Selvitys tuo uutta tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ja lapsen tuen toteuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 27.9.2017 10.04
Uutinen

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ja lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta on valmistunut. Selvitys vahvistaa teemoja koskevaa kansallista tietopohjaa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä kysyttiin mm. työtehtävistä, koulutuksesta, työsuhteen luonteesta, eläköitymis- ja alanvaihtosuunnitelmista sekä täydennyskoulutustarpeista. Johtotehtävissä työskenteleviltä kysyttiin myös mm. henkilöstön saatavuudesta ja varhaiskasvatustyön kehittämisen suunnittelusta.

Lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamista kartoitettiin kysymällä kunnilta mm. erilaisista käytössä olevista tuen toimenpiteistä, erityisopettajien palvelujen saatavuudesta, tuen kehitystarpeista sekä perustuslain mukaisen kolmiportaisen tukimallin soveltamisesta.

Alan vaihto mielessä kolmanneksella, täydennyskoulutukselle tarvetta

Henkilöstön osalta selvityksen keskeisimmät havainnot liittyvät johtamiseen, kelpoisen työvoiman saatavuuteen, alanvaihtosuunnitelmiin sekä täydennyskoulutukseen.

Varhaiskasvatuspalvelujen johtamiskokonaisuudet ovat monimuotoisia: yli puolet vastanneista johtajista johtaa useita erilaisia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintoja. Kolmannes vastaajista toi esiin, ettei kelpoisia henkilöitä ole tarpeeksi saatavilla vakituisiin tai määräaikaisiin työsuhteisiin, ja puute koskee erityisesti yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia.

Alan vaihtamista seuraavan kymmenen vuoden aikana suunnittelee selvityksen mukaan 31 prosenttia vastaajista. Syitä alan vaihtamiseen ovat mm. matala palkkataso, arvostuksen vähäisyys, työn kuormittavuus ja vastuullisuus, vähäiset etenemismahdollisuudet, epäselvät työnkuvat sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.

Selvityksestä ilmenee, että yli puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä saa vähemmän kuin kolme täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Kokonaan vaille täydennyskoulutusta jäi kuntien palveluksessa olevista vastaajista 16 prosenttia ja yksityisten palveluntarjoajien palveluksessa olevista 38 prosenttia. Täydennyskoulutusta toivotaan erityisesti uusien opetussuunnitelmien painopisteistä, kuten lapsen osallisuudesta, pedagogisesta dokumentoinnista sekä laaja-alaisesta osaamisesta. Johtajat toivovat täydennyskoulutusta pedagogiikan johtamisesta ja henkilöstöjohtamisesta.

Henkilöstöä koskevaan kyselyyn vastasi 13 290 varhaiskasvatuksen ammattilaista, mikä kattaa 24 prosenttia varhaiskasvatuksen henkilöstöstä Suomessa. Vastauksia saatiin 282 kunnasta, eli 96 prosentista Manner- Suomen kunnista.

Lapsen tuen käytännöt kunnissa kirjavia

Selvityksen mukaan lapsen tuen toteuttamisen käytännöt ovat kunnissa kirjavia. Vastanneista kunnista puolet noudattaa varhaiskasvatuksessa perusopetuslain (628/1998) mukaista tuen kolmiportaista rakennetta, joka muodostuu lapsen yleisestä tuesta ja sen jälkeen tarpeen mukaan annettavasta tehostetusta ja erityisestä tuesta. Vastaajat katsovat tuen kolmiportaisuuden selkeyttävän tuen jatkumoa ja rakennetta lisäämättä kuitenkaan kustannuksia. Kaksi kolmasosaa kunnista, jotka eivät noudata kolmiportaista tukimallia, ilmoittivat odottavansa valtakunnan tason linjausta tuen rakenteesta.

Vastaajien mukaan kolme tärkeintä syytä siihen, miksi lapsen tukea ei ole voitu järjestää kaikille sitä tarvitseville ovat resurssipula, henkilöstön vaihtuvuus ja puutteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakäytännöissä. Verrattaessa lasten saamaa tukea varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa havaittiin, että lapset saavat tarvitsemansa tuen selvästi useammin esiopetuksessa.

Kunnilta kysyttiin myös mistä varhaiskasvatuksen asioista pitäisi säätää lailla. Lailla säädettäväksi toivotaan mm. kasvatusvastuisen henkilöstön ja lasten määrän välistä suhdetta silloin kun ryhmässä on tukea tarvitsevia lapsia, tuen kolmiportaisuutta, erityistä tukea tarvitsevan lapsen määritelmää, lapsen oikeutta saada tarvitsemaansa tukea heti tarpeen ilmettyä ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrää.

Lapsen kehityksen ja oppimisen tukea koskevaan kyselyyn vastasi 169 kuntaa, mikä vastaa 57 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Selvitykseen pyydettiin yksi vastaus kuntaa kohden siten, että vastaajina oli joko kunnan varhaiskasvatuksesta vastaava henkilö yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai erityisopettajien kanssa tai vaihtoehtoisesti erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstöstä koostuva ryhmä.

Lisätietoja

- opetusneuvos Kirsi Alila, puh. 0295 3 30365
- neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto, puh. 0295 3 30386

LAPE Sanni Grahn-Laasonen Varhaiskasvatus