FI SV

Valtioneuvosto antoi selonteon liikuntapolitiikasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.10.2018 13.26
Tiedote
Valtioneuvosto antoi selonteon liikuntapolitiikasta

Valtioneuvosto on hyväksynyt eduskunnalle annettavan liikuntapoliittisen selonteon. Selonteko kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta. Jyväskylän yliopisto on tuottanut selonteon tausta-aineistoksi kattavan tutkimuskatsauksen.

”Liikuntapoliittinen selonteko on Suomen historian ensimmäinen. Selonteko linjaa 2020-luvun liikuntapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Selonteon tavoitteena on lisätä liikkumista kaikissa ikäluokissa”, sanoo urheiluministeri Sampo Terho.

Liikunnalla on myönteinen vaikutus väestön terveydelle ja hyvinvoinnille sekä merkittävä rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä. Liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen haaste, jonka kustannusvaikutukset vuositasolla ovat yli kolme miljardia euroa. Selonteon mukaan liikunnalla on itseisarvoinen merkitys mielekkään elämän peruspilarina.

”Liikkumattomuuden kustannukset ovat samassa mittakaavassa kuin työttömyyden. Liikuntaa tulee olla tarjolla kattavasti elämänkulun kaikissa vaiheissa ja siellä, missä ihmiset muutenkin ovat. Tämä vaatii yhteiskunnalta lisäinvestointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin kansanterveyshyötyinä”, sanoo Terho.

”Liikuntapaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien tulee olla kaikkien saatavilla toimintakyvystä, sosiaalisesta taustasta tai varallisuudesta riippumatta.”

Liikunnan lisääminen elämänkulussa

”Selonteon valmistelussa on kuultu laajasti liikuntajärjestöjä, urheilijoita, valmentajia, kuntia ja muita sidosryhmiä. Lisäksi avoimessa verkkokuulemisessa jokaisella oli mahdollisuus osallistua suomalaisen liikunnan kehittämiseen”, ministeri Terho kertoo.

Selonteossa esitetään toimenpiteitä liikunnan lisäämiseksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen oppilaitoksissa, korkeakouluissa, puolustusvoimissa, työelämässä, terveydenhuollon palveluissa ja vanhusten palveluissa. Osa esityksistä on ehdollisia, koska tarvittavista resursseista voidaan päättää vasta seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä.

Liikuntaneuvontaa osana elintapaohjausta tulee vahvistaa neuvoloissa. Alle kouluikäisille lapsille tulisi toteuttaa kattava Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma vuosina 2020–2022 liikunnan saamiseksi osaksi jokaista päivää. Myös koululiikunnan määrää tulisi 2020-luvulla lisätä asteittain. Toisen asteen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan tulisi investoida valtion tukea myös vuoden 2019 jälkeen. Korkeakouluissa tulisi toteuttaa kattava kolmivuotinen hanke osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa vuosina 2022–2024.

Varusmiesten kunnon parantamiseksi tulisi käynnistää kokeiluhanke, jossa kunnat tarjoavat ilmaiseksi ja valtion tuella kolmen kuukauden ajan ohjattua liikuntaa ennen palvelukseen astumista. Työyhteisöissä elämäntapaohjaus ja liikuntaneuvonta tulee saada osaksi työterveyshuoltoa. Työmatkaliikuntaa tulee edistää ja työyhteisöliikuntaa lisätä.

Vanhusten kotipalveluissa tulisi käynnistää kokeilu, jossa liikuntaneuvoja kiertäisi kotipalveluiden piirissä olevien vanhusten luona pitämässä liikuntatuokioita. Vanhusten laitospalveluissa tulisi myös käynnistää kokeiluhanke siitä, miten liikunta saataisiin osaksi jokaista päivää.

Liikuntapaikkarakentamisen edistäminen

Liikuntapaikkarakentamista tukemalla julkishallinto edistää merkittävästi liikuntaharrastuksia. Selonteon yhteydessä toteutettuun verkkokyselyyn vastanneet pitivät liikuntapaikkarakentamisen tukemista valtion tärkeimpänä liikuntapoliittisena toimenpiteenä.

