FI SV

Vuoden 2018 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.9.2018 10.01
Tiedote
Vuoden 2018 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin
Kuva: Linda Saukko-Rauta

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto myönnettiin tänä vuonna professori Kaisa Häkkiselle merkittävästä ja ahkerasta tiedonjulkistamisesta kielihistorian elävöittäjänä. Lisäksi myönnettiin seitsemän valtionpalkintoa esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen luovutti palkinnot Säätytalolla Helsingissä keskiviikkona 26.9.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot merkittävästä ajankohtaisesta tai esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä tiedonjulkistamistyöstä. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on OKM:n asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla.

– Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoilla nostetaan esille ajankohtaista ja laadukasta tutkimusta. Palkinnoilla tuetaan tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. 50 vuotta täyttävillä palkinnoilla alleviivataan tutkimuksen merkitystä. Kun maailma on täynnä informaatiota ja joukossa on myös epäasiallisia vaikutusyrityksiä ja suoranaisia valeviestejä, tutkitun tiedon merkitys korostuu, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Erityisen ansioituneesta ja pitkäjänteisestä työstä myönnetään tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Elämäntyöpalkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa ja muut palkinnot 15 000 euroa. Työryhmä teoksesta Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken palkittiin 20 000 eurolla.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisten tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen jakamisesta.


Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto:
 

Professori Kaisa Häkkinen merkittävästä ja ahkerasta tiedonjulkistamisesta kielihistorian elävöittäjänä

Professori Kaisa Häkkinen on suomen kielen ja sukukielten tutkija. Hänen erikoisalaansa on kielihistoria. Hän on tutkinut sekä kielen esihistoriallisia varhaisvaiheita, että kirjoitetun ajan historiaa Agricolasta 1800-luvulle saakka.

Häkkinen on ansioitunut sanaston tutkijana. Hän on laatinut suurelle yleisölle tarkoitetun suomen kielen etymologisen sanakirjan, josta on helppo tarkistaa, millaisia polkuja tämän päivän sanasto on kulkenut. Häkkinen on pitänyt vuosikymmenet sananselityspalstaa Tiede-lehdessä ja pitänyt lukuisia yleisöluentoja. Häkkisen ansiosta tiedämme, että ”keltanokka” on yhteistä eurooppalaista perua ja että sanonnassa ”katin kontit” sana ”kontti” tarkoittaa kissan jalkoja.

Lisäksi Häkkinen on tehnyt yhteistyötä biologien kanssa kuvaamalla suomen kielen lintujen ja kasvien nimitysten kehitystä.

Professori Kaisa Häkkinen on innostava ja asiantunteva kielen ja humanistisen ymmärryksen edistäjä. Hänet palkitaan vuosikymmenten mittaisesta ansiokkaasta kielitiedon jakamisesta.


Palkinnot esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta:
 

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä innokkaana ravitsemustiedon levittäjänä

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja väsymätön tutkimustiedon puolustaja kiihkeitä tunteita herättävässä keskustelussa ruuasta ja terveydestä.

Fogelholm esiintyy ahkerasti asiantuntijana mediassa, popularisoi ja tulkitsee uutta tutkimustietoa sekä kommentoi muotidieettejä ja itseoppineiden bloggarien suosituksia. Hän kertoo tieteestä sujuvasti eri välineissä ja kannustaa muita tutkijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa journalistinen media ja internetin keskustelupalstat ovat tulvillaan enemmän tai vähemmän luotettavaa tietoa ravitsemuksesta ja ruuan terveysvaikutuksista.

Koska ravintokeskustelu herättää nykyisin kiihkeitä tunteita, Mikael Fogelholm on saanut osakseen runsaasti henkilökohtaista parjausta varsinkin sosiaalisessa mediassa. Väsymättömästi hän kuitenkin osallistuu keskusteluun ja puolustaa tutkimustietoon pohjautuvia näkemyksiä ja suosituksia.


Diplomi-insinööri Sisko Loikkanen merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä asiantuntevana ja monimutkaisia aiheita valaisevana tiedetoimittajana

Diplomi-insinööri Sisko Loikkanen on pitkän linjan tiedetoimittaja, jonka työssä yhdistyvät intohimo ja asiantuntemus.

Loikkanen on avannut monipuolisesti tieteen saloja radiokuuntelijoille vuodesta 1991 lähtien. Hän myös opettanut, työskennellyt Suomen Akatemiassa ja kirjoittanut tieteestä, mutta ennen kaikkea hänen äänensä on tullut tutuksi Ylen Tiedeykkösestä. Sisko Loikkasen matkassa yleisö on päässyt ihailemaan milloin kuukauden tähtitaivasta, milloin tutustumaan kvanttitietokoneeseen. Loikkanen on kertonut vaikeistakin kemian ja fysiikan ilmiöistä ymmärrettävästi. Hän on tarjonnut yleisölle myös globaalin näkymän tieteeseen ja nostanut haastatteluissaan esille kansainvälisesti merkittäviä tutkijoita.

Sisko Loikkasen tiedetoimittajuudessa on annos hyvää kansanvalistushenkeä, jolla hän on kertonut monimutkaisista tiedeilmiöistä yleistajuisesti.  


Kirjastonhoitaja Kari Vaijärvi merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä lasten ja nuorten tietokulttuurin ja lukutaidon edistäjänä

Kari Vaijärvi on monitoiminen kulttuurin edistäjä. Päätyössään hän oli kirjastonhoitaja, mutta sen ohessa hän on toiminut laajasti lastenkulttuurin parissa. Vaijärvi on toimittanut lastenkulttuurilehti Tyyris tylleröä, kirjoittanut lapsille tieto- ja kaunokirjoja, vieraillut kouluissa, kirjoittanut kirjakritiikkiä ja blogia. Vaijärven työ kirjavinkkareiden kouluttamisessa vaatii erityistä arvostusta, sillä hän on tietokirjavinkkaamisen uranuurtaja. Hän on julkaissut nelisenkymmentä kirjaa. Uusimmat kirjat Toden teolla ja Totta tosiaan esittelevät lasten ja nuorten tietokirjallisuutta. Vaijärven tuotantoon kuuluu myös selkokielisiä kirjoja, sillä kaikilla tulee olla pääsy kirjakulttuuriin.

Vaijärvi on innostava esiintyjä. Hän vierailee kaikilla koulutusasteilla päiväkodeista yliopistoihin ja pystyy tarjoamaan näkökulmia kirjallisuuteen, faktaan ja fiktioon. 

Lastenkulttuurin kehittäjänä ja vinkkarina Vaijärvi on edistänyt lasten ja nuorten lukutaitoa ja siten tukenut osallisuutta kulttuuriin ja yhteiskuntaan.


Tutkija, psykologi Perttu Immonen teoksesta Suomen rahvaan historia. Kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle

Perttu Immosen kirjoittama Suomen rahvaan historia sai alkunsa sukututkimuksesta.  Sukujohtoihin liitetyt kuvaukset menneisyyden ihmisten elämästä ja niitä ohjailleista historian tapahtumista laajentuivat järkälemäiseksi tietoteokseksi rahvaan historiasta.

Arjen ja tavallisen ihmisen historia on ollut historiantutkijoiden mielenkiinnon kohteena viimeistään 1980-luvulta lähtien. Kansatieteilijät ovat olleet siitä kiinnostuneita jo paljon aiemminkin. Valmista materiaalia rahvaan menneisyydestä on siis ollut runsaasti tarjolla odottamassa näkijää, joka koostaisi siitä kokonaisesityksen. Perttu Immosen teos vastasi tähän odotukseen.

Aiemman tutkimuksen tietoja Immonen on höystänyt arkistojen kätköistä löytämillään mainioilla tapausesimerkeillä. Immosen kirja on vetävästi kirjoitettu, ja se suorastaan tempaisee lukijan mukaansa seuraamaan kolmen suvun vaiheita ja seikkailuja eri puolilla Suomennientä keskiajan lopulta 1800-luvun alkuun. Tämä on kirja kaikille historiasta kiinnostuneille.


Toimittaja Hanna Nikkanen ja työryhmä Silja Annila, Elli Harju, Sanni Harmanen, Tiina Heikkilä, Juho Kankaanpää, Esa Keskinen, Ella Kiviniemi, Minea Koskinen, Linda Manner, Sanni Mattila, Jannika Melkko, Erkki Mervaala, Markus Mäki, Samuli Niinivuo, Alma Onali, Sanna Pekkonen, Lasse Poser, Johannes Roviomaa, Reetta Rönkä, Sinikka Suominen ja Kaisa Uusitalo teoksesta Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

Tampereen yliopiston 21 journalistiikan opiskelijan ja heidän ohjaajansa, vierailijaprofessori Hanna Nikkasen teos Hyvän sään aikana kertoo ilmastonmuutoksesta. Kirjan tavoitteena ei ole kuvata ilmastonmuutosta vain tulevien sukupolvien haasteena vaan koko ajan tapahtuvana mullistuksena.

