategiaan 2025
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-466-5

Kehittämishankkeiden tulee olla laaja-alaisesti vaikuttavia toimialan perustan ja jatkuvuuden vahvistamisen kannalta. Kehittämishankkeissa toteutettavien toimenpiteiden tulisi olla kulttuurin toimialalle tai muille toimialoille monistettavia tai skaalautuvia. Erityisen suotavia ovat hankkeet, joissa taiteen ja kulttuurin toimijat yhdessä muiden toimialojen toimijoiden kanssa tuottavat uusia toimintamalleja kulttuurin jatkuvuuden vahvistumiseen. Skaalautuvuus ei kuitenkaan ole ehdoton edellytys avustuksen saamiselle.

Kehittämishankkeilta edellytetään valtakunnallisuutta tai kulttuurin toimialaan liittyvää kansallista tai alueellista merkittävyyttä. Avustettava hanke voidaan toteuttaa vuosien 2019 – 2021 aikana.

Ministeriön tavoitteena on, että kehittämishankeavustuksia myönnetään vain muutamalle vaikutukseltaan merkittävälle hankkeelle. Kehittämishankkeen avustus voi olla esimerkiksi 200 000 – 300 000 euroa.

Kokeiluhankkeiden tulee sisältää aitoja kokeiluja, jotka voivat liittyä esimerkiksi yksittäisen toimijan ideoihin, luoviin, innovatiivisiin ratkaisuihin tai toimintamalleihin. Hankkeissa tulisi kokeilemalla ja osallistavin menetelmin pyrkiä löytämään uusia ideoita edellä mainittuihin tavoitteisiin. Kokeiluissa kyse ei ole perinteisestä hankesuunnitelmaan nojaavasta kehittämistyöstä, vaan avoimemmasta yhteiskehittämisen prosessista, jonka tavoiteasetanta tarkennetaan kokeilemalla ja pilotoimalla.

Kokeilun tuloksena voi syntyä kehittämiskelpoisia ratkaisuja tai toimintamalleja. Kokeiluhankkeen tuloksena voi myös olla, että kokeilua ei ole mahdollista viedä käytäntöön. Kokeiluhankkeiden kesto voi olla korkeintaan yksi vuosi. Kokeiluhankeavustuksen enimmäismäärä voi olla 40 000 euroa. 

Avustusta tulee hakea hankkeen koko keston ajaksi.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakemuksessa täyttyvät kaikki alla olevat hakukohtaiset myöntökriteerit, jotka pisteytetään alempana kerrotulla tavalla. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon saatu pistemäärä sekä se, miten hyvin yleiset ja valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Kehittämishankkeet

Hankkeen sisältöä koskevat myöntökriteerit:

1)    Millä keinoin hankkeessa toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 tavoitealuetta ”kulttuurin perusta ja jatkuvuus” tai siihen linkittyen muiden strategian tavoitealueiden tavoitteita?

- Strategian tavoitteet tai tavoitealue, joita hankkeessa toteutetaan, tulee kirjata ja esittää ne hankkeen avulla toteutettavat ratkaisut, joilla tavoitteisiin vastataan.

2)    Mihin todennettuun hakuilmoituksen kohdassa ”Avustuksen tavoite” mainittuun tavoitteeseen/tavoitteisiin ja siihen/niihin liittyvään kehittämistarpeeseen tai ongelman ratkaisuun hankkeessa vastataan (asiakas- tai käyttäjäpalautteeseen pohjautuva tieto, toimijan oma tieto tai tutkimustieto)

- hakijan muuhun kuin julkaistuun tutkimukseen perustuva tieto ongelmasta tai tarpeesta. kohdassa tulee yksilöidä mihin tieto perustuu ja miten se on todennettu (lyhyesti, enintään 10 riviä)
- tutkimus, julkaisuajankohta ja tutkimuksessa esitetty ongelma tai tarve (lyhyesti, enintään 10 riviä)

3)    Suunnitelma kehittämistoimenpiteestä, jolla pyritään vastaamaan valittuun/valittuihin kehittämistarpeeseen tai ongelman ratkaisemiseen  

-    kehittämistoimenpiteen tarkka kuvaus (millä keinoin kehittämistoimenpiteessä saavutetaan edellä asetetut tavoitteet)
-    kehittämishankkeeseen osallistuvat mahdolliset yhteistyökumppanit aiesopimuksineen
-    kehittämishankkeen kustannusarvio koko hankeen kestolle
-    mahdollisten yhteistyökumppaneiden rahoitusosuus hankkeen toteuttamiseksi (yhteistyökumppanilta edellytetään vähintään yhden (1) prosentin rahoitusta hankkeen kokonaiskustannuksista; ks. OKM:n erityisavustusten ehdot ja rajoitukset sekä hakuopas)
-    kehittämishankkeen alustava aikataulu
-    kehittämishankkeen viestintäsuunnitelma, joka sisältää mm. viestinnän tavoitteet, kohderyhmät ja välineet
-    hankkeen aikaisen seurannan menetelmät