Liikuntapaikkarakentamisen tuen osuutta valtion liikuntapolitiikassa tulee lisätä. Sen lisäksi 2020-luvun alussa tarvittaisiin noin 20 miljoonan euron suuruinen kertaluontoinen lisäpanostus ensisijaisesti peruskorjauksiin.

Liikuntapaikkarakentamista tulee kunnissa kehittää yhdessä asukkaiden kanssa. Jokaisen kunnan tulisi laatia analyysi kunnan liikuntaolosuhteiden nykytilasta, jossa otetaan huomioon myös kävely- ja pyörätieverkoston kehittäminen sekä luontoliikunta.

Liikuntasuunnittelussa koulujen ja liikuntapaikkojen välinen yhteys on tärkeää. Koulujen ja oppilaitosten tilojen vapaa-ajan käyttöastetta on nostettava huomattavasti.

Liikunnan kansalaistoiminta ja seuratoiminta

Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmää kehitetään yleisavustuspainotteisemmaksi. Tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa avustuskriteereitä sekä luoda järjestelmään läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Näin järjestöillä voisi olla alustava tieto avustustasosta useammaksi vuodeksi kerrallaan. Tällä vähennetään hallintotyötä ja mahdollistetaan pitkäjänteinen kehitys.

Liikuntajärjestelmän toimivuus edellyttää, että kunnat osoittavat merkittävässä määrin avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille ja myös osoittavat liikuntapaikat joko maksutta tai hyvin edullisesti urheiluseurojen käyttöön ainakin lasten ja nuorten toiminnan osalta. Seuratuen kohdentumista erityisesti kaikkein vähävaraisimpien perheiden lasten liikunnan edistämiseen on syytä seurata ja tarvittaessa korottaa seuratukea vähävaraisten perheiden liikuntaharrastusten tukemiseksi. Harrastuspassi otetaan käyttöön.

Valtio luo edellytyksiä liikunnalle ja huippu-urheilulle

Urheiluministeri Terhon mukaan huippu-urheilijan uran vetovoimaa on Suomessa parannettava. ”Tukea on suunnattava lisää erityisesti ruohonjuuritasolle eli suoraan urheilijoille ja valmentajille”, ministeri Terho sanoo. ”Olympiarahaston perustaminen on erinomainen alku huippu-urheilun rahoituksen parantamiseksi.”

”Selonteon mukaan valtion huippu-urheilurahoitusta tulee lisätä 2020-luvulla ja suunnata erityisesti urheilijan uralle valmistavaan nuoruusvaiheeseen. Selonteossa myös linjataan, että huippu-urheilun johtamisvastuu keskitetään Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön”, lisää Terho.

Valtion rahoitus liikuntaan perustuu rahapelitoiminnan tuottoihin. Tämänhetkinen valtion liikuntabudjetti on noin 155 miljoonaa euroa vuodessa. Selonteossa esitettyjen toimenpiteiden kokonaislisäinvestointi liikuntaan olisi 2020-luvun alkuvuosina noin 120 miljoonaa euroa.

Valtion talousarviossa liikunta on käytännössä kokonaan riippuvainen rahapelitoiminnan tuotoista. Selonteossa esitetään, että liikuntabudjettia kasvatetaan ja rakennetta muutetaan siten, että lisätään asteittain ja pysyvästi liikunnan budjettirahoitusta 2020-luvulla. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen investoinnista sovitaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Laajamittaisempi budjettirahoitus mahdollistaisi pysyvästi suuremman panostuksen veikkausmomentin puolelta kansalaisten fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja myös liikuntapaikkarakentamisen, liikunnan kansalaistoiminnan ja huippu-urheilun nykytasoa selvästi suuremman tuen. Panostus fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tulee nähdä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Lisätietoja:

- ylijohtaja Esko Ranto, p. 02953 30115
- erityisavustaja Toni Ahva (ministerin haastattelupyynnöt), p. 02953 30340

Muualla verkossa

Valtioneuvosto.fi – Valtioneuvoston selonteot, tiedonannot ja periaatepäätökset
Valtion liikuntaneuvosto -Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi 

Liikunta Sampo Terho