Työryhmä: Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa painotettava toisen asteen todistuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut yliopistojen kanssa, että yliopistot luopuvat pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä. Ministeriön asettama työryhmä laati nyt esityksen toimenpideohjelmaksi ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi. Esitys luovutettiin perjantaina opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.
Korkeakoulut järjestävät erillisiä valintakokeita opiskelijavalinnoissa runsaasti. Keväällä 2016 järjestettiin yli tuhat pääsy- tai soveltuvuuskoetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää, että korkeakoulut valitsisivat valtaosan opiskelijoista toisen asteen todistuksien perusteella.
Työryhmän mukaan yksilön, yhteiskunnan ja korkeakoulun resurssien käytön kannalta tavoitteen tulisi olla, että yhdellä osaamisen osoittamisen näytöllä tulisi voida hakeutua useampaan korkeakouluun ja koulutukseen. Ylioppilastutkinnon hyödyntäminen antaa tähän erittäin hyvän lähtökohdan. Toissijaisina valintatapoina korkeakoulujen tulisi tarjota riittävästi muita osaamisen näyttömahdollisuuksia, esimerkiksi avoimiin kursseihin perustuen.
- Opiskelijavalintojen uudistamisesta on Suomessa puhuttu toistakymmentä vuotta. Meillä on muihin maihin verrattuna raskas ja monimutkainen järjestelmä. Nykymalli kuormittaa kohtuuttomasti, lisää tarpeettomia välivuosia ja ohjaa nuoria käymään kalliita valmennuskursseja, joihin kaikilla ei ole varaa. Uudistamisen tarvetta on, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Korkeakoulujen kanssa on jo sovittu, että pitkää ennakkovalmentautumista vaativista pääsykokeista luovutaan. Työryhmän ehdotukset opiskelijavalintojen kehittämiseksi ovat hyvin mielenkiintoisia. Esitys lähtee nyt laajalle lausuntokierrokselle, ja toivon että korkeakoulut harkitsevat niitä tarkasti. Jatkossakin opiskelijavalinnoissa tulee olla väylä ja näytön paikka myös niille, joille motivaatio ja kipinä opiskeluun syttyy myöhemmin kuin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, ministeri sanoo.
Ylioppilastutkinnon kokeet ovat jo nykyisellään hyvä perusta korkeakoulujen valinnoille ja ylioppilastutkinnon arvostelun uudistus parantaa arvosanojen vertailukelpoisuutta entisestään. Ylioppilastutkinto tarjoaa korkeakouluille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tutkinnon suorittaneiden osaamisesta. Tutkinto on järjestetty alueellisesti kattavasti ja arvostelujärjestelmä on yhdenmukainen. Näistä syistä ylioppilastutkinto on tasa-arvon ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden näkökulmasta selkeästi paras lähtökohta opiskelijavalinnoille, työryhmä arvioi.
Työryhmän esitykset koskevat korkeakoulujen autonomiaan kuuluvia kysymyksiä. Luonnos toimenpideohjelmaksi lähetetään laajalle lausuntokierrokselle ennen jatkotoimien konkretisoimista korkeakoulujen kanssa.
Ylioppilastutkinnon lisäksi raportissa käsitellään myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden valintaa. Ammatillisen koulutuksen todistusarvosanoja ei hyödynnetä korkeakoulujen valinnoissa tällä hetkellä juuri lainkaan.
Ammattikorkeakouluissa aloittavista merkittävä osa (35 %) on kuitenkin suorittanut ammatillisen perustutkinnon, kouluasteen, opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon. Yliopistoissa jopa 95 % paikan vastaanottaneista on ylioppilastutkinnon suorittaneita. Yliopistojen itse järjestämät pääsykokeet tarjoavat ilman ylioppilastutkintoa hakeville tosiasiallisia mahdollisuuksia yliopisto-opintoihin etenemiseen vain harvoin.
Ministeri Grahn-Laasonen aikoo jatkotyönä asettaa erillisen työryhmän pohtimaan yliopistojen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kannalta.
Toimenpideohjelman valmistelu on osa Juha Sipilän hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaista korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanketta. Hallitusohjelman tavoitteena on, että korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tarpeettomien välivuosien vähentämiseksi ja opintojen aloituksen aikaistamiseksi.
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Johanna Moisio (OKM), puh. 02953 30216
- ylitarkastaja Ilmari Hyvönen (OKM), puh. 02953 30117
- ryhmäpäällikkö, opetusneuvos Birgitta Vuorinen (OKM), puh. 02953 30335
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246
Työryhmän ehdotus: Valmiina valintoihin
_ _ _
- Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen yliopistoihin hakeneista 89 % ja paikan vastaanottaneista 95 % oli suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB tai Reifeprüfung) tutkinnon suorittaneita.
- Ammattikorkeakouluihin hakeneista ja 57 % ja paikan vastaanottaneista 62 % oli suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB tai Reifeprüfung) tai lukion oppimäärän suorittaneita.
- Vuoden 2015 uusista ylioppilaista joka kolmas, 32 % jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua ylioppilaaksitulon jälkeen. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 16 %, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 11 % ja ammatillisessa koulutuksessa 5 %. Ylioppilaaksitulovuonna jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 58 %:sta 68 %:iin.
- Vuoden 2015 uusista ylioppilaista 75 % haki korkeakouluihin välittömästi.
- Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen aloittamisikä on 24 vuotta (keskiarvo, 2014). Mediaani on yliopistojen osalta 20,9 vuotta mediaani ammattikorkeakoulujen osalta 22,7 (2015)