FI SV

Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan vuodelle 2018

Avustus on tarkoitettu valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan vuodelle 2018.

Avustus voidaan myöntää sellaiselle nuorisoalan järjestölle, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on nuorisolain (1285/2016) nojalla hyväksynyt valtionapukelpoiseksi.

Lue tarkemmin valtionapukelpoisuudesta

Sähköiseen asiointipalveluun pääset "asioi verkossa" -painikkeesta.

Hakuaika alkaa 23.8.2017 klo 10:00 ja päättyy 29.9.2017 klo 16:15.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä enintään 15,8 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Päätökset pyritään tekemään helmikuun 2018 loppuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan nuorisolakia (1285/2016), valtioneuvoston asetusta nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) ja valtionavustuslakia (688/2001).

 

Avustuksella edistetään nuorisolain 2 §:n tavoitteita ja lähtökohtia.

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus, kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Nuorisoalan järjestöt tarjoavat puitteet nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle sekä väyliä osallistumiselle ja vaikuttamiselle.  Ne ovat myös keskeisiä toimijoita nuorisotyön palvelutarjonnan kentässä kuntien ja seurakuntien ohella. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa sen vuoksi turvata niiden toimintaedellytykset.

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Jos sähköinen asiointi ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Linkki sähköiseen asiointipalveluun löytyy sivun oikeasta yläreunasta (violetti "ASIOI VERKOSSA" -painike).

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle.

Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1.    Hakukohtaiset myöntöperusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yleisavustuksia nuorisotoimintaan nuorisolain (1285/2016) ja asetuksen nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi avustusta saavat järjestöt nuorisolain 18 §:n ja asetuksen 6 §:n mukaisesti.

Nuorisolain 18 §:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudenhoito sekä järjestön toiminnan valtakunnallisuus, laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan lisäksi huomioon, miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta sekä toteuttaa muita nuorisolain 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä.

Arviointi tehdään suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.

Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, kehittyminen, oman toiminnan seuraaminen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi.

Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan määrä ja monipuolisuus, toimintaan osallistuvien nuorten määrä, toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus.

Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja -politiikassa sekä järjestön toimialalla.

Järjestön taloudenhoitoa arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan kustannukset suhteessa toiminnan valtakunnallisuuteen ja laatuun sekä hallinto- ja henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista.

Järjestön osallisuuden edistämisen arvioinnissa otetaan huomioon, miten järjestö tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua järjestön päätöksentekoon ja miten järjestö muulla tavoin edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.

Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista.

 

2.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 

3.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Avustus osoitetaan käytettäväksi keskusjärjestön, ja sen mukaan kuin keskusjärjestö päättää, rekisteröityjen alueellisten ja paikallisten jäsenjärjestöjen toiminnasta aiheutuvien hyväksyttyjen menojen kattamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Julkista tukea ovat mm. kunnilta, valtion laitoksilta ja virastoilta (mm.ministeriöt, Taike, OPH, AVI:t, ELY:t, TE-toimiston  palkkatuki, EU-tuki kuten ESR-tuet), opintokeskuksilta (mm. OK-opintokeskus, Kansan Sivistystyön  Liiton, Työväen Sivistysliitto, Visio, Kansallinen Sivistysliitto), seurakunnilta  ja kirkkohallitukselta saadut tuet.

Ei-julkista tukea ovat mm. yksityisiltä säätiöiltä (esim. Alfred  Kordelinin säätiöltä, Kalevalaseuran säätiöltä, Koneen Säätiöltä, Oskar Öflunds  Stiftelseltä, Stiftelsen 7:nde Mars Fondenilta, Suomalais-ruotsalaisesta kulttuurirahastosta, Suomen Kulttuurirahastosta, Svenska kulturfondenilta, Konstsamfundetilta, Kansan Sivistysrahastosta) ja rekisteröidyiltä puolueilta saadut tuet.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Yhdistyslain 11 § mukaan yhdistyksen hallituksen on pidettävä luetteloa yhdistyksen jäsenistä.
Valtakunnallisen järjestön on ilmoitettava koko järjestörakenteeseen kuuluvien henkilöjäsenten
määrä
. Tällöin lasketaan mukaan myös jäsenjärjestöjen (esim. piiri-, paikallis- tai perusjärjestö)
henkilöjäsenet. Saman henkilöjäsenen voi ilmoittaa vain kerran.

Henkilöjäsentiedot on järjestettävä siten, että kokonaisjäsenmäärän lisäksi saadaan selville alle 15-vuotiaiden sekä alle 29-vuotiaiden jäsenten määrä. Jäsentiedot on pidettävä ajan tasalla ja
ilmoitettava selvityksen yhteydessä sekä muulloinkin valtionapuviranomaisen pyynnöstä.

Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt voivat jakaa avustusta eteenpäin alueellisten ja paikallisten
rekisteröityjen jäsenjärjestöjensä toimintaan. Eteenpäin jaettujen avustuksien suhteen tulee tehdä sopimus jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestö voi käyttää ministeriön laatimaa mallia tai tehdä omansa. Sopimuksella alueelliset ja paikalliset jäsenjärjestöt sitoutuvat noudattamaan valtionavustuslakiin perustuvia, opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksiin liittyviä ehtoja ja rajoituksia. Valtakunnallinen nuorisoalan järjestö, joka jakaa ministeriöltä saamaansa avustusta eteenpäin, vastaa ministeriölle siitä, että eteenpäin jaettu avustus käytetään ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen tulee hakemuslomakkeessa, talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa mainita jäsenjärjestöille osoitettavat avustukset. Eteenpäin jaettujen avustusten täytyy myös näkyä selvityslomakkeessa, tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luetteloa nuorisolain nojalla avustettavista järjestöistä. Tähän
luetteloon hyväksytty järjestö, joka ei enää täytä avustuskelpoisuuden tunnusmerkkejä tai joka ei
kahteen vuoteen ole hakenut avustusta, voidaan poistaa luettelosta.

 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset voi jatkossa tehdä OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Asiointipalveluun pääset tunnistautumaan "asioi verkossa" -painikkeesta.

 

**

 

Vuoden 2018 yleisavustusta on mahdollista nuorisolain (1285/2016) mukaisesti jakaa edelleen yleisavustusta saavien järjestöjen rekisteröidyille alueellisille ja paikallisille jäsenjärjestöille. Järjestön on tullut mainita edelleen jakamisesta hakemuksessa. Päätöskirjeessä on erillinen maininta, jos avustuksen eteenpäin jakaminen on ministeriön puolesta katsottu hyväksyttäväksi. Sopimukselle tehty mallipohja löytyy linkistä:

Delegointimallisopimuspohja 2018

LIITE:Selvitys siirretyn avustuksen käytöstä

LIITE: Siirretyn avustuksen tiliselvityslomake

LIITE: Tiliselvityslomakkeen liite 1 - kokonaiskulujen erittelykaavio

 

 

Lisätietoja

Erikoissuunnittelija Mikko Cortés-Téllez, p. 02953 30080, mikko.cortes-tellez@minedu.fi (koordinaatio)

Erityisasiantuntija Viivi Pekkonen, p. 02953 30192, viivi.pekkonen@minedu.fi

Kulttuuriasiainneuvos Immo Parviainen, p. 02953 30248, immo.parviainen@minedu.fi

Ylitarkastaja Emma Kuusi p. 02953 30172, emma.kuusi@minedu.fi

 

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset