Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot kahdelle järjestäjälle

Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.11.2018 11.59
Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot kahdelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle: Etelä-Savon Koulutus Oy:lle ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle. Lisäksi Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymälle myönnettiin kunniamaininta. Palkinnot jakoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen 13.11. Lappeenrannassa ammatillisen koulutuksen seminaarin yhteydessä.

Laatupalkintokilpailun teemana vuonna 2018 oli opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi. Teemalla haluttiin korostaa hyvinvoinnin merkitystä osana ammattiosaamista ja työssäjaksamista.
 
- Uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimivaa laadunhallintaa niin kansallisella kuin koulutuksen järjestäjän tasolla. Nyt myönnettävät palkinnot ovat tunnustus esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämisessä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
 

Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.

Lisätietoja: opetusneuvos Jukka Lehtinen (OKM), puh. 02953 30183


Palkintoperustelut:


Etelä-Savon Koulutus Oy
Etelä-Savon Koulutus Oy on Mikkelin ja Pieksämäen kaupunkien omistama toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja sitä tukeviin palveluihin erikoistunut osakeyhtiö, joka ylläpitää Etelä- Savon ammattiopistoa (Esedu). Ensisijaisena toiminta-alueena on koko Etelä-Savo ja toimipisteitä on Mikkelissä ja Pieksämäellä. Esedu tarjoaa tutkintotavoitteista koulutusta kaikilla koulutusaloilla ja yli 70 tutkintoon. Vuonna 2017 Esedussa opiskeli 3153 vuosiopiskelijaa, joista noin 2300 ammatilliseen perustutkintoon.
                                          
Etelä-Savon ammattiopistossa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja se on yksi keskeinen toiminnan painopiste. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi ja sen johtaminen on tunnistettu muodostuvan hyvin tekemisestä, esim.  henkilöstön ja opiskelijoiden arvostuksesta, vastuullisuudesta, proaktiivisesta toiminnasta, matalasta hierarkiasta ja siitä, että kukin tietää omat vastuualueensa ja tehtävänsä. Kun asiat tehdään hyvin ja tinkimättömästi, toiminta tuottaa hyvinvointia niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle. Samanaikaisesti Esedussa on hyviä käytäntöjä hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa.
 
Esedulla on useita hyviä ja toimivia, innovatiivisia käytänteitä, mikä indikoi hyvää reagointikykyä ja luovuutta sekä kehittämis- ja kehittymispotentiaalia. Muutosten johtaminen on toteutettu haastamalla ja osallistamalla henkilöstöä aktiivisesti oman työnsä kehittämiseen. Osallisuutta tukevat mm. moninaiset koulutustilaisuudet ja tapaamiset, reformityöpajat, yhteinen opetuksen toteutussuunnitelmien tekeminen ja osaamisen kehittämisen malli työuran eri vaiheisiin. Organisaatiosta ja sen toiminnasta huokuu vahva vuorovaikutus ja yhteisöllisyys sekä arvostus. Lukuvuosi 2016 – 2017 nimettiin hyvinvoinnin teemavuodeksi, jonka aikana sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvointi oli monipuolisesti esillä. Johtajien ja esimiesten kehittyminen nähtiin oleellisena osana henkilöstön kehittämistä ja painopisteeksi valittiin henkilöstöjohtamisen kehittäminen. Ohjelma sisälsi mm johtajien ja esimiesten osaamiskartoituksiin perustuvan muutosvalmennuksen.
 
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (Sedu) on suuri, monialainen koulutuksen järjestäjä. Sedun ensisijainen toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa, jossa sillä on opetuspisteitä useamman kunnan alueella. Sedun osuus koko Etelä-Pohjanmaan ammatillisesta koulutuksesta on 75 %. Sedun opiskelijamäärä oli vuonna syksyn laskentapäivänä 4036 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksen opiskelijavirta oli vuonna 2017 7136 opiskelijaa.
 
Hyvinvointi on ollut Sedun keskeinen strateginen tavoite vuosia. Hyvinvointi strategisena tavoitteena nähdään kytkeytyvän useisiin prosesseihin ja se on toimintaa läpileikkaavaa, mikä näyttäytyy myös ulkoisille sidosryhmille. Sedu kytkee strategiansa aluekehityksen strategioihin ja valtakunnallisiin uudistuksiin. Strategiatyöhön osallistuvat laajasti henkilöstö ja sidosryhmät. Johto on reagoinut ennakoiden ja aktiivisesti ammatillisen koulutuksen reformiin mm. uudistamalla organisaatiorakennetta ja toteuttamalla syksyllä 2017 itsearvioinnin reformikuntotestillä, jonka avulla kartoitettiin organisaation valmiutta ja tilannetta reformin toimeenpanon näkökulmasta. Toimivia toimintamalleja jaettiin hyvinä käytänteitä organisaation sisällä, kesken olevia asioita ja niiden etenemistä seurattiin sekä tehtiin tarvittavia panostuksia.
 
