FI SV

Avustukset nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusten toimintaan

Avustus on tarkoitettu nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusten toimintaan.

Avustusta voivat hakea opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakennetta koskevassa periaatepäätöksessä 10.8.2010 (OKM/9/600/2010) nimetyt nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukset.

Nimettyjen keskusten luetteloa täydennettiin ministeriön 24.10.2011 päivätyllä päätöksellä (OKM/15/600/2011).

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin enintään noin 6 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Avustuspäätökset pyritään tekemään tammikuun 2017 loppuun mennessä.

Avustukseen sovellettavat säädökset:

 

 

Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskustoiminnan avustamisella vahvistetaan nuorisotyön ja -politiikan yleistä kehittämistä. Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaisesti tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Palvelu- ja kehittämiskeskukset toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön tavoiteohjauksessa edistäen nuorisolain ja hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteiden toimeenpanoa palvelemalla ja kehittämällä nuorisotoimialaa.

Avustusta haetaan ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Haku paperilomakkeella

Avustusta on edelleen mahdollista hakea myös paperilomakkeella.

Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset.

Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys avustuksen  käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, sillä hakemuksen liitteet voivat hävitä.

Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
 Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15
 Postiosoite: PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Vuoden 2017 avustukset myönnetään niiden säännösten mukaan, jotka ovat voimassa vuonna 2016. Näin tehdään siinäkin tapauksessa, että uusi nuorisolaki tulisi voimaan 1.1.2017.

Hakijan tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskus. Nimettyjen keskusten tulee ministeriön periaatepäätöksen (OKM/9/600/2010) mukaan toimia valtakunnallisesti ja niillä on oltava tarvittava osaaminen ja resurssit. Niiden palvelu- ja kehittämistehtävistä sovitaan ministeriön tavoiteohjauksessa.

Keskusten tulee toiminnassaan toteuttaa nykyisen nuorisolain (72/2006) sekä hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteita. Tämän tulee selkeästi käydä ilmi keskusten toimintasuunnitelmissa.

Avustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon keskuksen toiminnan laajuus sekä sen toiminnan merkitys nuorisotoimialalla. Omarahoitus katsotaan eduksi.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävään tarkoitukseen.  

Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.  
Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon ottaen hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.  

Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Avustus ei yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hyväksyttävät menot määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi menoiksi luetaan palkoista, palkkioista ja niiden sivukuluista vuodessa enintään 80 000 euroa vuodessa henkilöä kohti.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.  
Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista 348/2007)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2017 myönnetyistä avustuksista tehdään selvitykset opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa.

Paperiasioinnissa käytettävä selvityslomake (doc)

Nuoriso

Lisätietoja

Emma Kuusi
puh. 0295 30172
emma.kuusi@minedu.fi