Tutkimuslaitosten datanhallinnan ja tieteellisen laskennan selvitys valmistui

Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.2.2018 11.41
Uutinen

Tutkimuslaitosten datanhallinnan ja tieteellisen laskennan nykytilaa ja tulevaisuutta kartoittanut selvitys peräänkuuluttaa kansallista yhteistyötä sekä strategista johtamista datanhallinnan ja laskennan kehittämisessä.

Tutkimuslaitosselvityksessä tarkastellaan valtion 12 tutkimuslaitoksen datanhallinnan ja laskennan sekä tietoliikenneyhteyksien roolia ja tarvetta sekä tulevaisuuden tavoitetilaa. Toimenpide-ehdotuksissa korostetaan kansallista yhteistyötä datanhallinnan ja laskennan ratkaisuissa, strategisen johtamisen merkitystä datanhallinnan ja laskennan kehittämisessä sekä tutkimuksen julkisten ICT-palveluntarjoajien yhteistyön syventämistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa vuosien 2017−2021 aikana datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien, palveluiden ja osaamisen kehittämisohjelman. Ohjelman avulla myös mahdollistetaan valtion tutkimuslaitosten pääsy hyödyntämään CSC Oy:n datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluita samoilla käyttöehdoilla korkeakoulujen kanssa.

Tutkimuslaitosselvityksen on laatinut rehtori Turo Kilpeläinen. Selvitys toteutettiin haastattelemalla tutkimuslaitosten ylintä johtoa sekä heidän osoittamiaan henkilöitä syksyn 2017 aikana.

Tutkimuslaitosten mukaan datanhallinnan ja laskennan palveluissa tehtävän kansallisen yhteistyön avulla voidaan tukea suomalaisen tieteen kehittymistä kokonaisuutena

Laskenta- ja dataintensiivisen kapasiteetin tarve on kokonaisuutena kasvussa. Suurteholaskennan tarpeet ovat kokonaisuutena varsin maltillisia. Kansallisiin ja kansainvälisiin suurteholaskentaresursseihin tukeutuvaa tutkimustoimintaa on ja sitä tulee olemaan myös jatkossa erityisesti Ilmatieteen laitoksessa, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä, Suomen ympäristökeskuksessa ja Luonnonvarakeskuksessa.

Tutkimushankkeissa syntyvän datan määrä kasvaa jatkuvasti, mikä tarkoittanee dataintensiivisen tutkimuksen määrän kasvua suhteessa laskentaintensiiviseen tutkimukseen. Vastaavasti tutkimuslaitosten, korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän tiivistyvän yhteistyön myötä heterogeenisen datan määrä tulee kasvamaan. Tällöin tarvitaan sekä lisää kapasiteettiä että osaamista. Tutkimuslaitosten mukaan laitosten oma datanhallinnan ja laskennan kapasiteetti on monin paikoin elinkaarensa päässä.

Turo Kilpeläinen toteaa, että datanhallinnan ja laskennan kokonaiskoordinaatiolle ja -kehittämiselle on tarvetta tutkimuslaitoksissa sekä laajemmin korkeakoulu- ja tutkimuskentässä.

Tutkimuslaitokset ovat tunnistaneet selkeän tarpeen toimivalle datanhallinnan ja laskennan kokonaisratkaisulle sekä strategiselle johtamiselle (ml. avoin tiede) niin kansallisesti kuin organisatorisella tasolla. Tapauskohtaisista datanhallinnan ja laskennan yhteistyörakenteista ja -ratkaisuista on halu päästä keskitettyyn, joustavaan ja kehittyvään kokonaisratkaisuun. Data-analyysin, tekoälyn ja koneoppimisen aito hyödyntäminen voisi mahdollistua rajapinnoilla. Tutkimuslaitokset toivat esille, että budjettirahoituksen pieneminen ja hankerahoituksen kasvu ovat merkittävästi heikentäneet organisaatioiden kykyä datanhallinnan ja laskennan strategiseen kehittämiseen.

Selvitys nostaa myös esiin kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytysten turvaamisen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittäviä ja tietoturvallisia dataliikenneyhteyksiä. Lisäksi tarvitaan kansallisia ratkaisuja suhteessa kolmansien osapuolten palveluissa hallittuun dataan.

Kansallisten datanhallinnan ja laskennan peruspalveluiden kehittämistä ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä tuetaan pilottien avulla

Nykytilaselvityksen aikana ilmeni tarve tiivistää tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä datanhallintaan ja laskentaan liittyen pilotoinnin avulla. Kehittämisohjelman ohjausryhmä kannatti tammikuun kokouksessaan pilottien käynnistämistä, kertoo puheenjohtaja Erja Heikkinen.

Selvityksen toimenpide-ehdotuksissa korostetaan datanhallinnan ja laskennan strategista merkitystä sekä kaikenlaisten osaamisinvestointien tärkeyttä. Avoimen tieteen ja datan luomien mahdollisuuksien integrointia korkeakoulujen opetukseen tulee myös vauhdittaa.

Lisätietoja:

- tiedeasianneuvos, tiedepolitiikan ryhmän päällikkö Erja Heikkinen (OKM), p. 029 533 0101

- rehtori/toimitusjohtaja Turo Kilpeläinen (KAMK; 1.3. alkaen LAMK), p. 044 708 5085

 

Selvitys tutkimuslaitosten datanhallinnan ja tieteellisen laskennan tarpeista Loppuraportti

Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma: www.minedu.fi/DL2021

Korkeakoulutus ja tiede Sanni Grahn-Laasonen Tiede