Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen puhe kirkolliskokouksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.11.2019 16.10
Puhe

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen tuoma valtioneuvoston tervehdys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouskahveilla Turussa 4.11.2019.

Arvoisa arkkipiispa,
Hyvät kirkolliskokousedustajat,
hyvät kuulijat!

Kiitän omasta ja koko Valtioneuvoston puolesta mahdollisuudesta jatkaa hienoa kirkolliskokouskahvien perinnettä. Yhteinen kahvihetki tarjoaa lämminhenkiset puitteet Valtioneuvoston tervehdykselle. 

Ministerikauteni ensimmäisinä kuukausina minulle on entisestään kirkastunut se, miten monella elämänalueella kirkko tekee hienoa ja tärkeää työtä – hengellisen ydintehtävänsä rinnalla. Jos ajatellaan esimerkiksi omaa tonttiani ministerinä, kirkon toiminnalla on hyvin vahvoja yhteyksiä kaikille sen osa-alueille. Kulttuurin alalla kirkko on jo vanhastaan ollut aivan keskeinen toimija. Kirkko on ensinnäkin tärkeä kulttuuriperinnön vaalija. Kirkolliset rakennukset ja esineistö ovat erittäin merkittävä osa kulttuuriperintöämme.  Niiden hoito ja kunnossapito vaatii kirkolta jatkuvasti suuria panostuksia. 

Olen lukenut taidehistoriaa ja suuri osa opinnoista koski nimenomaan kirkkokulttuurihistoriaa. Monella tapaa kirkollistaiteesta taide on saanut alkunsa.

Olemme viime vuosina joutuneet valitettavasti todistamaan muutamien kirkkojen tuhoutumistakin joko kokonaan tai osittain – nämä surut ovat olleet koko kansakunnan suruja. Kirkon raunio liikuttaa sydämestä häntäkin, jota kirkko ei ole kenties onnistunut liikuttamaan aikoihin.

Uusia kirkkorakennuksia ei tänä päivänä rakenneta kovin usein, mutta ne kirkot, joita rakennetaan ja aina ajassaan on rakennettu, edustavat aikamme korkeatasoisinta arkkitehtuuria. Myös kuvataide eri muodoissaan sekä tekstiilitaide ja taidekäsityö ovat kirkoissa vahvasti läsnä. Kirkot ovat kokonaistaideteoksia ja siitä syntyy myös kirkkojen erityinen tunnelma ja henki. 

Musiikilla on tärkeä merkitys jumalanpalveluksissa, mutta sitä harrastetaan seurakunnissa myös monilla muilla tavoin.  Seurakuntien kanttorit ovat koulutettuina musiikin ammattilaisina tärkeä voimavara erityisesti pienempien paikkakuntien musiikkielämälle. Samoin kirkot ja seurakuntasalit ovat pääasiallisen tehtävänsä ohella monesti tärkeitä kulttuuritiloja, jotka sopivat hyvin esimerkiksi konserttien järjestämiseen.

Nuorisotyössä  kirkko kuuluu maamme merkittävimpiin toimijoihin. Myös liikunnan alalla kirkolla on tärkeä rooli erityisesti siinä, että seurakuntien harrastusryhmät tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia heille, jotka eivät ole kiinnostuneita kilpailullisemmasta ja tavoitteellisemmasta liikuntaharrastuksia. Ilokseni huomasin, että kirkon hallitusohjelmatavoitteissa ja hallitusohjelmassamme on paljon yhteistä,  esimerkiksi maksuttomien harrastusmahdollisuuksien tuominen kaikkien lasten ulottuville. Huoli lasten oikeuksien toteutumisesta, vanhempien jaksamisesta ja lapsiperheköyhyydestä on yhteinen. 

Nämä esimerkit kuvastavat sitä, että kirkko on tänäkin päivänä merkittävä yhteiskunnallinen instituutio. Merkittävämpi, kuin mitä ensimmäinen mielikuva kenties kertookaan. Seurakunnat muodostavat koko maan kattavan vahvan paikallisorganisaation, jossa työskentelee monien eri alojen koulutettuja ammattilaisia ja jolla on käytettävissään hyvät tilat ja puitteet monenlaiseen toimintaan. 

Kirkko on jäsenpohjaltaan edelleen aivan omassa luokassaan verrattuna mihin tahansa muuhun suomalaiseen, vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvaan instituutioon. Kirkkoa ja puoluekenttää yhdistää aktiivisten joukkojen ikääntyminen ja pienentyminen. Pitkäkestoisen sitoutumisen tilalle on tullut pop up- ja kampanjahenkinen hetkellinen mukaantulo. Muutos on tullut pysyäkseen. Meillä ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin ottaa uudistusmishaaste vastaan ja sopeutua tähän .

