FI SV

Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan vuodelle 2019

Avustus on tarkoitettu valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan vuodelle 2019.

Avustus voidaan myöntää sellaiselle nuorisoalan järjestölle, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on nuorisolain (1285/2016) sekä valtioneuvoston asetuksen nuorisotyöstä ja –politiikasta  (211/2017) nojalla hyväksynyt valtionapukelpoiseksi.

Lue tarkemmin valtionapukelpoisuudesta.

Asetuksen mukaan nuorisoalan järjestöjä voivat olla:

  1. Nuorisojärjestöt;
  2. nuorisotoimintaa edistävät järjestöt;
  3. nuorisotyötä tekevät järjestöt; ja
  4. nuorisoalan palvelujärjestöt

Sähköiseen asiointipalveluun pääset "asioi verkossa" -painikkeesta.

Hakuaika alkaa 29.8.2018 klo 10:00 ja päättyy 3.10.2018 klo 16:15.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä enintään 18,3 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Päätökset pyritään tekemään helmikuun 2019 loppuun mennessä. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan nuorisolakia (1285/2016), valtioneuvoston asetusta nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) sekä valtionavustuslakia (688/2001).

Avustuksella edistetään nuorisolain 2 §:n tavoitteita ja lähtökohtia.

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus, kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Nuorisoalan järjestöt tarjoavat puitteet nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle sekä väyliä osallistumiselle ja vaikuttamiselle.  Ne ovat myös keskeisiä toimijoita nuorisotyön palvelutarjonnan kentässä kuntien ja seurakuntien ohella. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa sen vuoksi turvata niiden toimintaedellytykset.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niiden myöntämisestä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yleisavustuksia nuorisotoimintaan nuorisolain (1285/2016) ja asetuksen nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi avustuksen määrää harkitessaan järjestöjen toimintaa nuorisolain 18 §:n ja sen nojalla annetun asetuksen 6 §:n mukaisesti.

Nuorisolain 18 §:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudenhoito sekä järjestön toiminnan valtakunnallisuus, laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan lisäksi huomioon, miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta sekä toteuttaa muita nuorisolain 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä.

Arviointi tehdään suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa nuorisolain 7 § mukaisen esityksensä.

Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, kehittyminen, oman toiminnan seuraaminen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi.

Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan määrä ja monipuolisuus, toimintaan osallistuvien nuorten määrä, toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus.

Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja -politiikassa sekä järjestön toimialalla.

Järjestön taloudenhoitoa arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan kustannukset suhteessa toiminnan valtakunnallisuuteen ja laatuun sekä hallinto- ja henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista.

Järjestön osallisuuden edistämisen arvioinnissa otetaan huomioon, miten järjestö tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua järjestön päätöksentekoon ja miten järjestö muulla tavoin edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.

Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 95 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista.

 

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 momentti):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso yleisavustuksen ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan:  http://minedu.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta .

Yhdistyslain (503/1989) 11 § mukaan yhdistyksen hallituksen on pidettävä luetteloa yhdistyksen jäsenistä. Jäsentiedot on pidettävä ajan tasalla ja ilmoitettava selvityksen yhteydessä sekä muulloinkin valtionapuviranomaisen pyynnöstä. Valtakunnallisen järjestön on ilmoitettava koko järjestörakenteeseen kuuluvien henkilöjäsenten määrä. Tällöin lasketaan mukaan myös jäsenjärjestöjen (esim. piiri-, paikallis- tai perusjärjestö) henkilöjäsenet. Saman henkilöjäsenen voi ilmoittaa vain kerran.

Henkilöjäsentiedot on järjestettävä siten, että kokonaisjäsenmäärän lisäksi saadaan selville alle 15-vuotiaiden sekä alle 29-vuotiaiden jäsenten määrä.

Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt voivat jakaa avustusta eteenpäin alueellisten ja paikallisten rekisteröityjen jäsenjärjestöjensä toimintaan, mikäli asiasta mainitaan avustuspäätöksessä. Avustuksen saajan tulee tällöin tehdä eteenpäin jakamansa avustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja käytön ehdoista sopimus avustusta käyttävän jäsenjärjestönsä kanssa. Sopimuksen vähimmäisvaatimukset käyvät ilmi ministeriön laatimasta sopimusmallipohjasta: https://minedu.fi/avustustendelegointi .

Ministeriön avustuspäätöksessä ja sen liitteessä olevat ehdot ja rajoitukset koskevat myös edelleen jaetun avustuksen käyttöä.

Valtakunnallinen nuorisoalan järjestö, joka jakaa ministeriöltä saamaansa avustusta eteenpäin, vastaa ministeriölle siitä, että eteenpäin jaettu avustus käytetään ministeriön ehtojen ja rajoitusten mukaisesti ja on velvollinen palauttamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti edelleen jakamansa avustus tai sen osa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luetteloa nuorisolain nojalla avustettavista järjestöistä. Tähän luetteloon hyväksytty järjestö, joka ei enää täytä avustuskelpoisuuden tunnusmerkkejä tai joka ei kahteen vuoteen ole hakenut avustusta, voidaan poistaa luettelosta.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Nuoriso

Lisätietoja

Erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez, p. 02953 30080, mikko.cortes-tellez@minedu.fi (koordinaatio)

Erityisasiantuntija Viivi Pekkonen, p. 02953 30192, viivi.pekkonen@minedu.fi

Kulttuuriasiainneuvos Immo Parviainen, p. 02953 30248, immo.parviainen@minedu.fi

Ylitarkastaja Emma Kuusi p. 02953 30172, emma.kuusi@minedu.fi

 

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset .