Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä hieman kasvanut, mutta kopioijien määrä laskenut

Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.7.2019 10.37
Uutinen
Musiikkia kopioidaan edelleen eniten matkapuhelimeen ja tietokoneeseen.

Tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan miljoona suomalaista kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla on noin 275-297 miljoonaa kappaletta musiikki- ja videotiedostoja. Vuoden 2018 tutkimuksessa arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 242-264 miljoonaa tiedostoa.

Laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa musiikkia kopioi 210 000 ja videoaineistoa yli 890 000 15–79-vuotiaista Suomessa asuvaa. Musiikki- ja videoaineiston kopioijia on kaiken kaikkiaan yli miljoona. Kopioijien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 yksityistä kopiointia tekeviä oli vielä lähes 1,6 miljoonaa.

Vuonna 2019 arvio yksityisen kopioinnin kappalemääristä on hieman korkeampi kuin vuonna 2018. Musiikkitiedostoja on kopioitu enemmän kuin vuonna 2018. Videotiedostojen osalta kappalemäärä on lähes saman suuruinen kuin vuonna 2018. Suomalaiset (15–79-vuotiaat) kopioivat vuoden aikana kaiken kaikkiaan 275–297 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2018 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 242–264 miljoonaa tiedostoa.

Musiikkia kopioidaan edelleen eniten matkapuhelimeen ja tietokoneeseen. Videomateriaalin tallennuksessa käytetyin tallennusalusta on edelleen digiboksi.

Musiikkia kopioitaessa eniten käytetyt alkuperäislähteet ovat suoratoisto/streaming-palvelut (offline-tilaan tallennettu materiaali), internetistä ilmaiseksi tallennettavat tiedostot (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäiset CD-levyt. Videotallennukset ovat useimmin TV-ohjelmien tallennuksia.

Musiikkia on tallennettu viimeisellä tallennuskerralla suoratoisto/streaming-palveluista selvästi useammin kuin vuonna 2018. TV-ohjelmien tallentaminen digiboksille on hieman vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna.

Tutkimustulosten perusteella musiikin ja videoiden streaming-palveluiden sekä maksullisten TV-verkkopalveluiden käyttäjämäärät jatkavat kasvuaan.

Yli puolet musiikkia kopioineista olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Yli kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt hankintaan maksullista lähdettä. Musiikkiaineiston jotakin muuta kautta hankkivien määrä sekä maksullista lähdettä käyttävien osuus ovat alhaisempia kuin vuoden 2018 tutkimuksessa.

Videotiedostoja kopioineista yli kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Määrä ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2018. Maksullista lähdettä videotiedostojen hankintaan olisi käyttänyt yhtä suuri osuus kuin vuoden 2018 tutkimuksessa (18 % videosisältöä tallentaneista).

Kolme neljästä suomalaisesta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Eniten käytetyt kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus. Niissä ovat myös suurimmat kappalemäärät (sivumäärät). Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu aineisto puolestaan viranomaislomake, valokuva, oppimateriaali tai ruokaohje/resepti.

Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on useimmiten yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), julkishallinto tai jokin yritys. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 534–1276 miljoonaa sivua (Kopioston käyttämän aineistolajiluokituksen mukaan).

- - -

Taloustutkimus Oy toteutti keväällä 2019 kyselytutkimuksen yksityisestä kopioinnista ja sen laajuudesta. Taloustutkimuksessa kahdeksannen kerran toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli arvioida yksityisen kopioinnin volyymiä Suomessa kopioitujen tiedostojen määrällä mitattuna. Kyselytutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Tutkimus on seurantatutkimus aikaisempina vuosina toteutetuille kyselyille. Kyselyiden suunnittelua ja toteutusta on vuodesta 2015 lähtien ohjannut yksityisen kopioinnin tutkimuksen neuvottelukunta. Vuonna 2017 tutkimukseen lisättiin myös kopioinnista aiheutuvaa haittaa kartoittavia kysymyksiä sekä graafisen aineiston kopiointiin liittyviä kysymyksiä.