Erityisavustus digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja säilyttämisen tukemiseen, yhteisiin palveluihin yleisille kirjastoille, museoiden kokoelmajärjestelmien rajapintatyöhön sekä museokokoelmien digitointiin

Kyseessä on haku erityisavustuksia varten, joilla tuetaan kansallisia digitaalisen kulttuuriperinnön infrastruktuureja, yleisten kirjastojen yhteisiä palveluita, museoiden kokoelmahallintajärjestelmien rajapintatyötä Finna-palveluun liittymiseksi sekä museokokoelmien digitointa ja julkaisemista Finna- ja Europeana-palveluissa.

Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Avustuksia ei voida myöntää yksityishenkilöille.

Hakuaika alkaa 27.8.2019  ja päättyy 1.10.2019 kello 16.15.

Avustuksiin voidaan käyttää yhteensä enintään 3 240 000 euroa. Päätökset pyritään tekemään marraskuussa 2019. Hakijoille ilmoitetaan päätöksistä kirjallisesti.

Myönnetyt avustukset ovat käytettävissä enintään myöntämistä seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka. Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) ja Valtionavustuslaki (688/2001).

Erityisavustus on tarkoitettu:

A)

  • kansallisesti merkittäviin digitaalisen kulttuuriperinnön infrastruktuureihin ja kehittämistehtäviin (Finna, Kulttuuriperintö-PAS).
  • yleisten kirjastojen aineistojen kuvailu- ja standardointityöhön ja sen kehittämiseen, verkkoaineiston hankintaan (FinElib), kansallisten tietokantojen tarjontaan, julkaisuarkistojen käyttöön asettamiseen sekä Finna- ja Melinda-palvelujen kehittämiseen yleisten kirjastojen tarpeisiin.

B) 

  • museoiden kokoelmahallintajärjestelmien rajapintojen toteuttamiseen Finna-palveluun liittymiseksi. 
  • museokokoelmien digitointiin ja julkaisemiseen Finna- ja Europeana-palveluissa. Sisältöjen käyttöoikeudet on ilmaistava Creative Commons –lisensseillä tai RightsStatements–käyttöoikeuskuvauksilla.

Kohdan B avustuksiin voidaan käyttää enintään 500 000 euroa.

 

 

Valtionavustuksella edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian vaikuttavuustavoitteita osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin sekä kulttuurin perusta ja jatkuvuus.

Tavoitteena on edistää kaikkien osallistumismahdollisuuksia kulttuuriin, kehittää digitaalisia kulttuuripalveluja, parantaa tiedon ja kulttuurin saatavuutta, edistää avointa toimintakulttuuria ja kirjasto- ja kulttuuriperintösisältöjen ja palveluiden laajamittaista ja monipuolista saatavuutta sekä kehittää digitaalisen kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytyspalveluja.  

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon alla olevat perusteet.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Kohtaa A koskevia hakemuksia OKM arvioi seuraavilla kriteereillä:

  • Yhteensopivuus toimialan arkkitehtuurikuvausten kanssa (OKM:n Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden kokonaisarkkitehtuuri, julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri).
  • Avustuksen kohteena olevan toiminnan tärkeys ministeriön kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa.
  • Toiminnan valtakunnallisuus.
  • Avustuksen saajan toiminnan vakiintuneisuus ja edellytykset toiminnan harjoittamiseen tuloksellisella tavalla.
  • Hakijan ja sen taustayhteisöjen rahoitusasema ja taloudellinen tilanne.
  • Hankkeen toteutuksen laadukkuus, esimerkiksi hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja rahoitussuunnitelman selkeys sekä toteutustapojen innovatiivisuus.

Kohtaa B koskevia hakemuksia OKM arvioi seuraavilla kriteereillä:

  • Yhteensopivuus toimialan arkkitehtuurikuvausten kanssa (OKM:n Digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden kokonaisarkkitehtuuri, julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri).
  • Avustuksen kohteena olevan toiminnan tärkeys ministeriön kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa.
  • Hankkeen toteutuksen laadukkuus, esimerkiksi hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja rahoitussuunnitelman selkeys sekä toteutustapojen innovatiivisuus.
  • Aineistojen digitoinnin tarpeellisuus ja yhteys museon toimintaan.
  • Hankkeen arvioitu vaikuttavuus ja sen osoittaminen.

Hakemuksessa tulee selkeästi yksilöidä yllämainittujen kriteerien toteutuminen.

2.    Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.