Tasalaatuisempaa opetusta, yksilöllisempiä opintopolkuja, ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua– digitaaliset oppimisympäristöt ovat muuttaneet ammatillista koulutusta

7.5.2019 12.55
Tasalaatuisempaa opetusta, yksilöllisempiä opintopolkuja, ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua– digitaaliset oppimisympäristöt ovat muuttaneet ammatillista koulutusta
Digitaalisten oppiympäristöjen ansiosta opiskelijat voivat tutustua opetettaviin asioihin jo ennen oppituntia.

Digitaalisista oppimisympäristöistä on tullut arkipäivää. Niiden myötä opettajan rooli on muuttunut. Opettaja ei enää omista tietoa, vaan tieto löytyy sähköisistä materiaaleista, jotka ovat vapaasti opiskelijoiden saatavilla. Opiskelijalle tämä mahdollistaa yksilöllisemmän opintopolun, mutta toisaalta edellyttää entistä enemmän itseohjautuvuutta.

- Digiympäristöissä opiskelija voi opiskella ajasta ja paikasta riippumattomasti. Esimerkiksi opetusvideon voi katsoa niin usein, kuin haluaa ja vaikealta tuntuviin asioihin palata, Savon koulutuskuntayhtymän sähköisen oppimisen kehityspäällikkö Ari-Pekka Raudaskoski kertoo.

Raudaskoski näkee digitaalisissa oppimisympäristöissä paljon hyvää. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tarjota ajasta ja paikasta riippumatonta, laadukkaampaa ja tasalaatuisempaa opetusta ja yksilöllisempiä oppimisvaihtoehtoja, säästetään opetustilojen käytössä ja parhaassa tapauksessa opiskelija valmistuu opinnoista nopeammin työelämään.

Usein myös opetusaikaa säästyy ja tämä puolestaan mahdollistaa opettajalle enemmän aikaa itse lähiopetukseen ja yksilöiden kohtaamiseen. Oppimateriaaleista voidaan tehdä yhä adaptiivisempia, eli opiskelija ohjautuu aikaisempien valintojen ja osaamisensa perusteella eteenpäin.

- Kun oppimateriaalit tehdään verkkoon, ne ovat kaikkien opettajien käytössä. Lähiopetuksessa näkyy opettajan persoona ja se on sekä hyvä että huono juttu. Huono juttu se on tasalaatuisuuden kannalta. Mitä enemmän saamme opetusta siirrettyä sähköiseen oppimisympäristöön, sitä tasalaatuisemmaksi saamme koulutusta, Raudaskoski summaa.

Mitä enemmän koulutus tapahtuu verkossa, sitä enemmän sitä voi myös mitata. Esimerkiksi koneälyä voidaan käyttää hyväksi oppimisessa ja oppimisen ohjauksessa. Koneälyä käytetään Raudaskosken mukaan hyväksi esimerkiksi siihen, että kun järjestelmä huomaa, ettei opiskelija ole tehnyt tehtäviään, lähettää se muistutuksia ja ohjaa virtuaalisesti eteenpäin. Opettajakin voi digitaalisesti seurata opiskelijan edistymistä ja sitä kautta reagoida sekä tarjota tukea heikommin suoriutuville opiskelijoille.

Opettajan työ murroksessa

Savon koulutuskuntayhtymän sähköisen oppimisen kehityspäällikkö Ari-Pekka Raudaskoski.Ammatillisen koulutuksen reformin myötä Savon ammattiopistossa on määritelty opetukseen ja eri oppimisympäristöihin kohdistuvaa ajankäyttöä. Koulutuksessa 20 prosenttia opetuksesta on verkossa tapahtuvaa opiskelua tai etäopiskelua, 30 prosenttia lähiopetusta ja 50 prosenttia työelämässä opiskelua. Tämä tuo Raudaskosken mukaan uusia haasteita opettajalle, koska täytyy osata opettaa kolmessa erilaisessa oppimisympäristössä.

- Digityövälineiden kehittymisen myötä opettajasta on tullut myös entistä enemmän sisällöntuottaja. Eri oppimisympäristöihin täytyy tuottaa erilaisia sisältöjä. Se on iso haaste, koska opettajat eivät ole saaneet siihen pohjakoulutusta. Kuitenkin kun sisällöntuottamisesta päästään yli, vapautuu opettajalle entistä enemmän resursseja juuri oppimisprosessin ohjaamiseen ja opiskelijan tukemiseen. Myös tämä vaatii opettajalta uudistuvaa osaamista, Raudaskoski pohtii.

Myös digitaalisten ohjaustyökalujen tarve on kasvanut. Raudaskosken mukaan digitaalinen työkirja, jonka avulla voi ohjata, seurata ja arvioida oppimista, on lähes välttämätön nykypäivänä.

- Digitaalisen työkirjan avulla opiskelija pääsee näkemään oman edistymisensä ja esimerkiksi sen, mitä häneltä vaaditaan seuraavaksi. Opettaja taas pystyy sen avulla seuraamaan osaamisen edistymistä ja tarvittaessa ohjaamaan, arvioimaan ja antamaan palautetta opiskelijoille.

Digi tutuksi jo ennen opintoja

Digitaalisten oppiympäristöjen ansiosta opiskelijat voivat tutustua opetettaviin asioihin jo ennen oppituntia. Raudaskoski kertoo, että yhä enemmän tarkoituksena onkin, että perustiedot opiskeltavasta asiasta olisivat hallussa jo ennen kuin opiskelija tulee tunnille.

- Tällöin lähiopetuksessa käytettävissä oleva aika voidaan käyttää paljon tehokkaammin hyödyksi ja paneutua suoraan tiedon analysointiin ja soveltamiseen. Tällaisesta monimuoto-opetuksen menetelmästä käytetään myös termiä flippaus eli Flipped Learning (käänteinen oppiminen).

Tämä edellyttää itseohjautuvuutta, joka ei luonnistu kaikilta. Ensimmäisen vuoden Raudaskoski pyhittäisikin ryhmäytymiseen ja ryhmässä opiskeluun sekä itseohjautuvuuteen valmentamiseen. Myös digitaalisiin ympäristöihin pitäisi hänen mielestään orientoida jo ennen opintojen alkua. Olipa aikuinen tai nuori, kaikilla tulisi olla samat valmiudet ennen opiskelun aloittamista.

- Hyötykäyttö erilaisissa sovelluksissa vielä ontuu. Viihdekäytön nuoret osaavat, mutta hyötykäytön kanssa on haasteita. Olemmekin rakentamassa digistarttipakettia, jossa orientaatio-opintojen yhteyteen tulisi verkossa tapahtuva koulutusohjelma, jossa olisi kaikki materiaalit. Sitä kautta meillä käytössä olevat digitaaliset ympäristöt tulisivat tutuksi jo ennen opintojen alkua, Raudaskoski toteaa.

Tulevaisuudessa Raudaskoski näkisi mielellään entistä enemmän yhteistyötä oppilaitosten välillä digioppimiseen liittyen.

- Suomessa tulisi kehittää ammatillisen koulutuksen yhteinen verkko-opisto, jota voisivat hyödyntää yhdessä kaikki oppilaitokset. Yhteinen verkko-opisto kokoaisi kaikki kaikille yhteiset tietoteoriaopinnot ja paikallinen työelämä sitten paikallisen oppilaitoksen kanssa opettaisi käytännön taidot, Raudaskoski ehdottaa.

Ammatillinen koulutus