Strategiaviidakkoa puretaan myös opetus- ja kulttuuriministeriössä

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tarkoitus vähentää valtioneuvostossa päätettäviä strategioita. Suunnitelma liittyy hallituksen linjaukseen, jolla selkeytetään ja uudistetaan valtioneuvoston toimintatapoja ja ohjausta. Strategisen ohjauksen perusta on hallitusohjelmassa ja toimintasuunnitelman kärkihankkeissa.

Hallituksen toimintasuunnitelmasta erillisiä valtioneuvoston strategiatyyppisiä ohjausasiakirjoja on tarkoitus vähentää reilusti kuluvalla hallituskaudella. Niiden voimassaolo lakkaisi, ellei toisin päätettä.

Ministeriön suunnitelman mukaan jatkossa valtioneuvostotasoisina eivät enää jatkuisi Valtion periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta (2003), Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset (2010), Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta (2010), Muotoilupolitiikka Muotoilu 2005! –ohjelma (2000), Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (2011), Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelma (2011), Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (2008), Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (1998) ja Aineettomien oikeuksien strategia (2009).

Valtioneuvostossa kesällä 2014 tehdyn Päätöksistä muutoksiin -selvityksen mukaan voimassa oli yli 300 ministeriön strategiaa, ohjelmaa, selontekoa ja valtioneuvoston periaatepäätöstä. Niiden muodostama kokonaiskuva todettiin koordinoimattomaksi ja jäsentymättömäksi. Eri linjausasiakirjojen yhteisvaikutuksia toimintaan oli vaikea nähdä ja pahimmillaan strategiat olivat ristiriidassa keskenään.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tällä hetkellä voimassa yhteensä 11 valtioneuvostotason strategiatyyppistä asiakirjaa, joista vanhin on peräti vuodelta 1998. Lisäksi on lukuisia ministeriötason vastaavia strategioita.

- OKM:ssä strategisen ohjauksen merkitys säilyy jatkossakin vahvana. Toimialan strategista ohjausta on kuitenkin selkeytettävä, painottaa ministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

- Ohjelmien valmistelu yhdessä toimialan kanssa on ollut arvokasta ja haluamme, että tämä yhteistyö jatkuu, vaikka valtioneuvostotasoisista periaatepäätöksistä ja ohjelmista pääosin luovutaan. Ohjelmia voidaan jatkossa tarvittaessa tehdä ministeriötasoisina asiakirjoina.

- Myös yhteistyö valtioneuvostossa jatkuu. Muun muassa koulutuksen mitoitusta ohjaavat linjaukset käsiteltäisiin tarvittaessa osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmässä ja sisällytettäisiin tarvittavin osin vuosia 2017–2020 koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan.