Väliraportti: EU-maista tulevien opiskelijoiden määrä kasvoi, EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien määrä väheni

Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.11.2018 10.00
Uutinen

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat perineet lukuvuosimaksuja 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneilta Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto vähensi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää. EU/ETA-maista tulevien uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä sen sijaan kasvoi verrattuna edellisiin vuosiin. Tiedot käyvät ilmi lukuvuosimaksujen seuranta- ja arviointityöryhmän väliraportista.

Maksuvelvollisia opiskelijoita oli lukuvuonna 2017–2018 yhteensä 1 372. Lukuvuosimaksun suuruus vaihteli korkeakoulusta ja tutkinnon tasosta riippuen 2 100 eurosta 18 000 euroon. Maksujen suuruus vaihteli myös korkeakoulun sisällä.

Korkeakoulut ovat ottaneet käyttöön erilaisia apurahajärjestelmiä. Apurahat kattavat korkeakoulusta riippuen 10–100 % lukuvuosimaksusta, lisäksi joissakin korkeakouluissa on haettavissa myös elinkustannusapuraha. Apurahoja myönnettiin 25–100 %:lle korkeakoulun lukuvuosimaksuvelvollisista. Korkeakoulujen myöntämät apurahat katetaan pääosin lukuvuosimaksuista saaduilla tuotoilla. Joillakin korkeakouluilla oli käytettävissä myös erillinen lahjoituksiin perustuva stipendirahasto.

Korkeakoulun myöntämän apurahan sai yhteensä 1 014 opiskelijaa eli 74 % kaikista maksuvelvollisista opiskelijoista. Lukuvuosimaksun maksoi kokonaan 277 opiskelijaa.

Korkeakoulujen arvioiden mukaan lukuvuosimaksuista kertyi korkeakouluille yhteensä 2,7 miljoonaa euroa.

Vieraskielisten ohjelmien tarjonta pysynyt lähes samana – opiskelijat tyytyväisiä

Suomalaisissa korkeakouluissa oli lukuvuonna 2017–2018 yhteensä 343 vieraskielistä ohjelmaa. Suurin osa korkeakouluista ei näe maksujen käyttöönotolla olleen vaikutuksia vieraskielisten ohjelmien tarjontaan. Opiskelijakyselyyn vastanneista lähes 90 % oli tyytyväisiä tutkintonsa sisältöön.

Tarvitaan selkeät tavoitteet ja apurahajärjestelmät uudistettava

Lukuvuosimaksujen seuranta- ja arviointityöryhmän mukaan korkeakoulujen kansainvälistymisen edistäminen edellyttää korkeakouluilta selkeitä tavoitteita. Korkeakoulujen tulisi strategisella tasolla määrittää laadullisten tavoitteiden lisäksi myös määrällisiä tavoitteita kansainvälisille ohjelmille, opiskelijoille ja lukuvuosimaksujen tuotoille.

Ensimmäisen vuoden kokemukset osoittavat, että korkeakoulujen nykyisiä apurahajärjestelmiä pitää uudistaa, jotta lukuvuosimaksujen käyttöönoton tarkoitus toteutuisi ja maksut toisivat voimavaroja koulutuksen kehittämiseen. Kansainvälisen näkyvyyden ja vetovoiman lisäämiseksi olisi syytä selvittää mahdollisuus käynnistää kansallinen apurahaohjelma. Lukuvuosimaksuja ja apurahoja koskevan tiedon pitäisi olla helposti ja oikea-aikaisesti saatavissa korkeakouluista ja keskitetyistä palveluista.

Kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta suurimpia haasteita ovat integroituminen korkeakouluyhteisöön sekä työelämäyhteyksien ja verkostojen puuttuminen. Korkeakoulujen tulee varmistaa, että palveluita ja mahdollisuuksia osallistua korkeakouluyhteisön toimintaan myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä on riittävästi. Korkeakoulujen pitää yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa kiinnittää erityisestä huomiota rakenteisiin ja toimintaan, jotka mahdollistavat kansainvälisen opiskelijan harjoittelun ja työllistymisen. Ylioppilas- ja opiskelijakunnat voivat myös vahvistaa rakenteita, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden verkostoitumista ja viihtymistä Suomessa.

Lukuvuosimaksuja peritään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Tavoitteena on edistää korkeakoulujen mahdollisuuksia koulutusvientiin sekä laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa.

Väliraportin tiedot perustuvat talven ja kevään 2018 aikana korkeakouluille ja opiskelijoille suunnattuihin kyselyihin, tilastotietoihin sekä korkeakouluverkostojen keräämiin aineistoihin ja yhteisissä seminaareissa käytyihin keskusteluihin.

Seuranta- ja arviointiryhmän väliraportti

Lisätietoja:

Opetusneuvos, ryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen p. 0295 330335

Opetusneuvos Maija Innola p. 0295 330120

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus