FI SV

Tulevaisuuden peruskoulu vastaa kehittyvän työelämän ja sosiaalisen elämän vaatimuksiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.3.2015 9.39
Tiedote

Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeen loppuraportti luovutettiin torstaina opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle. Hankkeen työryhmissä eri alojen asiantuntijat tuottivat kuvauksia opetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja tulosten heikkenemisen syistä. Loppuraportti sisältää suosituksia, jotka tukevat sivistykseen perustuvaa yhteiskuntaa ja joiden avulla nuorten osaaminen päivitetään tulevaisuuden tarpeisiin.

- Vain laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Myös kansainväliset vertailut osoittavat koulutuksen ja osaamisen voimakkaan yhteyden sekä kansantalouteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Suomelle koko ikäluokan koulutuksen merkitys on korostetun suuri, sillä juuri osaaminen on Suomen tärkein pääoma globaalissa toimintaympäristössä, sanoo ministeri Kiuru.

Raportti painottaa, että kuntien tulee vastaisuudessakin tukea lähikouluperiaatteen toteutumista. Hallinnon tulee huolehtia siitä, ettei kouluvalinta ja oppilasvalikointi kuten soveltuvuuskokeiden käyttö tai luokkien opetussuunnitelmallinen painottaminen loukkaa koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta.

Kunnilta tulee edellyttää päätöksentekoa sitova pitkän tähtäimen koulutuspoliittinen ohjelma, jossa yhdenvertaisten oppimisedellytysten turvaaminen ja koulujen laadullisen eriytymisen ehkäisy ovat keskeisiä tavoitteita.

Koulun toimintakulttuurin ja koulupäivän rakenteen osalta suositellaan, että koulua kehitetään eettisenä ja oppivana yhteisönä, jossa oppilaalla on sananvaltaa ja valinnan varaa ja jossa hän ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Koulun tulee tukea oppimista, hyvinvointia sekä oppilaiden osallisuutta. Koulupäivän rakennetta, aloitusaikaa ja pituutta toteutetaan uusilla, erilaisilla tavoilla.

Erilaisia pedagogisia ratkaisuja tulee lisätä. Oppimisvaikeuksia sekä muita oppimiseen liittyviä haasteita tulee ennaltaehkäistä ja niihin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo esiopetuksessa tai viimeistään ensimmäisellä luokalla. Koulun arviointikäytäntöjä tulee myös kehittää – arvioinnin tulee tukea oppimista.

Opettajankoulutus on yksi tulevaisuuden peruskoulun suurista haasteista. Siihen vastaamiseksi opettajien peruskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen tulee muodostaa jatkumo. Lisäksi esitetään erillisen opettajakoulutuksen kehittämisohjelman laatimista.

Opettajien erilaisten työaikamallien kehittämistä ja kokeilua tulee suositusten mukaan jatkaa. Opettajien täydennyskoulutus toteutetaan opetustuntien ulkopuolella, ja VESO / TESO -päivien lukumäärä tulisi nostaa kolmesta viiteen.

Raportti ehdottaa myös pitkäkestoisen kansallisen seurantatutkimusohjelman luomista koulutuksesta. Samalla tulee lisätä tutkimusta koulutuksen kansantaloudellisista vaikutuksista.

Lisätietoja:
- johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 02953 30258
- opetusneuvos Tommi Karjalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 02953 30140
- erityisavustaja Heli Tomminen, puh. 050 568 1066

Loppuraportti 

? Osana perusopetuksen kehittämistä opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti, mitä peruskoululaiset ja heidän huoltajansa, opiskelijat, opettajat, rehtorit ja muut opetusalan asiantuntijat ajattelevat perusopetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä, oppimistulosten heikkenemisen syistä ja perusopetuksen kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi lähes 7 000 henkilöä.

? Hankkeen työryhmiä koordinoi laajapohjainen ohjausryhmä, puheenjohtajana ministeri Kiuru. Ohjausryhmässä olivat edustettuina kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat sekä edustajat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä, Suomen Rehtorit ry:stä, Sivistystyönantajat ry:stä, Julkisten- ja hyvinvointialojen liitosta, Kuntaliitosta, Suomen Vanhempainliitosta, lapsiasiainvaltuutetun toimistosta sekä toisen asteen opiskelijajärjestöistä.

? Tulevaisuuden peruskoulu –hanke käynnistettiin keväällä 2014, kun huomattiin, että suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt kansainvälisissä oppimisvertailuissa.

? Loppuraportin suosituksia on tarkoitus käyttää pitkällä tähtäimellä peruskoulun kehittämisessä sekä koulutuspoliittisessa keskustelussa.