4)    Hankkeen vaikutukset valtakunnallisesti, kansallisesti kulttuurin toimialalla tai alueellisesti sekä mahdollisesti laajemmin yhteiskunnassa. Hankkeelle on eduksi, jos siinä on mukana useampi yhteistyökumppani kulttuurin toimialalta tai/ja muulta toimialalta. Jos hakijana on oppilaitos, tulee hakijan kumppaneina olla vähintään kaksi kulttuurialan toimijaa. Kulttuurialan toimijoiksi ei lasketa oppilaitosten kulttuuria koskevia opintosuuntia tai -ohjelmia.

-    Kuvaus hankkeen ennakoiduista laajemmista vaikutuksista.
-    Miten toimenpide tai toimintamalli voidaan monistaa tai skaalata ja millaisin kustannuksin?

Kokeiluhankkeet

Hankkeen sisältöä koskevat myöntökriteerit:

1) Mitä ongelmaa taiteen ja kulttuurin toimialalla kokeiluhankkeella pyritään ratkaisemaan tai mihin haasteeseen vastaamaan? Mihin hakuilmoituksen kohdassa ”Avustuksen tavoite” mainittuun tavoitteeseen/tavoitteisiin kokeiluhankkeessa pyritään löytämään uusia ideoita, luovia, innovatiivisia ratkaisuja tai uusia toimintamalleja? 

- hankkeen lyhyt kuvaus ja tavoitteet

2) Kehittämistarpeen tai ongelman ratkaisun yhteys asiakas- tai käyttäjäpalautteeseen pohjautuvaan tietoon, toimijan oma tietoon tai tutkimustietoon.

- hakijan muuhun kuin julkaistuun tutkimukseen perustuva tieto ongelmasta tai tarpeesta. kohdassa tulee yksilöidä mihin tieto perustuu ja miten se on todennettu (lyhyesti, enintään 10 riviä)
- tutkimus, julkaisuajankohta ja tutkimuksessa esitetty ongelma tai tarve (lyhyesti, enintään 10 riviä)

3) Suunnitelma kokeilusta.

- kokeilun (idea tai ratkaisu tai toimintamalli) mahdollisimman tarkka kuvaus
- kokeiluun liittyvien toimenpiteiden kuvaus
- suunnitelma siitä, miten kokeilu toteutetaan ja viedään käytäntöön kokeiluhankkeen aikana tai testataan
- kustannusarvio

Hakijaa koskevat myöntökriteerit (kehittämishanke ja kokeiluhanke)

•    Kehittämishankkeessa hakijalla ja hänen yhteistyökumppanillaan tulee olla aikaisempaa kokemusta jonkun kehittämishankkeen toteuttamisesta.

-    kehittämishankkeen nimi, toteutusajankohta ja kokonaisbudjetti
-    kehittämishankkeesta tehty arviointi (tulokset) ja tekijätiedot. Jos arvioinnista on olemassa julkaisu, sitä koskevat tiedot tulee ilmoittaa (julkaisua ei tule liittää hakemukseen)

•    Kokeiluhankkeissa hakijan aiempi kokemus jonkun kokeilun toteuttamisesta on suotavaa.

-    kokeiluhankkeen nimi, toteutusajankohta ja kokonaisbudjetti
-    kokeiluhankkeesta tehty arviointi (tulokset) ja tekijätiedot

•    Kehittämis- ja kokeiluhankkeessa

-    hakijan ammattitaito ja osaaminen
-    yhteistyökumppanin aikaisempi kokemus vastaavanlaisen hankkeen toteuttamisesta tai osallisuudesta jonkun hankkeen toteuttamiseen
-    hakijan taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi.

Huom! avustusta voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 95 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista (katso erityisavustuksen ehdot ja rajoitukset).

Hakemusten käsittely ja arviointi sekä pisteytyksen periaatteet

Hakemukset käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Päätösesityksen hyväksyy eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Ennen päätösesitystä hakemukset arvioidaan ja pisteytetään arviointitiimissä.

Pisteitä voi saada 0-5 kustakin hakukohtaisesta myöntökriteeristä. Siten kehittämishankkeissa maksimipisteet voivat olla 25 pistettä ja kokeiluhankkeissa maksipisteet voivat olla 20 pistettä.

Pisteytyksessä otetaan huomioon kunkin myöntökriteerin kohdalla seuraavia asioita.

Kehittämishanke

Kohdan 1 pisteytyksessä otetaan huomioon:

- Miten hyvin hanke vastaa kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoitealuetta ”kulttuurin perusta ja jatkuvuus” tai siihen linkittyen muiden strategian tavoitealueiden tavoitteita?

Kohdan 2 pisteytyksessä otetaan huomioon:

- miten perusteltuja ja merkityksellisiä hakemuksessa esitetyt kehittämistarpeet ja tai esitetyt ongelman ratkaisut ovat
- miten relevantteja kehittämistarpeet ja tai esitetyt ongelman ratkaisut ovat

Kohdan 3 pisteytyksessä otetaan huomioon:

- kehiteltävien toimenpiteiden suhde asetettuun tavoitteeseen
- toimenpiteiden uutuusarvo
- toimenpiteiden realistisuus (konkreettiset esimerkit)
- hankkeen yhteistyökumppanit ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
- yhteistyökumppaneiden monipuolisuus
- suunnitelman toteutuskelpoisuus (hankkeen kustannusarvio, työntekijöiden tehtävät, aikataulu) eli kustannusarvion realistisuus suhteessa esitettyihin toimenpiteisiin
- tiedottamista koskeva suunnitelma
- seurantamenetelmät

Kohdan 4 pisteytyksessä otetaan huomioon:

- mahdollisuudet saada kehittämishankkeessa toteutetut toimenpiteet vakiintuneiksi käytännöiksi tai rakenteelliseksi ratkaisuksi
- miten valtakunnallisuus ja laajempi alueellinen merkitys tai kansallinen merkittävyys kulttuurin toimialalla taataan sekä mahdollisesti laajemmin yhteiskunnassa
- jos hanke on useamman maakunnan alueella toteutettava yhteishanke, tulee hakemuksessa todentaa keinot, joilla valtakunnallinen ja laajempi vaikutus toimialalle voidaan osoittaa
- eduksi luetaan mahdollisuus saavutetun tuloksen skaalaamiseen

Kokeiluhanke

Kohdan 1 pisteytyksessä otetaan huomioon:

- Millainen yhteys valitulla tavoitteella ja kokeilun idealla, ratkaisulla jne. on? 

Kohdan 2 pisteytyksessä otetaan huomioon:

- Miten relevantteja ja millä keinoin todennettuja hakemuksessa esitetyt ongelmat tai tarpeet ovat.

Kohdan 3 pisteytyksessä otetaan huomioon:

- kokeilun merkitys tai uutuusarvo
- mahdollisuudet jatkokehittää tai innovoida uusia toimintoja tai hankkeita kestävän kehityksen edistämiseksi kulttuurin toimialalla
- kokeilun ja siihen liittyvän testauksen toteuttamisen realistisuus ja selkeys
- kustannusarvion realistisuus suhteessa esitettyihin toimenpiteisiin

Hakijaa koskevien myöntökriteerien pisteytyksessä otetaan huomioon (koskee sekä kehittämis- että kokeiluhanketta)

- aikaisempi kokemus
- ammattitaito (esim. CV)
- hakijan taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen (viimeksi vahvistettu tilinpäätös ja tase)

Lopullinen vähimmäispistemäärä avustuksen saamiseksi vahvistuu hakemusten arvioinnin yhteydessä.

Kehittämishankkeissa lähtökohta on, että avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hanke saa kaikista hakukohtaisista myöntökriteereistä vähintään yhden (1) pisteen ja yhteensä vähintään 16 pistettä siten, että hankkeen sisältösuunnitelma saa vähintään 4 pistettä ja hakijaa koskeva pistemäärä on vähintään 3 pistettä.

Vastaavasti kokeiluhankkeissa lähtökohtana on, että hanke saa kaikista hakukohtaisista myöntökriteereistä vähintään yhden (1) pisteen ja yhteensä vähintään 11 pistettä, siten hankkeen sisältösuunnitelma saa vähintään 4 pistettä ja hakijaa koskeva pistemäärä on vähintään 3 pistettä.
 

2.    Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:
•    monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Ks. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma. OKM 2017 http://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-404-7
•    tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita
•    kestävän kehityksen edistäminen Ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (PDF).

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
•    Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
•    Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
•    Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
•    Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Lisätietoja

Lisätietoja annetaan sähköpostitse kysymyksiin, joihin ei löydy vastauksia alla mainitusta hakuoppaasta:

Leena Laaksonen sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.fi

Esa Pirnes sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset