Rakennustaiteen valtionpalkinto 2003

Opetusministeriö 18.9.2003 8.00
Tiedote -

Johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä luovutti rakennustaiteen valtionpalkinnon 18. syyskuuta Helsingissä. Valtion rakennustaidetoimikunnan myöntämän rakennustaiteen valtionpalkinnon (13 000 euroa) saivat arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen.

Valtion rakennustaidetoimikunnan palkintoperustelut:

Julkinen rakentaminen ja arkkitehtonisen suunnittelun pitkäjänteisyys ovat olleet keskiössä tämän vuoden valtionpalkinnon saajien työssä. Arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen tunnetaan ehkä erityisesti Oopperatalon suunnittelijoina, mutta heidän menestyksellinen yhteistyönsä alkoi kuitenkin jo vuonna 1970, kun he voittivat Kampin metroaseman kilpailun.

Arkkitehtien ensimmäisiä merkittäviä, laajempaa näkyvyyttä saaneita töitä olivat Kajaanin kaupungintalo vuodelta 1976 ja Jyväskylän pääkirjasto ja työväenopisto vuodelta 1980. Kyseisiä töitä leimaa pyrkimys sovittaa suuri julkinen rakennus osaksi umpikorttelia ja kaupungin mittakaavaa jakamalla se useisiin erillisiin yksiköihin. Ratkaisu oli omiaan kokoamaan ja eheyttämään muuten rikkonaista kaupunkikuvaa.

Kymmenen vuotta sitten valmistunut Oopperatalo on sukupolvensa merkittävimpiä julkisia rakennuksia, jonka arkkitehtoninen ja kulttuurinen asema on ollut vankka rakennuksen valmistumisesta lähtien. Suomeen ei oltu koskaan aiemmin suunniteltu rakennusta erityisesti oopperaa varten, näin Töölönlahdelle sijoittuneesta uudisrakennuksesta tuli suomalaisen oopperan ensimmäinen todellinen oma koti.

Palkittavien arkkitehtien kilpailuehdotus oli itsestään selvä voittaja, joka dynaamisuudessaan ja modernismissaan istui hyvin Olympiastadionin ja nykyisen Kisahallin seuraan. Valkoinen väri ja asema rantamaisemassa linkittää rakennuksen myös muihin Töölönlahden valkoisiin kulttuurimme merkkirakennuksiin Finlandia-taloon ja Helsingin Kaupunginteatteriin

Erityisen haastavaa Oopperatalon suunnittelussa oli kohteen huomattavan koon lisäksi suunnitteluvaiheen poikkeuksellisen pitkä kesto. Suunnittelukilpailun ensi vaiheista valmiiseen rakennukseen kului aikaa kokonaista 18 vuotta. Suunnittelu ajoittui kaiken lisäksi ajanjaksoon, jolloin arkkitehtuurin kentässä liikkui monia voimakkaasti vaikuttaneita, joskus lyhytaikaisiksikin jääneitä virtauksia. Arkkitehdit pystyivät kiitettävällä tavalla pitäytymään kilpailuvaiheessa kiitosta saaneessa perusratkaisussaan.

Valtava ja moninainen huonetilaohjelma on oopperassa jaettu taidolla lukuisiksi pienemmiksi volyymeiksi ja puikoiksi". Erityisen ansiokkaina on pidettävä Oopperatalon sisätiloja, joista on kyetty luomaan ilmeeltään lämpimät katsomotilat sekä avarat ja ilmavat lämpiötilat. Salia voidaan kiistatta pitää yhtenä kauneimmista uusista eurooppalaisista salitiloista. Nykytaiteen liittäminen niin talon sisä- kuin ulkotiloihinkin on toteutettu esimerkillisesti. Se on omiaan myötävaikuttamaan tilojen mielenkiintoisuuteen ja viihtyisyyteen. Hyvää tilannetajua osoittaa myös ravintola Töölönranta, joka vanhan sokeritehtaan tiilimuuriin tukeutuen muodostaa pääkaupungin yhden tyylikkäimmistä uusista ravintoloista.

Arkkitehtien tuotannossa korostuu Oopperatalon lisäksi muutenkin julkinen rakentaminen nimenomaan poikkeuksellisen monipuolisena kirjona. Jo mainitut Kajaanin kaupungintalo ja Jyväskylän pääkirjasto ja työväenopisto aloittivat 1970-luvulta ketjun, jokaon jatkunut mm. Kontulan kauppakeskuksesta Keskusrikospoliisin toimitalon kautta Simonkentän Scandic-hotelliin. Tuore Scandic-hotelli on toimiston viimeaikaisia onnistumisia. Hotellirakennus selvittää oivallisesti vaikean ja vaateliaan paikkansa. Se päättää hienosti Urho Kekkosen kadun talorivin, ja sen vihreä väritys sopii hyvin tiilitalojen jatkeeksi. Simonkadun puolelle rakennus rajaa suojaavan ja kaupunkitilaa rikastuttavan etupihan.

Palkittavat arkkitehdit ovat myös hyvin ajankohtaisia: Heidän uuden vuosituhannen arkkitehtuurikilpailuvoittoihin kuuluu mm. Viikkiin tuleva eläinsairaala ja Alvar Aallon suunnitteleman Sähkötalon saneeraus.