Selvitys: Erityisen koulutustehtävän lukioiden tehtävänkuvaa selvennettävä

Erityisen koulutustehtävä asemaa ja tarvetta lukiokoulutuksessa pohtineet KT Atso Taipale ja rehtori Kyösti Värri esittävät muutoksia erityisen koulutustehtävän myöntämisperusteisiin. He luovuttivat keskiviikkona ehdotuksensa opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle.

Ehdotuksen mukaan Valtioneuvoston 13.11.2014 antamaa lukion tuntijakoasetusta tulisi muuttaa siten, että se antaisi koulutuksen järjestäjille niiden omilla päätöksillä mahdollisuuden poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Poikkeamamahdollisuus muistuttaisi hyvin pitkälti nykyistä erityisen koulutustehtävän antamaa tuntijakopoikkeamaa. Tällöin tuntijaon soveltaminen yhtenäistyisi ja siihen liittyvä lupamenettely poistuisi.

Uudistus merkitsisi, että epätasa-arvo nykyisten erityisen koulutustehtävän lukioiden ja painotettujen yleislukioiden välillä vähenisi. Ratkaisu edistäisi opiskelijoiden tasa-arvoa ja koulutuksen järjestäjien yhdenvertaisuutta, mahdollistaisi nykyistä tehokkaammin opintojen ja harrastusten yhdistämisen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen.

Varsinainen erityinen koulutustehtävä olisi jatkossa luonteeltaan valtakunnallinen koulutus- ja kehittämistehtävä, joka myönnettäisiin hakemuksesta osalle koulutuksen järjestäjiä. Tehtävä olisi määräaikainen ja kohdentuisi opetuksen taide-, urheilu-, kieli- ja tiedepainotuksiin. Lisäksi kansainvälisille kouluille, Steiner-lukioille ja IB-lukioille myönnettäisiin erityinen koulutustehtävä nykyisen käytännön mukaisesti.

Nykyisen järjestelmän kritiikki kohdistui lupaprosessiin, tehtävien painotuksiin, lupien määrään, erillisrahoitukseen ja tuntijakopäätöksestä poikkeamiseen. Koko järjestelmä pitää perusteellisesti uudistaa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Erityisen koulutustehtävän luvan saavien tehtävänkuva tulee täsmentää, rahoitusperusteet yhtenäistää ja valintaperusteet selkiyttää niin, että luvan hakijoiden vertailu tapahtuu yhtenäisten kriteerien pohjalta, raportissa todetaan.

Selvityshenkilöiden mukaan erityisen koulutustehtävän verkostoon valittaisiin jatkossa vetovoimaisia, toisiaan täydentäviä ja erinomaisiin tuloksiin yltäneitä lukioita, jotka ovat painotuksiltaan ja pedagogiikaltaan muista erottuvia. Toimikausi olisi aluksi viisi vuotta ja myöhemmin verkostoa uudistettaisiin aina opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Valintaperusteina olisivat tiedot koulutuksen kysynnästä, toteutumasta, vaikuttavuudesta ja innovaatiokeskusroolista. Erityisiin kehittämis- ja koulutustehtäviin myönnettäisiin koulutuksen järjestäjille harkinnanvaraista erillisrahoitusta, joka olisi luonteeltaan suoriteperusteista.

Tavoitteena on luoda valtakunnallisten innovaatiokeskusten verkosto, johon kuuluvat lukiot toimivat osana opettajankoulutusjärjestelmää (perus- ja täydennyskoulutus) ja koordinoivat oman alansa lukioiden kehittämisverkostoja. Kehittämistehtävässään koulutuksen järjestäjät ja lukioyksiköt toimivat yhteistyössä opettajankoulutusyksiköiden, alan ainelaitosten, yliopistojen ja täydennyskoulutusorganisaatioiden kanssa.
---

Erityisen koulutustehtävän luvan saaneita koulutuksen järjestäjiä on 42 ja luvan mukaisesti toimivia oppilaitoksia runsaat 70 eli lähes 20 prosenttia kaikista nuorille koulutusta tarjoavista lukioista.

Lisätietoja:
- Kyösti Värri puh. 040 105 1170
- Atso Taipale puh. 0400 286 366
- Heikki Blom (OKM), puh. 0295 3 30074

Selvitys: Erityisen koulutustehtävän asema lukiokoulutuksessa