Tausta vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemuksiin
Opetus- ja kulttuuriministeriön Eurostudent VI –artikkelisarjan uudessa julkaisussa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoita, heidän taustojaan sekä kokemuksiaan opiskelusta.
Nuoret, joilla ei ole ylioppilastutkintoa hakeutuvat selvästi useammin ammattikorkeakouluun kuin yliopistoon. Varsinkin pelkän ammatillisen tutkinnon varassa olevat päätyivät lähes aina ammattikorkeakouluun. Yliopistoon ei-ylioppilaiden koulutuspolku suuntautui todennäköisemmin vasta sitten, kun ensin oli suoritettu ammattikorkeakoulututkinto.
Ammattikorkeakoulussa ei-ylioppilaita oli kaikilla opintoaloilla, mutta yliopistossa, jossa ei-ylioppilaita muutenkin on vähemmän, alojen väliset erot olivat suuret.
Ei-ylioppilaita löytyi yliopistosta erityisesti kasvatustieteen, musiikin, teologian, terveystieteen ja yhteiskuntatieteiden opinnoista. Sen sijaan eläinlääketieteellinen ala, hammaslääketiede, lääketiede, psykologia, maatalous-metsätieteellinen ala, teatteriala ja kuvataideala näyttäytyivät tutkimuksen valossa ei-ylioppilailta suljettuina.
Pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneilla kokemukset kuulumisesta korkeakouluyhteisöön ja tyytyväisyys opintojärjestelyihin olivat negatiivisimmat. Pelkät ylioppilaat, jotka ovat sosiaalistuneet lukion käytäntöihin ja kulttuuriin, kokevat kuuluvansa korkeakouluyhteisöön ja kertovat usein, että he ovat aina tienneet opiskelevansa jonain päivänä korkeakoulussa. Pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneet taas kokevat vastaustensa perusteella eniten vierautta suhteessa korkeakoulutukseen ja heille korkeakoulutus ei myöskään ole aina näyttäytynyt itsestään selvänä vaihtoehtona.
Tulevaisuudenodotukset olivat kuitenkin kaikkein myönteisimmät ei-ylioppilastaustaisten ryhmissä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla kokonaisuudessaan odotukset tulevaisuuden ja omien työllistymisnäkymien suhteen olivat merkitsevästi myönteisemmät kuin yliopisto-opiskelijoilla.
Eurostudent-aineisto osoittaa, että tuoreet ylioppilaat tietävät heikoiten mitä korkeakouluopinnoissa vaaditaan. Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat tutkimustuloksissa ryhmä, joilla on kaikkein eniten ongelmia orientoitumisessa opintoihin. Tämän pohjalta voidaankin kysyä, onko lukio onnistunut varustamaan näitä nuoria ylioppilaita sellaisilla taidoilla, joita korkeakouluopiskelussa tarvitaan.
Artikkelin tulokset antavat aihetta pohtia paitsi toiselta asteelta siirtyvien valmiuksia, myös sitä miten korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa jatkossa turvataan mahdollisuudet myös hakijoille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa ja joiden halu korkeakouluopintoihin herää vasta myöhemmässä vaiheessa.
Eurostudent VI -tutkimus toteutettiin Suomessa internetkyselynä otokseen valikoituneille 24 000 korkeakouluopiskelijalle keväällä 2016. Tutkimus on osa kansainvälistä Eurostudent-hanketta. Hanketta rahoittaa Euroopan unioni Erasmus + -ohjelmasta.
Lisätietoja: opetusneuvos Johanna Moisio, puh. 02953 30216