Uusia ehdotuksia maahanmuuttajien varhaiskasvatukseen ja kielen osaamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.1.2019 10.20
Tiedote

Maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen edistämistä pohtinut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti esityksensä ministeri Grahn-Laasoselle keskiviikkona 16.1. Raportissa painottuvat opettajien saatavuuteen ja kelpoisuuteen liittyvät kysymykset, varhaiskasvatuksen merkitys, perusopetukseen valmistavan opetuksen tilanne ja suomen/ruotsin kielen osaamiseen/opetukseen liittyvät haasteet. Esitykset täydentävät vuosina 2016 ja 2017 laadittuja ehdotuksia.

Opettajankoulutuksen aikana tulisi huomioida vahvemmin kulttuurinen moninaisuus ja siihen liittyvä osaaminen. Opettajaksi opiskelevien on jo koulutuksen aikana saatava kokemusta kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvistä oppimateriaaleista ja käytöstä. Kulttuurinen moninaisuus tulee huomioida myös opettajien täydennyskoulutuksessa.

Maahanmuuttajataustaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opettajiston määrä selvitetään vuoteen 2020 mennessä ja tietojen pohjalta tehdään ehdotukset henkilöstön määrän lisäämiseksi.

Varhaiskasvatuksessa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ainakin 20 tuntia viikossa tulee esityksen mukaan edistää mm. kuntien palveluohjausta kehittämällä. Perheen kotoutumissuunnitelmaan tulisi liittää aina perheen alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksen ja/tai esiopetuksen järjestäminen. Samalla painotettaisiin kielenopiskelun merkitystä.  
Varhaiskasvatusta järjestämällä voidaan myös parantaa äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutuksiin.

Perusopetuksen osalta työryhmä esittää harkittavaksi, että oppivelvollisuutta pidennettäisiin ajallisesti niiden osalta, jotka eivät saa suoritettua perusopetuksen oppimäärää säädetyssä ajassa. Oppivelvollisuus päättyy sen lukuvuoden lopussa sinä kalenterivuotena, jona nuori täyttää 17 vuotta. Osalla perusopetuksen loppuvuosina maahan tulleista nuorista koulutus saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi.
Maahanmuuttajalasten ja maahanmuuttajataustaisten lasten heikompien oppimistulosten syitä työryhmä esittää selvitettäväksi tutkimukseen perustuen.

Korkeakoulujen tulisi tukea kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita opintojen loppuvaiheessa, harjoittelussa ja työllistymisessä. Esimerkiksi työelämäyhteyksien vahvistaminen ja tehostettu tuki maahanmuuttajaopiskelijoiden harjoittelujen aikana kehittää opiskelijoiden työelämätaitoja, tukee työnantajia ja helpottaa työelämään integroitumista.

Työryhmä ehdottaa myös korkeakouluopiskelijoiden oleskelulupaprosessin kehittämistä tukemaan työperäistä maahanmuuttoa.

_ _ _

Hallituksen tavoitteena on, että maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymistä nopeutetaan.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmät ovat laatineet yhteensä 99 toimenpidettä maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttamiseksi ja integroitumisen edistämiseksi. Ammatilliseen koulutukseen pääsyä on edistetty joustavoittamalla kielitaitovaatimuksia ja tavoitteena on kielellisten ja ammatillisten taitojen kehittyminen samanaikaisesti. Aikuisten perusopetus on uudistettu ja vapaaseen sivistystyöhön on luotu uusi koulutusmalli erityisesti luku- ja kirjoitustaidon ja suomen- tai ruotsin kielen opiskeluun.

Vastuukorkeakoulut huolehtivat korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjauksesta soveltuvien opintojen pariin. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalveluihin on lisätty määrärahoja.
_ _ _

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijamäärän vuoksi 5.11.2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet.
Ohjausryhmä julkaisi väliraporttinsa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset helmikuussa 2016. Loppuraportti Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II tuli helmikuussa 2017.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti 9.4.2018 jatkotyöryhmän, jonka tehtävänä on ollut seurata maahanmuuttajien koulutusta ja kotoutumista koskevien uudistusten etenemistä toimialalla ja tehdä ehdotukset tarvittavista uusista toimenpiteistä.
_ _ _
Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2017 yhteensä 384 123 eli seitsemän prosenttia. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 84 ja toisen polven 16 prosenttia.
_ _ _

Työryhmän esitys Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset III

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja Kirsi Heinivirta (OKM), puh. 02953 30136