Jäsenten vapaaehtoistyön roolin vahvistaminen voi kuitenkin samaan aikaan tarjota kirkolle uusia mahdollisuuksia, ja tällä alueella onkin viime vuosina tehty paljon kehittämistyötä. 

Kiitos teille tästä kaikesta palvelutyöstänne Suomen ja suomalaisten eteen. Kiitos siitä yhteisöllisyydestä, mitä rakennatte tasapainottamaan tämän ajan kärjistyksiä ja kuplautumista omiin porukoihin. Kirkko ja kirkon sanoma toivosta on meidän kaikkien. 

Hyvät kahvivieraat,

Rahasta puhuminen ja sen riittävyyden kanssa painiminen yhdistää niinikään teitä, kirkon päättäjiä,  ja meitä poliitikkoja niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Tunnistan kipunne vaikeiden priorisointien tekemisestä tilanteessa, jossa kysyntää ja tarvetta toiminnalle olisi enemmän kuin koskaan, mutta käytössä oleva raha ei riitä edes kaikkeen nykyiseen. Voimia ja viisautta toiminnan ja tulojen puntarointiin. 

Siltä osin, kun kyse on kirkon lakisääteisistä yhteiskunnallisista tehtävistä, myös valtio osallistuu tehtävien kustannuksiin lakisääteisen rahoituksen kautta. Viime vaalikaudella tämänkin  valtion rahoituksen indeksikorotukset jouduttiin valitettavasti jäädyttämään osana valtiontalouden laajoja tasapainottamistoimia. Nyt onneksi on voitu tältä osin palata normaalitilanteeseen. Ensi vuoden budjettiesityksen mukaan valtion rahoitus kirkolle nousee indeksikorotuksen johdosta melkein 1,6 miljoonalla eurolla.

Valtioneuvoston päässä olemme osaltamme vieneet eteenpäin myös Kirkkolainsäädännön kodifiointihanketta. Lakiesitys oli muuten ensimmäinen, jonka suuressa salissa esittelin. Ikinä. Sehän ei juurikaan sisällä merkittäviä sisällöllisiä muutoksia. Hallinnollisena ja lainsäädäntöteknisenä uudistuksena se on kuitenkin merkittävä. 

Kirkolliskokouksen viime vuonna hyväksymä esitys on syyskuussa annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Edellisellä vaalikaudellahan esitys ei ehtinyt eduskunnan käsittelyyn vaalikauden lopun lainsäädäntöruuhkien vuoksi. Tällä välin aika on käytetty tehokkaasti hyödyksi: uuden kirkkolain ruotsinkielinen teksti on ehditty käydä huolellisesti läpi ja esitys on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastuksessa. Tarkastuksen perusteella lakitekstiin on tehty lainsäädäntöteknisiä korjauksia, joista kirkkohallituksen täysistunto antoi lausuntonsa.

Tällä hetkellä esitys on käsiteltävänä eduskunnan hallintovaliokunnassa, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa. Perustuslakivaliokunnassa on vielä asiantuntijoiden kuuleminen kesken. Olettaen ettei perustuslakivaliokunnan lausunnossa tule esille mitään yllättäviä ongelmia, uusi kirkkolaki voisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Hyvät kuulijat, 

Arkkipiispa oli avauspuheessaan pohtinut hienolla tavalla valtaa. Meille kaikille sitä on annettu ja meidän kaikkien on se jonain päivänä annettava uudelleen jaettavaksi. Vallankäyttäjän jos kenen on katsottava päivän aikana useammin kuin kerran peiliin. Meillä on muita suurempi mahti muuttaa maailmaa inhimillisempään ja rakkaudellisempaan suuntaan. Mikä hurja ja hieno mahdollisuus.

Olen ymmärtänyt, että teillä on täällä edessänne hyvin työntäyteinen viikko, kun kirkolliskokouskauden viimeisellä istuntoviikolla on saatava pöydät puhtaaksi. Kodifiointiinkin liittyen on vielä pieniä tarkistuksia sekä työjärjestysten ja ohjesääntöjen päivityksiä käsittelyssä. 

Toivotan teille jaksamista ja viisautta tärkeässä työssänne! Valtioneuvoston puolesta vielä kerran kirkolle lämpimät kiitokset hyvästä kumppanuudesta  - pitäkäämme yllä tiivistä ja mutkatonta yhteydenpitoa jatkossakin.

Hanna Kosonen Kirkollisasiat