Työryhmä: Koulut hyödyntämätön mahdollisuus liikunnallisen elämäntavan lisäämisessä

Seuraavaan hallitusohjelmaan ajatus joustavasta koulupäivästä ja toiminnallisuus osaksi koulun arkea ja muiden oppiaineiden kokonaisuutta, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä. Koulutilojen käyttöä tehostamalla ja välineistöä hyödyntämällä on koulupäivän välittömään läheisyyteen mahdollisuus luoda yhdenvertainen harrastusmahdollisuus kaikille.

Iltapäivätoiminta on osin hyödyntämätön mahdollisuus lasten liikuttamisessa. Työryhmä luovutti toimenpide-esityksensä urheiluasioista vastaavalle ministeri Carl Haglundille perjantaina.

- Työryhmä on nostanut peruskoulun keskeiseksi mahdollisuudeksi lisätä liikunnallista elämäntapaa. Työryhmä esittää, että koulupäivää joustavoitettaisiin ja toiminnallisuus integroitaisiin osaksi jokaista koulupäivää. Tämän myötä koulusta muodostuisi harrastetoiminnan kotipesä, jossa tarjolla olisi monipuolisia ja -lajisia vaihtoehtoja. Mielestäni tämä on perusteltua, sanoi ministeri Carl Haglund.

Ministeri Haglundin mielestä koulujen harrastetoimintaa vahvistamalla on mahdollista vaikuttaa harrastamisen hintaan sekä tarjota ei-kilpailullista, matalan kynnyksen liikuntaa.

Liikunnan asemaa yhteiskuntapolitiikassa tulee vahvistaa huomioiden uuden liikuntalain sekä Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset. Yhdyskuntarakennetta, kaavoitusta, kevyen liikenteen olosuhteita ja liikuntapaikkoja tulee kehittää arkiliikuntaa suosiviksi vahvistamalla olosuhteisiin vaikuttavien ministeriöiden välistä yhteistyötä.

Liikkuva Koulu -konseptia tulisi soveltuvin osin laajentaa toiseen asteen oppilaitoksiin sekä korkeakouluihin. Myös liikuntaneuvontaa ja fyysisen toimintakyvyn seurantaa opiskelijoiden terveystarkastusten yhteydessä tulisi laajentaa.

Uuden liikuntalain keskeisiä lähtökohtia ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lain lähtökohtien toimeenpano edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö huomioi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lähtökohdat resurssi-, informaatio- ja säädösohjauksessa ja huolehtii toimeenpanon seurannasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee painottaa valtakunnallisten liikuntajärjestöjen, kuntien ja liikuntaseurojen ohjauspolitiikassa toimintaa, joka mahdollistaa kevyemmän sitoutumisasteen harrastamisen eri-ikäryhmissä. Julkisia tukia jaettaessa tulee painottaa matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksia.

Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) tehtäviä esitetään laajennettavaksi ja ADT:n muuttamista uudeksi yksityisoikeudelliseksi yhdistykseksi. ADT vastaisi nykyisten tehtävien lisäksi mm. urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisen sopimuksen ja uudistetun katsomoväkivaltasopimuksen toimeenpanosta.

Työryhmän mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi perustaa urheilun eettisten asioiden työryhmä, jonka tehtävänä olisi määritellä ja sopia eri toimijoiden vastuut urheilukilpailujen manipuloinnin ja katsomoväkivallan osalta sekä yhteistyön periaatteista.

Pyöreä pöydän ehdotus urheilun eettisten kysymysten hallinnoinnista kansallisesti on ministeri Haglundin mielestä realistinen, käytännöllinen ja sen toteutus on mahdollista aloittaa heti. - Uskon, että ehdotettu eettisten asioiden ryhmä ja Suomen Antidopingtoimikunta voivat valmistella toimivan ja tehokkaan urheilun eettisten asioiden käytännön hoidon tulevaisuudessa.

- Erityisesti urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisen toiminnan osalta olen yhtä mieltä työryhmän kanssa siitä, että urheiluvedonlyöntiä valvovan viranomaisen resurssien tulee olla riittävät. Samoin urheilujärjestöjen tulee vahvistaa otettaan eettisissä kysymyksissä, Haglund huomautti.

Liikunnan pyöreä pöytä – linjaukset ja mietintö

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Kari Anttila, OKM, p. 0295 3 30130 ja ylitarkastaja Hannu Tolonen, OKM, p. 0295 3 30314