Tämän lupauksen kirja lunastaa erinomaisella feature-journalismista tutulla otteella, jossa asiat tuodaan esille ihmisten ja tekojen kautta. Tietokirjoittajat vievät lukijan tutkimusmatkalle Suomeen, jossa eletään jo kaikenmuutoksen (everything change) keskellä. Juttutyypit vaihtelevat talousjournalismista henkilöpotretteihin, paikallisjournalismista politiikkaan.

Erityiskiitoksen ansaitsee myös kirjan esteettinen ulkoasu, jossa kuvat ja tietokuviot välittävät tietoa ja herättävät tunteita.

Kirja todistaa, että ilmastojournalismi voi olla kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa, pelottavaa mutta myös toiveikasta.  


Professori Heikki Oja teoksesta Universumi

Tähtitiede, astrofysiikka ja kosmologia elävät voimakasta kehitysvaihetta uusien ja entistä tarkempien havaintolaitteiden myötä. Ne tuottavat täsmätietoa maailmankaikkeuden ilmiöistä.

Teos Universumi on kattava, upeasti kuvitettu ja selkeästi kirjoitettu tietokirja universumin tarinasta ja maailmankaikkeudesta kokonaisuutena. Teos kuvaa, miten tähtitieteellinen maailmankuva on kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja esittelee uusinta tietoa. Avaruuden ilmiöt käydään läpi edeten lähiavaruudesta, planeettakunnasta, tähtiavaruuteen, galaksimaailmaan ja universumin suurimman mittakaavan ilmiöihin. Kukin ilmiö on ytimekkäästi käsitelty yhdellä hienosti kuvitetulla aukeamalla siten, että lukijalle syntyy kokonaiskuva universumin historiasta ja sen tapahtumien huikeasta kirjosta.

Kirja tarjoaa myös katsauksen siihen, miten tähtitaivaan tutkiminen etenee. Läheisten, elämälle suotuisten planeettojen etsintä jatkuu. Pimeä aine ja pimeä energia odottavat yhä selitystään. Alkuräjähdyksen jälkeinen kosminen aamunkoitto, ensimmäisten tähtien ja galaksien syntyminen, tarkentaa kuvaa siitä, miten nykyiset universumin rakenteet ovat syntyneet. Ovatko eräisiin alkuräjähdysteorioihin liitetyt mallit lukemattomista rinnakkaisista universumeista mahdollisia?

Heikki Ojan Universumi-teos on loistava esitys omasta maailmankaikkeudestamme.


Filosofian maisteri, toimituspäällikkö Joonas Pörsti teoksesta Propagandan lumo. Sata vuotta mielten hallintaa

Elämme jälleen propagandantäyteistä aikaa, jota luonnehtivat sellaiset termit kuin totuudenjälkeisyys, informaatiovaikuttaminen, infosota, disinformaatio ja trollaaminen.

Joonas Pörstin teos Progandan lumo on erittäin ajankohtainen ja tarpeellinen opettaessaan meille, kuinka ihmismieliin on vaikutettu ja vaikutetaan vääristelevän propagandan keinoin. Pörsti kuvaa seikkaperäisesti propagandan historiaa alkaen ensimmäisestä maailmansodasta, siirtyen kansallissosialistien ja Neuvostoliiton propagandasta liittoutuneiden Irakin sodan psykologiseen valmisteluun, nykyisen Venäjän informaatiovaikuttamiseen sekä Isisin uskonnolliseen sotaan houkuttelevaan viestintään.

Joonas Pörsti kertoo journalistisen sujuvasti ihmismieliin vaikuttamisen perusmenetelmistä. Tämä tieto on hyvää vastalääkettä propagandalle, sillä se opettaa meille tärkeää viestinnän kriittistä lukutaitoa ja kykyämme torjua suostutteluyritykset.

Lisätietoja: pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, p. 040 733 5935

- Tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen taustasta

- Kuvia tilaisuudesta
 

Korkeakoulutus ja tiede Sanni Grahn-Laasonen Tiede