Sedu on asettanut strategisen tavoitteen tukea henkilöstöä muutoksessa (Hyvinvoiva Sedu-henkilöstö) ja Sedulla on monia toimintamalleja henkilöstön tukemiseen, esimerkkinä digitaaliset osaamismerkit ja pelioppimiseen panostaminen, mitä osaamista voidaan hyödyntää myös opetuksessa. Sedu on koulutusmyönteinen ja tarjolla on erilaisia mahdollisuuksia. Henkilöstö voi kehittää työelämäosaamistaan mm. palkallisilla työelämäjaksoilla ja strategisia tavoitteita tukevassa hanketoiminnassa. Henkilöstölle on tarjolla monipuoliset hyvinvointipalvelut mm.  mentorointi, monipuoliset palkitsemiskäytännöt, sapattivapaat, kuntayhtymän ikäohjelma sekä varhaisen tukemisen toimintamalli.

Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä on Valkeakosken, Akaan, Lempäälän, Kangasalan, Pälkäneen ja Urjalan omistama toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävä kuntayhtymä, joka ylläpitää Valkeakosken ammattiopistoa (VAAO). VAAOn toimipaikka sijaitsee Valkeakosken kaupungissa ja pääasiallinen toiminta-alue on Etelä-Pirkanmaa. VAAO tarjoaa monialaista tutkintotavoitteista koulutusta sekä työelämälle kohdennettuja lyhyt- ja täydennyskoulutuksia. Vuonna 2017 VAAOssa opiskeli 1370 opiskelijaa, joista noin 1070 ammatillisiin perustutkintoihin. VAAOssa työskentelee noin 130 henkilöä koulutuksen, tukipalveluiden ja kehittämispalveluiden tehtävissä.
 
Valkeakosken ammattiopistossa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi ymmärretään laajana kokonaisuutena, joka on tunnistettu ja otettu huomioon myös organisaation arvoista johdetuissa palvelulupauksissa ja edelleen niistä johdetuissa tavoitteissa. VAAOssa ymmärretään hyvinvoinnin merkitys koulutuksen järjestämisen tavoitteiden saavuttamiselle. VAAOn avoin, välittävä ja osallistava toimintakulttuuri tukee hyvinvointia. Palvelulupaukset tunnetaan läpi organisaation ja niiden toteutumisen edistäminen arjessa on henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tahtotila. Myös sidosryhmät tunnistavat hyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja ovat mukana niitä edistämässä. Erinomaista on, että organisaation sisäinen vuorovaikutus toimii hyvin ja yhteinen ymmärrys hyvinvoinnista ja sen tavoitteista kulkee läpi organisaation.
 
Henkilöstö on tunnistettu strategiseksi voimavaraksi. VAAOssa ajatellaan, että kun henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan ja henkilöstö voi hyvin, opiskelijoilla on erinomaiset edellytykset voida hyvin. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia johdetaan selkeillä tavoitteilla ja kannustaen, minkä tulokset näkyvät esimerkiksi valtakunnallista alhaisempana opintojen keskeyttämisten määränä. Erinomaista on koko opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen ja erityisesti erityisopetuksen ja ohjausosaamisen kehittäminen, jolla tuetaan kaikkien opiskelijoiden hyvinvointia. Erinomaista on myös opiskelijahuollon palveluiden merkityksen näkeminen osana laajempaa hyvinvoinnin kokonaisuutta. Opiskelijahuollon palvelut ovat erinomaisesti järjestetty saataville ja integroitu osaksi oppilaitoksen arkea.

Liikunnan positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja oppimistuloksiin on tunnistettu. Liikkuva VAAO -hankkeessa luodulla toimintamallilla lisätään matalalla kynnyksellä, monipuolisesti ja asiakaslähtöisesti opiskelijoiden ja henkilöstön fyysistä aktiivisuutta ja siten opiskelu- ja työkykyä. Liikunta on integroitu opiskelu- ja työpäivään ja opetukseen, mikä samalla lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta oppilaitoksessa.

Ammatillinen koulutus Sanni Grahn-Laasonen